Hyppää sisältöön

Poliisi on nähnyt, miten nuoret luulevat huumeiden käytön olevan luksuselämää, upeita autoja ja ulkomaanmatkoja: "Se on kaikkea muuta"

Huumekuolemien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viime vuodet, ja yhä nuoremmat päätyvät huumemyrkytystilastoihin. THL toivoo, että myös poliisin ja hätäkeskuksen havaitsemiin ongelmiin avun pyytämisessä puututaan.

Ylikonstaapeli kertoo surullisimmasta kohtaamastaan huumetapauksesta
Ylikonstaapeli kertoo surullisimmasta kohtaamastaan huumetapauksesta

Poliisiauton oven säilytyslokerossa ovat heti valmiina sekä alkometri että huumausaineiden pikatesti. Kotkan poliisin ylikonstaapeli Sanna Aatola kertoo, että huumeet ovat osa hänen jokaista työpäiväänsä kentällä.

Huumekuolemiakin Aatola on nähnyt.

– Ympäristöön kuuluu huumeita, tai hän voi olla huumeiden käyttäjä itse. On ollut henkirikoksen uhreja, itsetuhoisuutta tai sitten yliannostustapauksia.

Kun Aatola aloitti poliisina yli 20 vuotta sitten, tilanne oli erilainen. Aiemmin päihtymys tuli lähinnä alkoholista. Nyt huumeet tulevat jatkuvasti vastaan, ja yhä nuoremmat käyttävät niitä.

– Nyky-yhteiskunta tekee huumeidenkäytöstä hienoa luksuselämää, johon liittyvät upeat autot, paljon rahaa ja ulkomaanmatkoja. Täytyy sanoa, että poliisin työssä kyllä näkee, että se on kaikkea muuta.

Kun Kotkan poliisin ylikonstaapeli Sanna Aatola aloitti poliisina yli 20 vuotta sitten, tilanne kentällä oli erilainen huumeiden suhteen. Aatolaa jututtaa Jasmina Kauta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL perusti Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä HEARin vuoden 2021 huhtikuussa.

Tammikuussa asiantuntijaryhmä julkaisi seitsemän kehittämiskohdetta (siirryt toiseen palveluun), joista työryhmä tekee ehdotuksia ja suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

– Ehkä kun nuoret näkisivät näitä huumeiden käyttäjiä, heille realisoituisi sekin, että hekin ovat aloittaneet usein miedoista huumeista. Aika moni on ajautunut aika pahaan tilanteeseen, ylikonstaapeli Sanna Aatola kertoo. Kuvassa huumetestejä ja alkometri. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Poliisitkin näkevät huumeavun ongelmat

Huumausaineen käyttörikoksesta voidaan antaa huomautus tai tuomita sakkoa tai korkeintaan kuusi kuukautta vankeutta. Rikoksesta voidaan kuitenkin jättää syyte nostamatta ja rangaistus tuomitsematta, jos tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.

Poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksesta kertoo, että myös poliisia on kuultu THL:n suosituksia varten. Suurin haaste on, että monipuolisia päihdepalveluita saisi silloin, kun tilanne olisi akuutti.

Usein poliisin rinnalla työskentelevät muun muassa ensihoito, sosiaalitoimi, sosiaali- ja kriisipäivystys ja A-klinikka. Poliisin tehtävänä on antaa huumausaineiden käyttäjille aina hoitoonohjausta ja tukea heitä hoitoon hakeutumisessa.

Poliisilla on maijassaan mukana huumausaineiden pikatestejä, jotka paljastavat useiden eri huumausaineiden käytön. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Rankaiseminen rankaisemisen vuoksi ei poliisin mukaan ole ratkaisu.

– Rangaistukset eivät vähennä huumeiden käyttöä. Välillä kuulee edelleenkin sitä, että poliisi rankaisee ja on kamalat pelotteet, poliisitarkastaja Kari Siivo kertoo.

Huumeita käyttävän henkilön saaminen hoitoon voi olla vaikeaa useista syistä. Yksi on huumeita käyttävän henkilön motivaation puute. Suomessa pakkohoitoon ei käytännössä määrätä huumepotilaita lainkaan. Poliisikin voi vain suositella hoitoon hakeutumista.

THL:n asiantuntijaryhmän laatimien suositusten mukaan päihdehoidon tarpeen arvio tulisi voida tehdä jo säilöönoton yhteydessä tai heti säilössäolon jälkeen, jolloin hoitoa tarvitseva henkilö voisi vielä olla valmis ottamaan tuen vastaan.

Toinen haasteista tulee vastaan silloin, kun hoitoon suostuttaisiin. Suomen laajuisesti päihdehoidon tarjonta on hyvin vaihtelevaa, eikä se aina vastaa alueen asukkaiden tarvetta.

Moni kuolee yksin kotonaan

Suomessa huumeiden ongelmakäyttö poikkeaa monista muista maista. Maailmalla suuri osa yliannostuskuolemista johtuu THL:n HEARin puheenjohtaja, erityisasiantuntija Sanna Kailannon mukaan heroiinista. Suomessa taas käytetään opioidi buprenofriinia, joka on myös lääkevalmiste. Sitä käytetään usein pistämällä.

– Harvoin kukaan kuolee pelkästään buprenorfiinin yliannostukseen, vaan siihen yhdistetään muita yhdisteitä, jotka myös lamaavat hengitystä, Kailanto kertoo.

THL:n työryhmä pohti viime vuonna, voisiko poliisipartioiden varustukseen lisätä naloksoni-lääkeaineen, jotta huumekuolemia voitaisiin estää tehokkaammin. Naloksoni kumoaa opioidien vaikutusta ja voi estää hengenvaarallisen hengityslaman.

Työryhmä tuli siihen tulokseen, että valmiiksi huumeen käyttäjän kotona oleva naloksoni voisi pelastaa enemmän henkiä kuin poliisin hallussa oleva. Silloin esimerkiksi samassa tilassa oleva voisi antaa lääkkeen ja pelastaa kaverinsa hengen.

Tyypillinen huumemyrkytykseen kuollut suomalainen on THL:n luoman profiilin (siirryt toiseen palveluun) mukaan kolmenkymppinen mies, joka kuolee useiden aineiden yhteismyrkytykseen kotona nukkuessaan.

– Suomessa ei kuolla kaduille, kuten joissakin muissa maissa. Ihmisten tietoisuuteen pitäisi saada, että naloksoni on lääke, jonka saa apteekista lääkärin reseptillä. Hienoa olisi, jos siihen saisi vielä maksusitoumuksen, Kailanto pohtii.

Huumekuolemien määrä on Suomessa kasvussa. Vuonna 2015 huumeiden ja lääkkeiden päihdekäytön aiheuttamiin tapaturmaisiin myrkytyksiin kuoli 141 ihmistä. Vuonna 2020 vastaava luku oli 228.

Etenkin alle 30-vuotiaiden kuolemien määrä on tuoreimpien tilastojen mukaan noussut.

THL:n Sanna Kailanto kertoo, että Suomessa voi olla jopa 18-vuotiaita, jotka ovat käyttäneet jo pitkään huumeita ongelmallisesti.

Apua ei uskalleta soittaa

THL:n työryhmä nostaa suosituksissaan esiin myös hätänumeroon soittamisen. Huumeiden yliannostuksesta ei uskalleta soittaa.

– Jos vaikka kotibileissä tapahtuu yliannostus, voi tulla pelkoja, että jos soitetaan ambulanssi, niin poliisikin tulee, Poliisihallituksen Kari Siivo sanoo.

THL:n Sanna Kailanto kertoo, että huumeita ongelmallisesti käyttävillä syyt olla soittamatta hätäkeskukseen ovat erilaiset.

– Ongelmakäyttäjillä on viranomaisia kohtaan syvä epäluottamus. Se voi olla myös terveydenhuollon ammattilaisia kohtaan. He eivät ehkä enää pelkää merkintöjä tai sakkoja, vaan haluavat suojella käyttöannoksiaan. Heillä voi olla haku päällä toisesta rikoksesta tai varastettua omaisuutta, Kailanto kertoo.

Poliisi ei tule paikalle turhaan

Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö, poliisi Juha Suomisen mielestä avun soittamisen pelko on kaikin puolin surullista.

– On toivottavaa, että apua uskalletaan soittaa ja soitetaan, kun apua tarvitaan.

Huumeisiin liittyvissä hätätilanteissa poliisi hälytetään paikalle tilanteissa, joihin liittyy ympäristöön tai muihin ihmisiin kohdistuvaa häiriötä, uhkaa tai vaaraa tai viranomaisten toimintaan liittyvä työturvallisuusriski.

– Jos henkilö tarvitsee välitöntä apua esimerkiksi yliannostuksen takia, eivätkä muut paikalla olevat henkilöt käyttäydy aggressiivisesti, ei poliisin hälyttämiselle ole mitään tarvetta eikä perustetta, Suominen sanoo.

Hän muistuttaa, että tieto huumeiden käytöstä ei myöskään saa säännösten mukaan kulkeutua poliisille, jos poliisia ei tarvita.

Kotkan poliisin ylikonstaapeli Sanna Aatola on tehnyt poliisin töitä yli 20 vuotta. Uran aikana vastaan on tullut kaikenlaista – ja nykyään huumeet liittyvät työhön tavalla tai toisella päivittäin.

Pelko voi saada valehtelemaan

Yksi suuri ongelma huumeisiin liittyvässä avun soittamisessa on valehtelu tai tietojen pimittäminen. Soittaja voi vähätellä nautitun huumausaineen määrää tai jättää tärkeitä tietoja kertomatta, koska pelkää joutuvansa vaikeuksiin.

– Esimerkiksi tieto käytetystä aineesta ja määrästä voi olla hengen pelastava, Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Juha Suominen painottaa.

Poliisihallituksen Kari Siivo on samaa mieltä.

– Potilaan tilanne voi olla haastavaa tunnistaa, ei vain poliisille vaan myös terveydenhuollon ammattilaiselle. Tärkeää olisi, jos paikalla olisi joku, joka tietää tilanteen ja kertoo siitä rehellisesti, Siivo sanoo.

THL:n Sanna Kailanto kertoo, että joidenkin kiinteistöjen kohdalla hätäkeskuksella voi olla jo valmiiksi merkintä, että paikalle tulee lähettää myös poliisi.

– Tilannetta tulisi selkiyttää niin, että huumeita käyttävät voivat soittaa hätäkeskukseen ja vaikka kerätä käyttövälineensä pois. Tarvitaan sellaista maanläheistä lähestymistapaa ja ymmärrystä puolin ja toisin, Kailanto sanoo.

THL suosittelee poliisien lisäkoulutusta huumeita käyttävien henkilöiden kohtaamista varten. Huumausaineteema on merkitty Poliisiammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaan, mutta monta vuotta työssään toimineet poliisit voisivat kaivata päivitystä, pohtii ylikonstaapeli Sanna Aatola.

– Aikaa tästä on kuitenkin jo kulunut. Aineita tulee koko ajan lisää, ja niiden vaikutukset ovat erilaisia. Kyllä sellaisista asioista lisäkoulutus aina kelpaa.

Lisää aiheesta

Millaisia ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella aiheesta 7.7. kello 23 asti.

.
.