Hyppää sisältöön

Kirjeenvaihtajan analyysi: Sopu Turkin kanssa tuli Naton näkökulmasta kreivin aikaan – mutta onko Suomen ja Ruotsin ilo ennenaikaista?

Puolustusliitto Nato vältti Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksiin liittyvät karikot Madridin huippukokouksessa. Vielä ei kuitenkaan olla väljillä vesillä.

Hilpeitä ilmeitä päivä Turkin, Suomen ja Ruotsin sopimuksen syntymisen jälkeen. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Britannian pääministeri Boris Johnson keskustelivat keskiviikkona Madridissa. Kuva: EyePress News / Shutterstock / AOP

MADRID Huojennus paistoi pääsihteeri Jens Stoltenbergin kasvoilta kun hän veti yhteen Madridissa pidetyn huippukokouksen saavutuksia.

Lista on kattava: uusi tulevaisuuden haasteisiin puuttuva strateginen konsepti, Naton valmiusjoukkojen moninkertaistaminen ja lupaukset merkittävistä lisäpanostuksista Ukrainan tukemiseksi.

Nato otti myös ensimmäistä kertaa kantaa Kiinaan länsimaisten arvojen ja sääntöperusteisten maailmanjärjestyksen haastajana.

Ajan hengen mukaisesti puolustusliitto sitoutuu leikkaamaan toiminnastaan aiheutuvia ilmastopäästöjä.

Historialliseksi kokouksesta teki kuitenkin päätös Suomen ja Ruotsin kutsumisesta puolustusliiton jäseniksi. Yhteisymmärrys Suomen, Ruotsin ja jäsenyyshanketta jarruttaneen Turkin välillä syntyi kreivin aikaan ensimmäisen varsinaisen kokouspäivän aattona.

Naton näkökulmasta marssijärjestys oli paras mahdollinen. Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmiodraaman sijaan Nato-johtajat saivat keskittyä kokouksen varsinaiseen agendaan.

Samalla maailmalle lähti vahva viesti siitä, että presidentti Vladimir Putinin yritykset Naton laajentumisen estämisestä vetivät vesiperän ja että Naton avointen ovien politiikka on voimissaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Nato-kokouksen päätyttyä lehdistötilaisuudessa. Kuva: EPA / ZIPI / AOP

– Jos epäsopua tai eripuraa esiintyy, minun tehtäväni pääsihteerinä on selvittää asiat, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vastasi, kun kysyin häneltä tiistaina pidettyjen neuvottelujen taustoja.

Pääsihteeri mainitsi käyneensä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa neljä pitkää keskustelua Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuviin huoliin liittyen. Läpimurtoon vaadittiin kuitenkin huipputason tapaaminen Madridissa tiistaina.

– Näin Nato toimii, vaaditaan aikaa ja kokouksia, puolustusliittoa kahdeksan vuotta johtanut norjalainen jatkoi.

Uskallan väittää, että Suomeen on tuskin koskaan aiemmin kohdistunut näin paljon kansainvälistä huomiota. Toimittajat piirittivät Suomen delegaation edustajia, onnitteluja sateli jopa paikalla olleille median edustajille.

Läpimurron taustalla on osaltaan suomalaiset päättäjien, virkamiesten ja diplomaattien hartiavoimin tekemä työ Nato-prosessin edistämiseksi.

Pääsihteeri Stoltenbergin ja hänen esikuntansa roolia prosessissa ei myöskään voi väheksyä. Norjan ex-pääministeri tuntee niin Suomen kuin Ruotsinkin tarpeet – sekä sen lisäarvon, jonka maat voivat tuoda puolustusliitolle.

Pohjoismainen poseeraus. Tanskan, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin johtajat iloitsivat yhdessä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä. Kuva: Rita Franca / NurPhoto / Shutterstock / AOP

Stoltenberg on myös korostanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden merkitystä pohjoismaiselle yhteistyölle. Samalla linjalla on Islannin pääministeri Kristin Jakobsdóttir,joka ennakoi haastattelussani pohjoismaisen yhteistyön tiivistyvän kun Suomi ja Ruotsi pääsevät jäseniksi.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak näkee myös Nato-maista koostuvassa Pohjolassa “hyvin paljon potentiaalia”, joskin hän uskoo Pohjoismaiden säilyttävän omat puolustukselliset orientaationsa Natosta riippumatta.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Turkin presidentin lausunnot siitä, että Turkki ei voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, elleivät maat toteuta sovittuja lupauksia, kertoo siitä, että uusia takaiskuja voi vielä olla luvassa.

Nämä tulevat tuskin enää yllätyksenä Suomen ja Ruotsin neuvottelijoille.

Selvää lienee jo tässä vaiheessa se, että tärkeä välietappi matkalla jäsenyyteen saavutetaan ensi viikolla, kun Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjat allekirjoitetaan Brysselissä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kommentoi torstaina huippukokouksen päätteeksi lehdistölle Ruotsin ja Suomen kanssa solmittua sopimusta. Kuva: STELLA Pictures / ddp / abaca press

Tämän jälkeen Suomen ja Ruotsin edustajat saavat osallistua Naton työhön tarkkailijajäseninä. Lopulliset turvatakuut maat saavat vasta kaikkien Nato-maiden ratifioitua liittymisasiakirjat. Tämän esteenä on tällä hetkellä vain Turkki.

Nato vältti Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksiin liittyvät karikot Madridin huippukokouksessa. Vielä ei kuitenkaan olla väljillä vesillä.

Lue lisää:

.
.