Hyppää sisältöön

Analyysi: Ruotsin politiikkaviikolla puolueiden kiistat kaivautuvat esiin Nato-sateenvarjon alta – Andersson haukkui maltillisen kokoomuksen vanhan taloudenhoidon

Ruotsin pääministeri, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson ylisti Ruotsia Almedalen-puheessaan. Hän korosti, että hintojen nousun kaikkia vaikutuksia ei voida kompensoida.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson puhumassa vierailullaan armeijan Gotlannin tukikohdassa. Kuva: Henrik Montgomery / AFP

– Rakastan Ruotsia ja olen ylpeä siitä, että olen ruotsalainen, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson hehkutti puheessaan Almedalen-puistossa Ruotsin politiikkaviikolla.

Hän sanoi rakastavansa myös muun muassa Ruotsin luontoa, työmarkkinamallia, jokamiehenoikeuksia ja grillausvinkkejä sekä ruotsalaisiin liitettyä tarkkuutta, järkevyyttä velvollisuudentuntoa ja tasa-arvoa.

– Kuulosti ihan presidentiksi haluavan puheelta, totesi Expressenin kommentaattori Anna Dahlberg puheen jälkeen. Ruotsalaistoimittajan mielestä maan ylistys nähtävästi sopii presidentille. Tai ylistys oli yritys asettua puoluepolitiikan yläpuolelle.

Isänmaallinen ylistys on tutumpaa konservatiivien kuin vasemmistopuolueen puheista.

Andersson kilpailee vaaleissa pääministerin paikasta, presidenttiyttä ei ole tarjolla. Mahdollisuudet pääministeriksi ovat hyvät, sillä sosiaalidemokraattien kannatus oli viime mittauksessa 33 prosenttia.

Ainakin Andersson on päässyt seuraamaan Suomen presidentin tekemisiä lähempää. Yhteydenpito lahden yli on ollut tiivistä koko kevään, kun naapurit ovat pohtineet Natoon hakeutumista.

Nato-pohdiskelut eivät välttämättä olleet sosiaalidemokraateille mieluisia. Viimeistään Svenska Dagbladetin lauantaina julkaisemasta laajasta jutusta tuli selväksi, että Nato-vankkuria veti Suomi ja Ruotsi peesaili. Ruotsalaisministerit olisivat mieluummin halunneet puolustusliittoon Suomen kanssa, mutta Suomelle se ei enää riittänyt. Suomen kiire Natoon pakotti Ruotsin samaan kelkkaan. Puolustusministeri Peter Hultqvistin sanoin Ruotsi ei voinut jäädä ainoana Pohjoismaana Naton ulkopuolelle.

Anderssonin todettiin olevan takakireä aina kun Nato tuli puheeksi.

Edellisen kerran kun maat rakentelivat kansainvälistä yhteistyötä, kiire tuli Suomelle. Ruotsi ryhtyi hakemaan EU:hun kertomatta Suomelle. Suomessa tulkittiin, että Ruotsi yritti kiilata EU:n jäseneksi ohi Suomen. Lopulta EU:nkin jäseneksi mentiin rinta rinnan samana vuonna.

"Nyt on kallista olla ruotsalainen"

Kevään aikana monet muut asiat ovat jääneet turvallisuuspolitiikan varjoon, mutta Almedalenin politiikkaviikolla kukin puolue palaa ydinaiheisiinsa.

Andersson syytti Ruotsin maltillista kokoomusta 1990-luvun talouskriisistä, joka toi mieleen rikkinäiset koulukirjat ja heikentyneen vanhustenhoidon kun rahat menivät valtiovelan korkoihin.

– Se oli minun poliittinen kouluni, enkä tule unohtamaan hintaa, jonka maksoimme vastuuttomasta talouden hoidosta.

Nykyistä hintojen nousua Andersson nimitti puheessaan Putin-hinnoiksi.

– Nyt on kallista olla ruotsalainen. Ekonomistit eivät osaa sanoa, kauanko tämä kestää.

Putin-hintojen vaikutuksia lievennetään, mutta vastuullinen poliitikko ei Anderssonin mukaan voi kuitenkaan luvata täyttä kompensaatiota joka hinnankorotukselle.

Varsinaisena aloitteenaan Andersson esitti, että kouluilta kielletään voitontavoittelu. Lisäksi hän haluaa kieltää uskonnolliset vapaakoulut.

Ruotsissa on monia menestyviä yksityiskouluja. Arvostelua ne ovat keränneet esimerkiksi siitä, että oppilaiksi eivät kelpaa kaikki. Voiton tekeminen varovaroilla koulutuksessa on aiemminkin kerännyt kritiikkiä.

Anderssonin mukaan painopisteen pitää olla osaamisessa eikä voitoissa. Verovarat pitää käyttää opettajien palkkaamiseen, koulujen kirjastoihin ja oppikirjoihin.

Maltillisesta kokoomuksesta vaastattiin jo ihmettelemällä, miksi pääministeri haluaa kieltää hyvät menestyvät koulut.

Turkki-sopimus epäilyttää monia

Varjoa Almedalenin varsin auvoisaan tunnelmaan heitti Turkin kanssa tehty yhteisymmärrysasiakirja, joka Nato-kysymyksessä ruotsalaisia huolestuttaa nyt eniten. Monia epäilyttää, että Ruotsi teki liikaa myönnytyksiä Turkille. Erityisen huolissaan on Ruotsin kurdivähemmistö.

Andersson ei kumonnut Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin väitettä, jonka mukaan Ruotsi on luvannut luovuttaa Turkille 73 henkilöä. Asiasta kysyttiin häneltä useaan kertaan päivällä tiedotustilaisuudessa.

Andersson korosti, että Ruotsi toimii kansainvälisen lainsäädännön mukaan. Hän ei kuitenkaan suostu kertomaan keskusteluista Erdoğanin kanssa, koska hänen mukaansa luottamuksellisia keskusteluja ei kuulu avata.

Jos tilanne Turkin kanssa jatkuu yhtä vaikeana, Ruotsista voi kuulua kommentteja, että mihin hemmetin Suomi meidät vetikään mukaan.

Lue myös:

.
.