Hyppää sisältöön

Luurankokuivain ja Mauno Koiviston otsakiehkura saivat seuraa muista hiusalan erikoisuuksista Suomen Kähertäjämuseoon

Kansainvälisestikin merkittävä Suomen Kähertäjämuseon kokoelma sisältää noin 5 000 esinettä hiusalan historiasta. Nyt se kasvoi entisestään Elsa Arennon esineistön lahjoituksella.

Jaakko Saransalmi ja Tuula Tarvainen tutkivat lahjoitettuja esineitä.
Tuula Tarvainen vastaanotti Elsa Arennon esineistöä Kähertäjämuseolla tiistaina. Esineet luovutti hiusalan kouluttaja Jaakko Saransalmi.

Kemin Marttalassa sijaitsevan lähes 100 vuotta vanhan hirsitalon yläkerrasta löytyy Suomen Kähertäjämuseo. Tiistaina museolle lahjoitettiin Kemissä hiusalan oppinsa saaneen alansa uranuurtajan Elsa Arennon (1915–2005) esineistöä. Lahjoitus pitää sisällään useita kymmeniä esineitä.

Lahjoituksen vastaanotti Kähertäjämuseon perustaja ja kokoaja, kampaaja Tuula Tarvainen.

– Arennon esineistössä on mukana muun muassa liekillä lämpenevä lainerauta, vanha hiustenkuivain ja puisia permanenttirullia, iloitsee Tarvainen.

Lahjoituksen museolle luovutti hiusalan kouluttaja Jaakko Saransalmi. Arennon esineistö päätyi Saransalmen haltuun, kun hän osti Arennon kampaamoliikkeen ja jatkoi sen toimintaa.

Lahjoitusten joukossa on muun muassa vanha tulella lämmitettävä lainerauta. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Arennon aikana kampaajien arvostus kasvoi

Elsa Arento teki pitkän uran hiusalalla. Saatuaan ensimmäiset oppinsa Kemissä Elsa Arento muutti Helsinkiin, missä hän avasi kampaamoliikkeen Kalliossa vuonna 1938. Liikkeen toiminta laajeni nopeasti ja laajimmillaan Arennon yritys työllisti lähes 30 kampaajaa.

Vuonna 1948 Arento perusti kollegoidensa kanssa myös Helsingin Marcel-klubin, jonka tavoitteena oli kehittää kampaajien ammattitaitoa ja arvostusta.

Suuren yleisön tietoisuuteen Arento nousi Eeva-lehden hiustenhoidon asiantuntijana ja toimiessaan 30 vuotta Miss Suomi ja Miss Skandinavia -kilpailujen kampaajana. Yleisradio tuotti hänestä 12-osaisen televisiosarjan Kampaajien kuningatar.

Arennon esineistöstä löytyi myös painava vanha hiustenkuivain. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Arento voitti urallaan myös lukuisia kampaamoalan palkintoja ja osallistui ensimmäisenä suomalaisena pohjoismaisiin mestaruuskilpailuihin.

– Elsa Arento oli Suomen kuuluisimpia kampaajia, esimerkiksi ensimmäinen kampaajien Suomen mestari, kertoo Jaakko Saransalmi.

Vanhat luurankokuivaimet herättävät museovieraissa monenlaisia tunteita. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Kähertäjämuseon kokoelma antaa hyvän kuvan siitä, kuinka paljon hiusalan laitteet ja välineet ovat vuosikymmenien saatossa kehittyneet. Samalla ovat parantuneet työasennot.

– Kaikki työvälineet ovat keventyneet huomattavasti, esimerkiksi kuivaajat olivat ennen todella raskaita. Ja asiakastuolissa ei ollut pumppua, joten kampaajan piti työskennellä välillä melkein kyyryssä, Tuula Tarvainen muistelee.

Museon kokoelmasta löytyvät ennestään muun muassa Mauno ja Tellervo Koiviston hiuskiehkurat. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Kokoelmissa myös julkkisten hiuskiehkuroita

Suomen Kähertäjämuseo on Kemin historiallisen museon hallinnoima erikoismuseo ja sen kokoelma käsittää noin 5000 esinettä hiusalan historiasta. Museo avattiin yleisölle vuonna 1989 ja se esittelee kähertäjäammatin saloja aina 1900-luvun alusta 1960-luvulle saakka.

Hiusalan työvälineiden lisäksi kokoelmassa on esimerkiksi useiden julkisuudesta tuttujen henkilöiden hiuskiehkuroita.

– Kokoelmassa on muun muassa presidentti Mauno Koiviston, Karita Mattilan, Joel Hallikaisen, Arja Korisevan ja Johannes Virolaisen hiuskiehkurat. Myös presidentti Sauli Niinistön kanssa on keskusteltu asiasta, hymyilee Tuula Tarvainen.

Tuula Tarvainen leikkasi museon kokoelmaan myös suuresti arvostamansa hiusalan kouluttajan Jaakko Saransalmen hiuskiehkuran. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Kähertäjämuseon saloihin pääsee tutustumaan tilauksesta Kemin historiallisen museon (siirryt toiseen palveluun) kautta.

Myös Ylen Puoli seitsemän -ohjelma tutustui museoon viime syksynä. Jutun löydät tästä linkistä.

.
.