Hyppää sisältöön

EU sopuun vähimmäispalkkaa koskevasta direktiivistä — ei takaa minimipalkkaa Suomeen

Minimipalkkaa koskeva direktiiviehdotus ei velvoita jäsenmaita ottamaan käyttöön vähimmäispalkkoja eikä määritä minkälaisia palkkoja jäsenmaissa pitäisi maksaa.

Direktiivissä määrätään myös siitä, että jäsenvaltioiden tulee vahvistaa työmarkkinaosapuolten valmiuksia työehtosopimusneuvotteluissa. Kuvassa McDonald's Meilahdessa 24. toukokuuta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan (siirryt toiseen palveluun)sopuun niin kutsutusta EU:n vähimmäispalkkadirektiivistä.

Alustavan sopimuksen mukaan direktiivissä säädetään eurooppalaisesta minimipalkasta niissä maissa, joissa vähimmäispalkat määräytyvät lainsäädännön perusteella.

Suomessa palkoista sovitaan työmarkkinaneuvotteluissa.

Minimipalkkaa koskeva direktiiviehdotus ei siis tarkoita sitä, että Suomessa otettaisiin käyttöön lakiin perustuvaa vähimmäispalkkaa.

Jokaiselle riittävä vähimmäispalkka tavoitteena

Direktiivillä halutaan parantaa lakisääteisen vähimmäispalkan tai työehtosopimusten mukaisten palkkojen noudattamista kaikkialla EU:ssa.

Direktiivillä halutaan siis luoda menettely, jolla pyritään puuttumaan ongelmaan siitä, että työstä saatava palkka ei läheskään aina riitä elämiseen.

Käytännössä palkansaajan on saatava minimipalkka joko työmarkkinaneuvottelujen tuloksena tai lakisääteisen minimipalkkajärjestelmän kautta.

Suomen lainsäädäntö täyttää jo pitkälti direktiivin edellyttämän tason.

Esimerkiksi komission näkemyksen mukaan unionin alueella harrastetaan palkkojen dumppaamista, koska minimipalkoissa on suuria eroja jäsenmaiden välillä. Tämä taas vääristää kilpailua markkinoilla.

– Direktiivillä halutaan torjua työssä käyvien köyhyyttä, tasoittaa tuloeroja sekä tukea työehtosopimustoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa, kommentoi työministeri Tuula Haatainen.

Direktiivillä pyritään myös laajentamaan työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta, jotta työntekijät voivat hyötyä riittävistä vähimmäispalkoista.

Komissio tavoittelee työehtosopimusneuvottelumallin yleistymistä eri aloilla myös Pohjoismaiden ulkopuolella pidemmällä aikavälillä.

Taustalla koronapandemia ja alustatalous

Jo ennen pandemiaa EU-komissio laittoi vireille useita tasa-arvoiseen palkkaukseen ja vähimmäisansiotasoon liittyviä lakeja.

Koronapandemian jättämät jäljet työmarkkinoilla sekä alustatalouden voimakas kasvu on kiihdyttänyt keskustelua eurooppalaisesta minimipalkasta.

Komissiolta odotetaan vielä tämän vuoden aikana esitystä alustatalouden työntekijöiden aseman parantamiseksi.

Lue myös:

.
.