Helsingin Olympiastadionille odotetaan lauantaina 40 000:ta ihmistä juhlimaan Apulannan 30-vuotissynttäreitä. Juhlakonsertti oli tarkoitus järjestää vuosi sitten, mutta se siirtyi koronan takia. Iso osa valmisteluista oli tehtävä kahteen kertaan. Kulut ovat nousseet melko mittaviksi, sanoo Toni Wirtanen.
– Mutta kun ollaan kerran aloitettu, niin tehdään sitä punkkia perkele, hän summaa.
Jättikonsertteihin sisältyy aina muutenkin jonkinlainen taloudellinen riski. Sipe Santapukki kertoo, että stadionkeikan lipputulot uppoavat esitykseen.
– Se halutaan tehdä tosi päräyttäväksi. Tämän keikan riski on suunnilleen kolmen kivitalon verran, lausahtaa Santapukki.
Toni Wirtanen tarkentaa taloudellista mittakaavaa.
– Nyt puhutaan espoolaisista kivitaloista, ei päijäthämäläisistä. Ja niin, että vähintään ranta näkyy, hän sanoo.
Santapukin mukaan viivan alle jää lopulta hämmentävän vähän. Todennäköisesti paljon vähemmän kuin ihmiset uskovat bändin ansaitsevan jättikeikasta. Apulanta ei ole koskaan halunnut tinkiä esityksensä sisällöstä.
– Jos sinne menisi t-paidoissa ja kitarat keississä, niin sittenhän siitä jäisi. Mutta kun sinne tehdään spektaakkeli, niin siihen ne fygyt menee.
Lue myös:
Jyrki nosti pinnalle
Vuonna 1991 Heinolassa perustettu Apulanta teki ensimmäisen pitkäsoittonsa kolme vuotta myöhemmin. Varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 1995.
– Aluksi tuntui, että lyötiin päätä seinään, mutta sitten ysärin puolivälissä se seinä murtui. Onneksi ympärillä oli ihmisiä, jotka halusivat meille hyvää ja halusivat tehdä töitä meidän eteemme, kertoo Sipe Santapukki.
Televisio-ohjelma Jyrkillä oli iso merkitys sen ajan suomalaisbändeille. Moni breikkasi MTV3-kanavalla esitetyn nuorten iltapäiväohjelman siivittämänä.
– Jyrki oli vähän niin kuin lottovoitto meille. He jotenkin diggasivat meidän bändistä tosi paljon. Päästiin sinne soittamaan puolirandomisti tyyliin tulkaa nyt vetämään jotain.
Anna mulle piiskaa -biisiä ei edes ollut olemassa päivää ennen kuin se oli tarkoitus soittaa televisiossa Jyrkin suorassa lähetyksessä.
– Toni oli tehnyt sen iltahämärässä. Juuri ennen lähetystä hän näytti meille, että soittakaa näistä kohdista. Tässä kovaa ja tässä hiljaa. Se oli sillä tavalla legendaarinen esitys, että treenaamatta tuli melko hyvä, muistelee Santapukki.
Liiketoimintaa elävän bändin ympärillä
Tämän päivän Apulanta on bändin lisäksi liiketoimintaa. Vuonna 2021 Apulanta Oy:n liikevaihto oli 810 000 euroa ja tilikauden tulos 347 000 euroa.
Yhtiö on ostanut kiinteistöjä, joista osasta saadaan vuokratuottoa. Osa on ollut kunnostamista vaativia historiallisia kohteita, kuten rakennukset Lahdessa Hennalan vanhalla kasarmialueella.
Hennalassa on myös Apulandia.
Bändi on nimittänyt sitä huvipuistokseen, koska museoksi kutsuminen antaisi liian yksipuolisen kuvan elävästä bändistä. Yhtyeen urasta kertovassa näyttelyssä on myös Apulannan alkuperäinen treenikämppä. Se purettiin Heinolassa ja rakennettiin uusiksi Hennalaan.
Toni Wirtanen kiteyttää, että Apulanta on elämäntyö. Kokonaisvaltainen asia.
– Hienoa, että olen saanut tällaista tehdä, koska muutakaan en osaa, lausahtaa Wirtanen.
Taloustietojen mukaan Apulanta Oy työllisti vuonna 2021 viisi ihmistä.
– Onhan meillä toimisto, ihmisiä töissä ja palkat maksettavana. Mutta meille tulee aina olemaan pyhä asia se, mitä bändi tekee ja millaisia keikkoja se soittaa, summaa Sipe Santapukki.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.7. klo 23:een asti.