Hyppää sisältöön

Varusmiehet aloittavat palveluksensa Euroopan poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa – kaksi alokasta kertoo, miltä se tuntuu

Tänään varusmiespalveluksensa aloittaa noin 12 000 alokasta. Uusi saapumiserä aloittaa palveluksensa aikana, jossa Suomi on Naton kynnyksellä ja Euroopassa vallitsee poikkeuksellinen turvallisuustilanne.

Jesse Viitalalla (vas.) ja Eemeli Lähteenmäellä (oik.) oli vielä perjantaina edessään käynti parturissa sekä viime hetkien valmistelut ennen palvelukseen lähtöä. Kuva: Oskari Raisanen / Yle

Kangasalalaiset kaverukset Eemeli Lähteenmäki, 18, sekä Jesse Viitala, 19, aloittavat tänään varusmiespalveluksensa noin 12 000 muun alokkaan kanssa.

Kaverukset ovat valmiita ottamaan vastaan tulevat kokemukset avoimin mielin, vaikka palveluksen alku tuottaakin vielä vatsaan perhosia.

– Kyllä se vähän jännittää, mutta odotan, että pääsen alkuun. Ja, että lähtee se alkujännitys pois, Lähteenmäki sanoo.

Niinisalossa aloittava Lähteenmäki kertoo odottavansa innolla uusia kokemuksia sekä mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin. Kelit kuitenkin huolestuttavat, mikäli helteet jatkuvat myöhemmin.

– Siellä voi aika kuuma tulla, Lähteenmäki tuumaa.

Jesse Viitala jää kaipaamaan armeijassa omaa aikaa, jota palveluksen aikana ei ole runsaasti tarjolla. Kuva: Oskari Raisanen / Yle

Odottavainen tunnelma on myös Viitalalla. Mielessä ovat päällimmäisenä arkiset asiat, ja hän odottaa jo tottuvansa palvelusrytmiin. Aamuherätykset kuulostavat Parolaan matkaavan Viitalan korvaan vielä pahalta.

– Tässä on kuitenkin jo vähän yritetty heräillä aikaisemmin ja totutella, ettei se olisi niin paha. Tulee olemaan vaikeaa alkuun ainakin.

Viitala arvioi, että hän jää kaipaamaan siviilistä erityisesti omaa rauhaa.

– Nihkeintä tulee olemaan se, että ei ole omaa aikaa enää niin paljoa. Tykkään olla yksin kotona, vaikka kyllä porukassakin, mutta sitä ei tule saamaan yhtälailla. Pitää käyttää kaikki oma-aika hyödyksi, mitä siellä saa.

Euroopan epävakaa turvallisuustilanne pohdituttaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut jo yli 130 vuorokautta, jonka aikana Nato myönteisyys on Suomessa ottanut harppauksen. Aihe pohdituttaa myös palveluksensa aloittavia varusmiehiä, joiden palvelusta on edeltänyt poikkeuksellinen aika Euroopan turvallisuustilanteelle.

Sekä Viitala että Lähteenmäki kokevat Suomen liittymisen Natoon hyvänä asiana.

– Suomi on kuitenkin itsenäinen maa, jos Suomi haluaa liittyä Natoon, niin liittyminen on hyvä asia, Lähteenmäki tuumii.

Lähteenmäki pohtii myös varusmiehen näkökulmasta Natoon liittymisen hyviä puolia.

– Jos tehdään tiivistä työtä muiden jäsenmaiden kanssa, niin pääsee ehkä intissäkin tapaamaan ulkomaalaisia sotilaita ja kuulemaan heidän kokemuksiaan. Se on mielenkiintoista.

Lähteenmäki ei ole palvelukseen astuessa huolissaan siitä, että Natoon liittyminen voisi lisätä Suomen sotilaallista avun antoa muille jäsenmaille tiukan paikan tullen.

Maanpuolustusvelvollisuus koskee Natossakin vain omaa maata eikä suomalaisia sotilaita lähetetä vasten tahtoaan puolustustehtäviin ulkomaille.

Eemeli Lähteenmäki kertoo pitävänsä avoimena myös jatkomahdollisuudet sotilasuralle palveluksen jälkeen. Kuva: Oskari Raisanen / Yle

Vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunutkin jo kauan, astuvat sekä Lähteenmäki että Viitala luottavaisin mielin varusmiespalvelukseen.

– Eletään epävakaita aikoja. Sitä ei oikein pysty ennustamaan, mutta en näe, että tänne kukaan olisi hyökkäämässä. En menetä yöuniani kuitenkaan, Lähteenmäki myöntää.

Viitala ei koe sodan Euroopassa vaikuttavan hänen asennoitumiseen varusmiespalveluksen suorittamisessa.

– Sota riehuu siellä ja toivotaan, että se päättyisi, eikä tulisi tänne tai muuallekaan päin maailmaa, Viitala toivoo.

Kokemuksia kohti avoimesti

Sekä Lähteenmäki että Viitala ovat molemmat valmiita ottamaan vastaan palvelusajan pituuden, joka heille tehtävän mukaan määräytyy. Palvelusajat ovat tehtävästä riippuen 165, 255 tai 347 päivää.

– Mulle käy ne kaikki. Siihen hommaan mihin joudun, hoidan sen kunnialla loppuun, Viitala kertoo.

Lähteenmäki toivoo oppivansa armeijassa erätaitoja, joista olisi hyötyä myös armeijan jälkeenkin.

– Ja tietenkin siellä tulee myös paljon kuntoiltua. Se ei ole ikinä tietenkään huono asia, kunhan sitä vaan saa jatkettua armeijan jälkeen.

Nuorukaiset ovat asennoituneet lähtöön kokemus edellä.

– Mielestäni jokaisen pitäisi mennä sillä asenteella armeijaan, että saa hyvän kokemuksen siitä, Viitala näkee.

Lähteenmäki naurahtaa ajan menneen sukkelaan ja arvelee sen niin tekevän jatkossakin.

– Muistan kun valmistuin koulusta ja ajattelin, että inttiin on vielä seitsemän kuukautta. Nopeasti se meni. Kyllä se varmaan aika nopeasti siellä intissäkin menee.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een.

.
.