Hyppää sisältöön

Joel ja Clas-Olav Slotte löysivät yhteisen kielen kuvataiteesta – ‘’On ollut ihanaa ystävystyä isän kanssa’’

Clas-Olav Slotte huomasi jo varhaisessa vaiheessa, että hänen poikansa tekemisessä on jotain erityistä. Nykyään Joel Slotte on palkittu taiteilija, josta isä on äärimmäisen ylpeä.

Isä Clas-Olav Slotte ensimmäistä kertaa poikansa Joelin sylissä.
"Meillä on aika samanlaiset taiteilijan aivot" – valokuvaaja Clas-Olav ja kuvataitelija Joel Slotte valottavat isä-poika-suhdettaan
Slotten perheessä taide on yhteinen intohimo: ‘’Taiteilijalta toiselle on kiva jakaa havaintoja’’

Ei ole harvinaista, että lapsi kiinnostuu samoista asioista kuin vanhempansa.

Jos kuitenkin ajattelee isältä pojalle periytyviä mielenkiinnon kohteita, listan kärjestä ei välttämättä löytyisi kuvataidetta.

Silti niin kävi kuvataiteilija Joel Slottelle. Hän peri taiteilijuuden isältään, valokuvaaja Clas-Olav Slottelta. Viime vuonna Joel Slotte valittiin vuoden nuoreksi taiteilijaksi.

Isää ja poikaa yhdistää sama intohimo: taiteen tekeminen, sen katselu ja siitä puhuminen.

– Olemme molemmat tarkkailijahahmoja. Taiteilijalta toiselle on kiva jakaa havaintoja, kertoo Joel Slotte.

Joel Slotte on kokkolalaislähtöinen, nykyään Helsingissä asuva kuvataitelija. Hän tekee muun muassa maalauksia ja veistoksia.

Clas-Olav Slotte on kokkolalainen pitkän linjan lehtivalokuvaaja, jolle valokuvaaminen on työn lisäksi harrastus.

Taide toimii yhteisenä kielenä

Clas-Olav Slotte kertoo huomanneensa jo varhaisessa vaiheessa, että taide on häntä ja Joel Slottea yhdistävä asia. Nuorella pojalla oli tapana muuntaa päänsisäisiä ajatuksiaan saduiksi paperille.

– Tajusin jo silloin, että tekemisessä on jotain erikoista, Clas-Olav Slotte toteaa.

Joel Slottelle yhteinen kiinnostus konkretisoitui, kun hän haki lasten ja nuorten kuvataidekouluun Kokkolaan. Vanhemmilta saatu tuki tuntui todella merkittävältä.

– Isä ja äiti veivät minut pääsykokeisiin ja kannustivat. Se oli yksi ensimmäisistä hetkistä, kun yhteinen kiinnostus kuvataidetta kohtaan tuli todella ilmi.

Yhteinen mielenkiinnon kohde on lähentänyt isää ja poikaa. Suhteeseen on tullut uusia värejä, kun perinteiset roolit ovat jääneet taka-alalle.

– Aikuistumisen jälkeen on ollut ihanaa myös ystävystyä isän kanssa, Joel Slotte sanoo.

Joel Slotte (oik.) kuvailee Isät ja pojat -näyttelyä eräänlaiseksi merkkipaaluksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun hänen ja Clas-Olav Slotten teoksia on esillä samassa näyttelyssä. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Kuvaamisen tapa periytynyt isältä pojalle

Vaikka molemmat tekevät töitä kuvataiteen parissa, ensimmäinen yhteinen työprojekti toteutui vasta nyt. Isän ja pojan teoksia on esillä Kokkolan ITE-museossa elokuun loppuun saakka.

Isän vaikutus on selvästi nähtävissä pojan tekemissä maalauksissa. Clas-Olav Slotte on valokuvannut paljon ystäviään, ja nykyään myös Joel Slotte maalaa teoksiinsa ihmisiä lähipiiristään.

Poika myöntääkin, että isän valokuvat ovat vaikuttaneet häneen todella syvästi. Ilman niitä hän ei uskoisi olevansa yhtä etevä kuvallinen ajattelija kuin nykyään.

Clas-Olav Slotte ei jaa poikansa kokemusta. Hän ei koe, että Joel Slotten maalaukset olisivat edes voineet vaikuttaa hänen tapaansa ottaa valokuvia.

– Arvostan Joelin töitä niin hirvittävän paljon, että en osaa sanoa, olisinko voinut ottaa varsinaisia vaikutteita niistä. Se tasoero on niin korkea.

Poika ei ole samaa mieltä.

– Isän pitäisi ottaa enemmän kunniaa itselleen ja olla ylpeämpi valokuvistaan, hän toteaa.

Clas-Olav Slotte on kuvannut paljon tupakoivia ihmisiä. Kuvan valokuvat on otettu Italiassa ja Espanjassa. Nyt teokset ovat näytillä Kokkolan ITE-museossa. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Isän tuki tärkeää

Vaikka kiinnostus taiteeseen on kulkenut suvussa, ei päätös ammattitaiteilijaksi ryhtymisestä ollut Joel Slottelle itsestäänselvyys.

Kuvataiteilijuutta ei välttämättä yhdistetä säännölliseen palkansaantiin, ja laman lapsen näkökulmasta luotettavan päivätyön löytäminen tuntui tärkeältä.

Ajatus tuntui aluksi jopa pelottavalta, ja niinpä Joel Slotte suunnitteli opiskelevansa kuvaamataidon opettajaksi.

Lopulta opettajuus kuitenkin unohtui, ja tavoitteeksi tuli kokoaikainen kuvataiteilijuus.

Isää pojan urasuunnitelmat eivät ole koskaan jännittäneet. Clas-Olav Slottella on ollut ainoastaan yksi haave poikansa suhteen.

– Toive on aina ollut se, että Joel tekee mitä hän itse haluaa. Että hän selvittää mitä hän haluaa tehdä, ja panostaa siihen täysillä.

Ei jää epäselväksi, kuinka ylpeä isä pojastaan on. Clas-Olav Slotte kuvailee poikansa maalauksia ajattomiksi ja vertailua kestäviksi.

– Niitä pystyy katsomaan pitkään, eivätkä ne ole sellaisia, jotka kuluvat. Se on mielestäni harvinainen taito.

Siksi isästä tuntui vain ja ainoastaan luonnolliselta, kun poika palkittiin viime vuonna vuoden nuorena taiteilijana.

Joel Slotte on kiitollinen tuesta, mitä hän on isältään saanut.

– Olen onnellinen siitä, että isä on minusta ylpeä. Se tuntuu hyvältä.

Isät ja pojat -näyttely on nähtävissä Kokkolan ITE-museossa 31.8.2022 saakka. Clas-Olav ja Joel Slotten lisäksi näyttelyssä on teoksia toiselta kokkolalaislähtöiseltä isä–poika-parilta, Esa ja Riku Riipalta.

Joel Slotte on ottanut vaikutteita maalauksiinsa isänsä valokuvista. Kuvassa vuonna 2020 tehdyt teokset, Johannan muotokuva ja Anthonyn muotokuva. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Lue seuraavaksi:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 5.7. kello 23:een saakka.

.
.