Hyppää sisältöön

Tutkimus vahvisti: Kivikauden riipuksia tehtiin ihmisluista

Aiemmin luu- ja hammasriipuslöydöt arvioitiin eläinperäisiksi. Arkeologit avasivat haudat jo 1930-luvulla Äänisen saarella.

Eteläisen Peurasaaren ihmis- ja eläinluuriipuksia löytyi hirven hammasriipusten vierestä. Kivikautisen miehen haudan rekonstuktio. Kuva: Tom Björklund / Helsingin yliopisto

Arkeologisia kaivauksia tehtiin Venäjän Karjalassa jo 1930-luvulla Eteläisellä Peurasaarella (Olenij Ostrov) Äänisellä. Silloin saatiin talteen 177 haudan kivikauden ajan vainajien maalliset jäännökset sekä erilaisia esineitä.

Kivikaudella eläinten hampaista ja luista tehtiin riipuksia, joilla oli tärkeä symbolinen merkitys, ja jotka koristivat vaatteita tai asusteita ja toimivat helistiminä.

Myös ihmisluita käytettiin riipusten raaka-aineena. Tämä selvisi tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), jossa yli 8200 vuotta vanhoja hautalöytöjä tutkittiin uudelleen 80 vuoden jälkeen.

Kun Peurasaaren kalmisto oli käytössä, ei ollut valtioiden rajoja määräämässä liikkumisesta, vaan ratkaisevia olivat vesistöt. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Arkeologien mukaan tulos on melkoinen sensaatio. Tutkijat epäilivät jo kolme vuotta sitten, että korujen materiaali olisi ihmisluuta:

Joka kolmannen riipuksen raaka-aineena ihminen

Haudoista löytyneiden hammasriipusten joukossa oli luisia riipuksia, joiden muotojen perusteella ei kuitenkaan pysty tunnistamaan lajia.

Helsingin yliopiston Animals Make Identities -tutkimusprojekti (siirryt toiseen palveluun) selvittää eläinten merkityksiä kivikauden kulttuureissa hautalöytöjen perusteella.

Projektin johtaja apulaisprofessori Kristiina Mannermaa kollegoineen lähetti haudoista löytyneitä luisia riipuksia Yorkin yliopiston BioArCh-keskukseen, missä ne analysoitiin Zooarchaeology by Mass Spectrometry -menetelmällä.

Kaksi kivikautisen ihmisen reisiluusta tehtyä riipusta, jotka löydettiin Äänisen arkeologisista kaivauksista. Kuva: Anya Malyutina/Kunstkamera

Siinä laji määritetään luusta otetun näytteen sisältämistä aminohapoista massaspektrometrin avulla.

Aluksi tulokset yllättivät: 37 näytteestä 12 antoi tulokseksi ihmisen. Muut riipukset on tehty lähinnä hirven ja jonkin nautaeläimen luista.

Ihmisluuriipukset ovat erikokoisia, rikottujen pitkien luiden säleitä, joihin on kaiverrettu yksi tai kaksi uraa.

Ihmisluun käyttö esineiden raaka-aineena tunnetaan etnografisista yhteyksistä muun muassa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Yleensä ihmisluun käyttö yhdistetään ihmissyöntiin, sillä usein luissa on jälkiä myös lihojen irrottamisesta.

– Tutkimiemme luuriipusten pinta on niin kulunut, että niissä ei voi nähdä mahdollisia leikkuujälkiä. Meillä ei ole syytä epäillä ihmissyöntiä Olenij Ostrovin löytöjen perusteella, Kristiina Mannermaa toteaa.

Kuuntele Yle Areenasta:

Yle Areenan audiossa käsitellään Venäjän asutushistorian varhaisimpia vaiheita jääkaudelta aina Nevajoen syntyyn. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa Peurasaaren ainutlaatuista mesoliittista kalmistoa ja tutustutaan kampakeraamiseen kulttuuriin.
.
.