Hyppää sisältöön

Ajat ovat muuttuneet

Helsinki Pride -kulkue järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Poliisin arvion mukaan tapahtumaan osallistui 70 000–80 000 ihmistä.

– Uskaltauduin ensimmäistä kertaa kulkueeseen vuonna 2015, Jari sai minut mukaan, kertoo Harri Leppänen (pääkuvassa vasemmalla).

– Tänä päivänä on järkyttävän erilaista, kaksikymmentä vuotta sitten asenteet olivat perseestä, toteaa Jari Kiviranta.

Pride-viikko huipentui lauantaina Helsingissä järjestettyyn kulkueeseen eli Helsinki Prideen. Kulkue järjestettiin läsnätapahtumana kahden koronavuoden jälkeen. Helsinki Pride -yhteisön hallituksen puheenjohtajan Panu Mäenpään mukaan tapahtuma sujui hyvin. Häiriöitä ei ollut, vaikka niitä etukäteen pelättiin.

Yle seurasi kulkueen matkaa Senaatintorilta Kaivopuistoon. Kysyimme myös vanhemman polven edustajilta, miten asenteet ovat heidän mielestään muuttuneet tämän vuosituhannen aikana.

Ansku Bergström, Riitta Suominen ja Elina Gustafsson ottivat selfien Senaatintorilla hetkeä ennen kulkueen lähtöä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Kokoontuminen vuoden 2022 Pride-kulkuetta varten alkoi Helsingin Senaatintorilla kello 10.30. Kulkue lähti liikkeelle torilta kello 12. Kuva: Silja Viitala / Yle
– Ihan mahtavaa, että nykynuoriso hyväksyy erilaisuuden, huudahtavat Itä-Suomesta tulleet Hanna Jäppinen ja Sanna Suomalainen. Suomalainen kuuluu itse seksuaalivähemmistöön, kuten myös hänen läheisensä. Pride lisää Jäppisen ja Suomalaisen mielestä tietoisuutta ja näkyvyyttä ja normalisoi erilaisuutta. – Asiat ovat lähivuosina muuttuneet. Moni lesbokaverimme muutti aikoinaan kotipaikkakunnaltaan Helsinkiin, koska täällä heidät hyväksytään helpommin. Kotikylillä on voitu naureskella ja pitää muukalaisena. Kuva: Silja Viitala / Yle
Valkoisiin siipiin pukeutunut Juho oli päättänyt asunsa jo kauan sitten: – Halusin olla tämmöinen taivaasta pudonnut enkeli, hän kertoo. Kristianilta löytyi jo valmiiksi mustat siivet, joten kaksikko pukeutui yhteensopiviin asuihin. Kuva: Silja Viitala / Yle
Henri Hellsten, Tero Lahtinen ja Jukka Pellikka olivat pukeutuneet tiimiasuihin. Sateenvarjopäähineet oli hankittu jo vuonna 2019 Antwerpenista seuraavan vuoden Pride-kulkuetta varten – jonka koronavirus sittemmin perui. – Olemme nähneet sen ajan, kun ei voinut olla avoin. Tulin itse kaapista 2000-luvun alussa, sitä ennen yritin aina vain muuttua, Lahtinen kertoo. Kuva: Silja Viitala / Yle
Senaatintorin portaat olivat täynnä väkeä kello 12 lauantaina. Kuva: Silja Viitala / Yle
– Monisukupuolisuus on rikkaus, rakkautta ei ole koskaan liikaa ja ikä ei ole este, toteaa Lola (vasemmalla). Taiteilijanimillään esiintyneet Lola, Darling B, Violet, Marley Davidson ja Lady in Black osallistuivat ensimmäistä kertaa Helsinki Prideen. Viisikko on mukana yli kuusikymmentävuotiaiden burleskiryhmässä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Minna Väistö otti pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa selfien Senaatintorilla. Miksi? – Koska Marin on hyvä pääministeri, joka on hoitanut asiat hienosti, vastaa Väistö. Kuva: Silja Viitala / Yle
Pride-kulkueen alkupäässä marssivat yritykset ja ennakkoon ilmoittautuneet ryhmät. Perässä tulivat yksityishenkilöt, ja mukaan pystyi liittymään matkan varrella. Kuva: Silja Viitala / Yle
Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kulmassa Pride-kulkueelle huudeltiin. – Mitä tämä laittomuus on, huusi henkilö megafoniin. Kulkueesta vastattiin riehakkailla huudoilla ja yhteislaululla. Kuva: Silja Viitala / Yle
– 30 vuotta sitten en olisi voinut olla hameessa täällä, sanoo 69-vuotias Seppo Kiuru. Kiuru jäi lepäämään Mannerheimintielle, koska hänen polvensa on kipeä, eikä hän jaksanut kävellä koko matkaa Kaivopuistoon. Kulkueen jälkeen Kiuru palasi takaisin kotiinsa palvelutaloon pääkaupunkiseudulle. Kuva: Silja Viitala / Yle
Helsinki Pride -viikkoa juhlittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000. Tapahtuma on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 lähtien. Kuva: Silja Viitala / Yle
Ari Helenius, pelkällä etunimellään esiintynyt Heini, Heli-Sanna Hautsalo ja Ellen Karlsson tanssivat Mannerheimintiellä kulkueessa. Nelikko edusti Afrodisiac-tanssiryhmää. Kuva: Silja Viitala / Yle
– Haluan antaa tukeni pukeutumalla näin [papin asuun], kertoi järvenpääläinen 78-vuotias rovasti Jaakko Harjuvaara. – Kellään ei ole oikeutta kieltää keneltäkään ihmisarvoa, ja ihmisarvoon kuuluu, että saa olla ja jakaa sielunsa sen kanssa, jonka kanssa tahtoo. Kukaan ei voi valita toisen puolesta. Mielestäni vauhkoilijat lukevat Raamattua kuin piru, ja piispat tulevat usein 20 vuotta jäljessä. Kuitenkin Espoon piispa Kaisamari Hintikka, Turun piispa Mari Leppänen, arkkipiispa Tapio Luoma ja edeltäjänsä Kari Mäkinen ovat huomioineet työssään vähemmistöjä. Tässä ei ole mitään, joka sotisi Raamattua vastaan, minun tulkintani mukaan. Kuva: Silja Viitala / Yle
Juha Järvinen, Iisa Paanajärvi, Amos Järvinen, Ami Paanajärvi, Amanda Järvinen ja Ari Paanajärvi seurasivat kulkuetta Eteläesplanadilla. Ari Paanajärvi piti erityisesti sateenkaarilipuista: – Saa valita mistä tykkää, hän totesi. Kuva: Silja Viitala / Yle
Vielä 1990-luvulla Pride-kulkue tunnettiin Suomessa nimellä Vapautuspäivät. Sittemmin nimi muutettiin kansainvälistä käytäntöä mukaillen Prideksi. Kuva: Silja Viitala / Yle
Kaivopuisto lähestyy, kun kello on melkein kaksi. Kulkueen kärki oli saavuttanut puiston jo tuntia aiemmin. Kuva: Silja Viitala / Yle
Miss Lumiere, Marko Fali, Jere Sivonen ja Manu Uimi eli Cici Mast olivat vauhdissa Kasarmikadulla. Kuva: Silja Viitala / Yle
Pääministeri Sanna Marin (sd.) seurueineen saapui Kaivopuistoon vähän kahden jälkeen. Marin oli haluttua selfieseuraa. Kuva: Silja Viitala / Yle
– Asenteet ovat muuttuneet tosi paljon, ensin oltiin lainsuojattomia ja sitten sairaita. Mutta tänä päivänä asiat ovat paremmin. Sinä itse määräät kuka sinä olet ja mitä sinä teet. Se on sinun asiasi, mitä ajattelet sukupuoli-identiteetistäsi, ei kenenkään muun. Minä määrään kuka minä olen, totesi haminalainen Maria Palmroth. Palmroth sai suukon puolisoltaan Pirjo Mieloselta. Kuva: Silja Viitala / Yle
– Tulin tänne tapaamaan muita poly-ihmisiä, kertoi 47-vuotias järvenpääläinen Sami Kyllönen. – Viime vuosina asenteet ovat muuttuneet tosi paljon ja tilanne on parantunut. Nuorilla on netin kautta mahdollisuus saada tietoa erilaisista identiteeteistä ja suuntautumisista. Vanhoista ennakkoluuloistakin on päästy mukavasti eroon! Kuva: Silja Viitala / Yle
Pride-kulkue päättyi Helsingin Kaivopuistossa järjestettyyn puistopiknikkiin. Helsinki Pride-yhteisön hallituksen puheenjohtajan Panu Mäenpään mukaan moni kävijä piti ennen tapahtumaa tärkeänä, että vuonna 2022 saadaan sekä kulkue että piknik. Kuva: Silja Viitala / Yle

Juttua korjattu 5.7.2022 klo 13.40: Lisätty rovasti Jaakko Harjuvaaran kommenttiin piispat, jotka Harjuvaaran mielestä ovat huomioineet vähemmistöjä.

Lue lisää aiheesta: