Hyppää sisältöön

Jo tupakantumppi riittää nyt sytyttämään roihun – lähes koko maassa on voimassa metsäpalovaroitus, pelastuslaitos toivoo lomalaisilta tarkkuutta

Maastoissa vallitseva kuivuus pitää pelastuslaitokset kiireisenä ympäri Suomea. Päivystävä palopäällikkö muistuttaa, että jopa tupakantumppi voi sytyttää palon.

Palanutta metsää.
Parkanossa 30.6. syttyneessä maastopalossa syttymissyyksi epäillään salamaniskua. Tältä palopaikalla näytti perjantaina. Kuvaus: Juha Kokkala / Yle

Tällä hetkellä lähes koko Suomessa, joitakin pohjoisen alueita lukuun ottamatta, on voimassa metsäpalovaroitus. Jo pidempään jatkunut hellekausi suhteellisen vähäisine sateineen on kuivattanut maastot, ja olosuhteet tulen syttymiselle ja leviämiselle ovat valitettavan otolliset.

Alkava kesälomakausi tuo omat riskinsä. Luonnossa ja pihoillaan puuhasteleva lomakansa ei välttämättä aina muista pitää tulen kanssa turvallisuutta mielessä.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Mika Kupiainen kertoo pelastuslaitosten varautuneen lomakauteen.

– Kyllä me pelkäsimme juhannusta, kun ihmiset ovat koronasta toipuneet ja ruvetaan touhuamaan kaikkea kauheasti. Mutta juhannus meni onneksi todella rauhallisesti. Ihminen on kuitenkin aina riski, ja vahinkoja voi tulla.

Päivystävä palopäällikkö Mika Kupiainen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Kuva: Miikka Varila / Yle

Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty. Aina tulipalot eivät kuitenkaan ole suoraan ihmisen aiheuttamia. Usein palon alkulähteeksi paljastuvat erilaisissa maastoissa käytettävät työkoneet ja -laitteet, joista lähtenyt kipinä voi pahimmillaan saada aikaan laajojakin tuhoja.

Jokakesäiseksi ilmiöksi Kupiainen mainitsee tienvarsipalot, jotka ovat mitä todennäköisimmin saaneet alkunsa auton ikkunasta heitetystä tupakantumpista.

– Ja tietenkin se, kun lähdetään vähän evästelemään ja tehdään niitä nuotioita. Vaikka olisikin tulentekopaikka, niin se on vähän kriittistä. Kyllä minä suosittelen, että olisi jokin kaasukäyttöinen grilli tai muu vastaava mukana, eli ettei tehtäisi sitä avotulta.

Pelastustoiminnassa yhteistyö on voimaa

Tupakantumpista epäillään saaneen alkunsa myös viime kesäisen Kalajoen metsäpalon. Peräti 227 hehtaarin paloalue vaati noin 1 600 sammuttajaa, ja sammutustöitä jatkettiin kaksi viikkoa.

Kalajoen paloa oli sammuttamassa yksiköitä Pirkanmaalta asti. Yksittäisillä pelastuslaitoksilla ei välttämättä ole resursseja isojen palojen sammuttamiseen omin voimin, jolloin yhteistyö muiden laitosten kanssa korostuu.

– Kyllä me tietenkin autamme toisiamme, ja niihin tilanteisiin löytyy suunnitelmat. Tänä vuonna on myös tarkoitus päivittää meidän oma suunnitelma, eli miten me annamme apua helposti ja miten itse sitä tarvittaessa saamme, Kupiainen sanoo.

Yle uutisoi taannoin myös syrjäseutujen pelastajapulasta. Suomessa useilla syrjäseutualueilla on vaikeuksia saada täytettyä pelastajien vakivirkoja, eikä moniin haussa oleviin paikkoihin tule välttämättä yhtäkään hakemusta.

Kupiaisen mukaan tämän asian suhteen ollaan ainakin Pirkanmaalla onnekkaita, sillä henkilökuntaa riittää. Pirkanmaa koetaan alan työntekijöiden silmissä kaikin puolin houkuttelevaksi työalueeksi.

Mika Kupiaisen mukaan erityisesti nuoria olisi hyvä saada houkuteltua lisää vapaapalokuntaharrastuksen pariin. Kuvituskuva Kaarinan VPK:n harjoituksista kesäkuussa 2022. Kuva: Johanna Manu / Yle

Palopäällikön tuntuman mukaan tilanne on hyvä myös vapaapalokunnan puolella.

– Vapaapalokuntalaiset ovat meille todella tärkeä voimavara tuolla maakunnassa. He tekevät todella arvokasta työtä, ja pyrimme pitämään heistä hyvän huolen, jotta he viihtyvät VPK:n parissa.

Pieni huoli on tosin kuitenkin VPK:n tulevaisuudesta. Nuorison määrä vähenee maaseudulla jatkuvasti, ja harrastus olisi silti tärkeä saada pysymään kiinnostavana.

– Kyllä meillä hallinnossa ja talon johdossa saadaan olla tarkkana siinä, että tehdään oikeita linjauksia ja päätöksiä siihen, että saadaan väki ja hyvä kalusto pidettyä ja pysymme ammattitaitoisina, Kupiainen sanoo.

Erityisen tarkkana tulen kanssa

Torstaina Pirkanmaan pelastuslaitosta työllisti maastopalo Parkanossa. Suurehko palo saatiin 20 yksikön voimin hallintaan, eikä palo enää torstain ja perjantain välisenä yönä päässyt leviämään.

– Meillä oli aika onni siinä, ettei ollut kauheaa tuulta ja siinä oli kosteikkoja ympärillä. Kyllä se hidasti sen tulen leviämistä. Päivystävän palomestarin mukaan se tilanne oli aika kriittinenkin, että saatiin se kiinni. Hyvä näin, tällä kertaa.

Parkanon ja Karvian rajalla Itäkorventiellä syttyi suurehko maastopalo torstaina puolen päivän aikoihin. Kuva: Marko Melto / Yle

Kupiainen epäilee, että palo on saattanut saada alkunsa viikolla jyllänneiden ukkosten seurauksena.

– Se on varmaan ukkosen jäljiltä jäänyt joku kyty sinne, ehkä salama iskenyt tai muuta.

Maastopalot työllistävät pitkään. Vielä perjantaina Parkanon palopaikalla suoritettiin vartiointia ja jälkisammutusta. Aamupäivällä paikalla päivystivät parkanolaiset palomiehet Joni Haavisto ja Santeri Virta. Seurana miehillä oli mustanaan hevospaarmoja, jotka tuovat omat haasteensa jälkitöihin.

– Kyllä nuo eläimet kiusaavat, ja sitten tämä lämpötila on oma juttunsa. Taukoja koetetaan välillä pitää, ja pienellä miehityksellä kun täällä mennään, niin paljon täytyy juoda tietysti, kommentoi Joni Haavisto.

Kuuden hehtaarin paloalue oli saatu edellisiltana hyvin rajattua, eikä leviämisestä ole enää pelkoa.

– Kyllä sen nyt pitäisi pysyä hallinnassa. Siellä täällä on kytyjä, mutta niitä sitten sammutellaan.

Parkanolaiset palomiehet Joni Haavisto ja Santeri Virta jälkivartioivat metsäpaloaluetta kahden miehen voimin. Lisää väkeä oli tulossa iltapäivällä. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Pelastuslaitos pyrkii aktiivisesti tuomaan julki, että nyt tulen kanssa täytyisi olla erityisen varovainen. Pienimmistäkin havainnoista kannattaa ilmoittaa matalalla kynnyksellä, sillä sammutustöissä aika on ratkaisevaa.

Kesäkaudelle päivystävä palopäällikkö Mika Kupiainen toivoo ihmisille malttia ja harkintaa tulen käytön suhteen.

– Ollaan tarkkana ja huolellisia, siitä se lähtee ja hyvä tulee. Ja jos vahinkoja sattuu, niin sitten me tulemme ja toimimme, hän summaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.7. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.