Hyppää sisältöön

Suomessa on palanut tänä vuonna yli 1 120 hehtaaria metsää – "Huolimaton tulen käyttö metsässä pitäisi nyt jättää"

Alkuvuonna metsää ja maastoa on palanut Suomessa jo hieman enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan, ja kovin palovaroitusaika on vasta tuloillaan. Pelastusopiston tutkija kertoo, mitä toimia nyt tehdään, jotta metsäpalojen määrä saataisiin pysymään hallinnassa.

Sammuttaja ruiskutti vettä palaneeseen metsään Parkanossa 30. kesäkuuta 2022. Kuva: Marko Melto / Yle

Helteinen sää jatkuu viikonloppuna lähes koko maassa. Ainakin perjantaina ja lauantaina lämpötilat keikkuvat 30 asteen tuntumassa, paikoittain ylikin.

Helteen ja ihanteellisten rantakelien ohessa tämä tarkoittaa myös sitä, että sääkartat pullistelevat punaisenaan metsäpalovaroituksista.

"Metsäpalo on hankala vihollinen"

Kevään ja alkukesän kuumat ja kuivat säät näkyvät jo nyt metsäpalojen määrässä.

Pelastusopiston tutkija Kalle Kiviranta kertoo Radio Suomen haastattelussa, että suomalaista metsää paloi koko viime vuonna yli 2 300 hehtaaria.

Tämän vuoden tilasto on jo tähän mennessä pysäyttävä: metsää ja maastoa on palanut yli 1 120 hehtaaria.

Viime vuoden toukokuussa maastopaloja rekisteröitiin 317, kun tämän vuoden toukokuussa niin tehtiin yli kaksinkertainen määrä, 678 kertaa.

– Nyt oikeastaan vasta kuiva kausi ja pahimmat metsäpalokaudet alkavat. Näkisin, että jos tämä kesä jatkuu näin kuivana, päästään isompiin lukemiin kuin viime kesänä, Kiviranta summaa.

Hän kuvailee metsäpaloa arvaamattomaksi vastukseksi.

– Metsäpalo on hankala vihollinen. Pitää olla aika hyvä luonnonlukutaito, että pystyy ennakoimaan, millä tavoin sitä vastaan voidaan taistella, Kiviranta kuvailee.

Kesän 2021 Kalajoen suuurissa metsäpaloissa tuhoutui noin 227 hehtaaria metsää. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Dronet ja puhelinpylväät valjastettu palojen etsintään

Lentotähystykset ja sivullisten ilmoitukset ovat yleisiä tapoja havaita metsäpalo.

Nykyään myös uusi teknologia auttaa palojen jäljittämisessä. Esimerkiksi drooneja ja jopa puhelinpylväitä käytetään uusina työkaluina palojen havaitsemiseen.

– Meillä on maastossa pilvin pimein puhelinpylväitä. Sinne on mahdollista asentaa kamerateknologiaa ja tekoälyä, joka havaitsee savujäljen maastosta ja antaa hälytyskeskukseen viestiä, Kiviranta avaa.

Viime kesän suurissa metsäpaloissa Kalajoella oli käytössä myös sammutuskalustoksi restauroitu metsäkone. Tällaisia koneita on Kivirannan mukaan Suomessa kaksi kappaletta, ja ne ovat herättäneet kansainvälistäkin kiinnostusta.

– Nämä koneet ovat aina metsäpalokaudella hälytysvalmiudessa.

Metsänkävijöiden käytöksellä suuri vaikutus

Sillä, miten ihmiset käyttäytyvät metsissä, on suuri vaikutus metsäpalojen syttymiseen.

Kalle Kiviranta listaa, ettei esimerkiksi autoja kannata pysäköidä lähelle nurmikkoa.

– Metsäpalon leviäminen kuumasta katalysaattorista on hyvikin mahdollista. Se on yksi, että autoja jätettäisiin hiekka-alueille.

Hän korostaa yleisen varovaisuuden merkitystä tulen kanssa.

– Myös tupakointi ja huolimaton tulen käyttö metsässä pitäisi nyt jättää tekemättä. Viime kesäinen Kalajoen metsäpalo syttyi tupakan tumpista.

Ovatko ukkoset nyt poikkeuksellisen voimakkaita, Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Terhi Laurila vastaamassa. Entä miten pelastustoimessa on varauduttu metsäpaloihin, ja onko muita sammutuskeinoja kuin vesi? Pelastusopiston tutkija Kalle Kiviranta kertoo. Studiossa Linda Vettanen ja Marko Miettinen.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.7. klo 23:een asti.

.
.