Hyppää sisältöön

Ukrainalaislehti: Irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu saattoi valehdella raiskauksista – tutkinnan kohteena myös Ylen haastattelema psykologi

Ukrainska Pravda -verkkolehden mukaan viranomaiset eivät ole löytäneet todisteita kaikille naisten raiskauskertomuksille. Muuten Venäjän joukkojen tekemistä raiskauksista on näyttöä.

Ukrainan irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu Ljudmila Denisova puhui ihmisoikeusloukkauksista miehitetyillä alueilla tiedotustilaisuudessa 9. toukokuuta. Kuva: Ukrinform / AOP

Ukrainan irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu Ljudmila Denisova on saattanut valehdella Venäjän joukkojen tekemistä raiskauksista. Asia paljastuu ukrainalaisen verkkolehti Ukrainska Pravdan selvityksestä (siirryt toiseen palveluun).

Ukrainan parlamentti irtisanoi Denisovan toukokuussa. Yksi peruste irtisanomiselle oli se, ettei tämä pystynyt toimittamaan todisteita kertomistaan raiskaustapauksista. Denisova kiisti silloin valehdelleensa ja sanoi suojelleensa uhrien henkilöllisyyttä.

Denisova kertoi usein julkisuuteen väitteitä, joiden mukaan Venäjän joukot olisivat brutaalisti raiskanneet myös lapsia. Hänen väitteitään siteerattiin laajasti kansainvälisessä mediassa, myös Ylellä.

Denisova matkusti usein puhumassa kansainvälisille päättäjille. Juuri ennen irtisanomistaan Denisova osallistui Davosin talousfoorumiin.

Ukrainska Pravdan mukaan tutkinnan kohteena on myös Denisovan tytär Oleksanda Kvitko. Kvitko kertoo toimineensa seksuaalisen väkivallan uhreille perustetun hätäapulinjan psykologina. Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kertoi julkisuudessa, että YK:n järjestö Unicef rahoitti linjan toimintaa.

Ukrainska Pravda -lehden juttu paljastaa, että Denisova kertoi saaneensa tietoja raiskauksista nimenomaan Kvitkolta. Kvitkon mukaan linjalla työskenteli viisi psykologia, mutta jutun mukaan tämäkin on epäselvää. Linja on nyt lakkautettu.

Yle julkaisi toukokuussa laajan jutun Venäjän joukkojen tekemistä väitetyistä raiskauksista.

Jutussa siteerattiin irtisanotun ihmisoikeusvaltuutetun Denisovan julkisia kommentteja raiskauksista sekä haastateltiin hätäapulinjan Kvitkoa.

Juttua tehdessä Yle arvioi, että Denisova ei riitä yksin lähteeksi, koska Ukrainan hallinnon edustajana hänellä saattaa olla motiivi liioitella sotapropagandan vuoksi. Siksi hänen väitteilleen haettiin perusteita myös muista lähteistä.

Juttuprosessin aikana Ylellä ei ollut tiedossa, että Kvitko on Denisovan tytär vaan piti tätä Denisovasta riippumattomana lähteenä.

Haastattelut tehtiin huhtikuussa pian Kiovan lähiseutujen vapauttamisen jälkeen, jolloin rikostutkintoja vasta aloitettiin. Yle selvitti raiskauksia paikallisten ja asiantuntijoiden haastattelujen perusteella. Uhreja Yle ei yrittänyt tavoittaa, koska haastattelu voisi syventää traumaa.

Raiskauksista kertoivat Ylen jutussa Denisovan ja Kvitkon lisäksi Ivankivin pikkukaupungin paikalliset nuoret naiset, joille tutusta perheestä oli raiskattu kaksi teinityttöä. Taustalähteenä oli Butšan kaupungin sosiaalityöntekijä. Lisäksi jutussa haastateltiin raiskauksia tutkinutta historioitsijaa.

Kvitko nousi kuitenkin Ylen jutun päälähteeksi. Uusien tietojen valossa hänen väitteitään on syytä epäillä.

Ukrainska Pravdan selvityksen mukaan vaikuttaa siltä, että Kvitko ja Denisova ovat saattaneet tehtailla valheita yhteistyössä.

Ukrainska Pravda -lehden mukaan Kvitkoa on kuulusteltu, eikä hän ole pystynyt todistamaan väitteitään raiskauksista. Kvitko ei ole osannut sanoa, kenen lääkärin luo hän on ohjannut uhreja tai miksi hätäapulinjalle on tullut kymmenen kertaa vähemmän puheluita kuin Kvitko on väittänyt.

Yle pyysi Kvitkolta uutta kommenttia. Hän ei vastannut viestiin.

Ukrainan parlamentti irtisanoi Ljudmila Denisovan ihmisoikeusvaltuutetun tehtävästä toukokuun lopussa. Kuva: Ukrinform / AOP

Ukrainska Pravdan juttu perustuu nimettömiin viranomaislähteisiin, minkä vuoksi jutun tekotapaa on arvosteltu Ukrainassa.

Lehden päätoimittaja Sevgil Musejeva puolustaa juttua myöhemmin julkaistussa kirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) ja sanoo, että lähteet ovat nimettömiä, koska se oli hänen mukaansa tutkinnasta tietävien viranomaisten ehto puhua lehdelle.

Ukrainska Pravdan mukaan Denisovan ja Kvitkon toiminta on haitallista ennen kaikkea Ukrainalle, sillä Ukraina taistelee totuuden puolesta Venäjän valheita vastaan.

Lisäksi valheellisista väitteistä voi olla haittaa niille, jotka ovat todellisuudessa joutuneet uhreiksi. Juttu ei kyseenalaista sitä, etteivätkö Venäjän joukot olisi syyllistyneet raiskauksiin.

Siitä on näyttöä muista lähteistä.

Venäjän joukkojen tekemistä epäillyistä raiskauksista ovat raportoineet Ukrainan valtionsyyttäjä (siirryt toiseen palveluun) ja eri kansainväliset mediat (siirryt toiseen palveluun).

Ukrainan apulaissisäministerin mukaan (siirryt toiseen palveluun) poliisille oli kesäkuun alussa tehty noin 50 ilmoitusta Venäjän joukkojen tekemästä seksuaalisesta väkivallasta. Rikostutkinta on avattu 16 tapauksesta.

Yle haastatteli Puolassa kesäkuun alussa Venäjän mahdollisia sotarikoksia tutkivan Pilecki-insituutin johtajan Magdalena Gawinin. Instituutin haastatteluissa on paljastunut kolme raiskaustapausta Ukrainan sodan aikana. Hänen mukaansa tapauksia saattaa olla enemmän, sillä seksuaalisen väkivallan uhrit eivät usein halua puhua viranomaisille.

Yle pyysi kommenttia Ukrainan valtionsyyttäjältä ja Unicefin Ukrainan-toimistosta. Kumpikaan ei vastannut haastattelupyyntöön.

Voit lukea tuoreimmat Ukraina-uutiset täältä.

.
.