Hyppää sisältöön

Saija Hyvösen tutkimus todisti Oulun poliisitalon ja Kätilöopiston joukkosairastumisien johtuvan sisäilmasta – se ei kuitenkaan muuta mitään

Monikemikaaliherkkyyden yliesiintyvyys oli yksi Saija Hyvösen väitöstutkimuksen kiinnostavista löydöistä. Sisäilmatutkimukseen saa kuitenkin yhä heikommin rahoitusta.

Saija Hyvönen on huomannut, että keskustelu sisäilmaongelmista on muuttunut.
Saija Hyvönen on huomannut, että keskustelu sisäilmaongelmista on muuttunut.

Vuonna 2016 työterveyslääkäri Saija Hyvösen vastaanotolle alkoi tulla kiihtyvällä tahdilla asiakkaita, jotka oireilivat monin eri tavoin töissä ollessaan.

Asiakkaat olivat Oulun poliisitalossa työskennellyttä henkilökuntaa, jotka kertoivat muun muassa neurologisista haitoista, puutumisista, uupumusasteisesta väsymyksestä, sydän- ja niveloireista.

Joillakin samassa huoneessa työskennelleillä oli kaikilla reuma, ja osa oli sairastanut useita keuhkokuumeita melko yhtäaikaisesti.

– Tietysti kiinnostuin, että liittyvätkö ne jotenkin tähän rakennukseen, kertoo Hyvönen.

Lähes kuusi vuotta myöhemmin, alkukesällä 2022, Saija Hyvönen väitteli lääketieteen tohtoriksi Turun yliopistosta. Hänen tutkimuksensa (siirryt toiseen palveluun) osoittaa yhteyden rakennuksen kosteusvaurion ja sairauksien välillä.

Oulun poliisitalon lisäksi Hyvönen tutki helsinkiläisen Kätilöopiston henkilökuntaa ja Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan 1950-luvulla rakennetun koulun oppilaita.

– Se on uutta, että kolmessa kosteusvaurioituneessa rakennuksessa työskentelevillä on samankaltaisia neurologisia ja kognitiivisia oireita, lapsilla niveloireita ja aikuisilla myös sydänoireita.

Monikemikaaliherkkyyden yliesiintyvyys on myös erittäin kiinnostava löydös, joka voi selittää sitä, miksi oireilu jatkuu monissa eri rakennuksissa, Hyvönen sanoo.

Oulun vanha poliisitalo on nykyisin tyhjillään. Oulun rakennusvalvonta keskeytti talon remontin. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Hyvösen väitöstutkimuksen tulos poikkeaa vallalla olevasta käsityksestä kosteusvaurioiden aiheuttamista terveyshaitoista.

Käypä hoito -suosituksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta.

Rakennuksen kosteusvaurion tiedetään kuitenkin olevan yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.

– Muiden oireiden yhdistämistä kiinteistöjen ongelmiin suorastaan kielletään, lääkärit eivät Käypä hoito -suosituksen mukaan saa ottaa näihin kantaa, kun näyttöä ei ole. Näyttöä ei kuitenkaan kerätä, Hyvönen sanoo.

Oulun poliisilaitoksen tilanne oli karu

Kosteusvaurioista kärsineessä rakennuksessa tehtiin syksyllä 2016 isoa peruskorjausta. Samaan aikaan kaikki talon 270 työntekijää kävivät siellä normaalisti töissä.

Kun rakenteita avattiin, sisäilmaoireista kärsivien määrä räjähti. 140 työntekijää otti oireilun vuoksi yhteyttä työterveyshuoltoon.

Tuloksena oli 47 pitkittyneisiin hengitystieoireisiin liittyvää ammattitautiepäilyä ja 22 työntekijällä astma.

Hyvönen oli huolissaan. Hän kertoo olleensa yhteydessä Työterveyslaitoksen lääkäriin, jonka mukaan sisäilmalla ei ole mitään tekemistä poliisilaitoksen työntekijöiden sairastumisen kanssa, vaan että syy on jokin muu.

– Mitään muuta spekulaatiota syystä ei esitetty.

Hyvönen otti yhteyttä Työterveyslaitoksen johtoon, yritti saada julkaistuksi artikkelia Oulun poliisitalon tilanteesta Työterveyslääkäri-lehdessä ja pyysi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) apua tutkimuksen tekemiseen.

Kaikki nämä tuloksetta.

Oulun poliisitalon sisäilmaongelmat tulivat julkisuuteen keväällä 2018, kun Kaleva julkaisi aiheesta jutun (siirryt toiseen palveluun).

Hyvönen kirjelmöi tilanteesta myös kansanedustajille syksyllä 2018. Hän kirjoitti muun muassa näin:

“Epidemiologinen tutkimus Suomessa on joko tarkoituksella tai jostain muusta syystä jätetty pääosin tekemättä. Oma kokemukseni siitä, ettei tutkimusta ja tietoa edes haluta julkaista eikä haluta oppia tehdyistä virheistä, tukee ajatusta siitä, että tutkimatta jättäminen on nimenomaan tarkoituksellista.”

Hyvönen sai eduskunnasta muutaman kiitosviestin. Lisäksi hän tapasi kansanedustajien sisäilmaryhmän silloisen puheenjohtajan Satu Hassin, joka on Hyvösen kanssa samoilla linjoilla (siirryt toiseen palveluun) (Satu Hassin blogi).

Heidän mielestään sisäilmaongelmien aiheuttamiin terveyshaittoihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti.

Rahalla olisi saatu tieteellisesti merkittävämpi tulos

Saija Hyvönen jatkoi tutkimustaan, vaikka rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden löytäminen oli vaikeaa.

Hän kertoo, että yhteistyö työnantajien kanssa on ollut haastavaa, sillä asiaa ei haluta ottaa esille henkilöstössä. Tutkimuksen tekemistä on yritetty myös vaikeuttaa.

– Tutkimuksessa mukana olleen koulun vanhemmat pyysivät koululle sisäilmatutkijan, koska koulun epäiltiin aiheuttavan sairastumisia. Ilmoitettuna tutkimuspäivänä koulun ovet olivat lukossa terroristiharjoituksen vuoksi ja jälkeenpäin rehtori teki näytteenotosta rikosilmoituksen.

Saija Hyvönen on erityisen huolissaan lapsista, jotka joutuvat käymään koulua huonon sisäilman keskellä. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Hyvönen olisi halunnut tutkia aihetta väitöstyöhönsä laajemmin ja isommalla ihmismäärällä, mutta rahoituksen puutteen vuoksi se ei ollut mahdollista.

– Olisin halunnut päästä vertailemaan, onko toksisuudessa jotain ominaisuuksia, jotka voisivat selittää oireita ja sairastumisia, ja miksi toisessa talossa ollaan terveempiä. Tulos olisi ollut tieteellisesti paljon merkittävämpi.

Työterveyslaitokselta hän ei ole saanut mitään palautetta koskaan.

– Missään vaiheessa ei kysytty, kuinka nämä potilaat jaksavat ja mikä heidän terveydensuojelunsa tilanne on.

Hyvönen pohtii, miksi sisäilmahaittojen todistamiseen vaaditaan aukotonta näyttöä, kun sitä ei vaadita lääkehaittojen osaltakaan.

"Tiede vastaan mielipiteet"

Saija Hyvösen väitös ei ole ainoa sisäilmaongelmia selvittänyt tutkimus.

Turun yliopiston TROSSI-yksikön (siirryt toiseen palveluun) johtaja, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus kertoo, että sisäilmaan liittyvää tutkimusta on tehty Suomessa jo pitkään.

– Tosin sitä tehdään vuosi vuodelta yhä vähemmän ja rahoituksen saaminen on vaikeutunut.

Putuksen mukaan julkaistuja tutkimuksia pitäisi käyttää Käypä hoito -suosituksen päivittämiseen, mutta näin ei ole tehty.

Esimerkiksi sisäilmaongelmien yhteydet nivel- ja hermosto-oireisiin on todettu jo noin 20 vuotta sitten THL:n omissa tutkimuksissa, Putus sanoo.

Hän katsoo, että tieteellinen näyttö sisäilmaongelmien aiheuttamista sairastumisista on jo riittävä.

– Samalla on osoitettu, ettei psykoterapialla saada homepotilaita paranemaan oireistaan. Psykoterapia auttaa ehkä potilaita paremmin hyväksymään sairautensa.

Putus tietää olevansa hyvin eri linjoilla kuin THL ja Työterveyslaitos.

– Tämä on siis eräänlaista informaatiosotaa, tiede vastaan mielipiteet.

THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen sanoo, että THL seuraa tutkimuskirjallisuutta tarkkaan ja muun muassa Turun yliopiston tutkimustulokset on luettu huolellisesti.

– Uusi tutkimustieto suhteutetaan kertyneeseen tietoon, tässä tapauksessa satoihin aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin. Näin ollen yksittäiset tutkimukset muuttavat harvoin ratkaisevasti näkemyksiä.

Myös Saija Hyvönen tietää tämän. Hän ei odota oman tutkimustuloksensa muuttavan yksinään mitään.

Hän kuitenkin toivoo, että asiasta päästäisiin nyt keskustelemaan.

– Toivon kuitenkin, että terveyden edistämistä varten perustetut laitoksemme palaisivat normaaliin työhygienia-ajatteluun ja auttaisivat terveydenhuoltoa tekemään tavallista riskinarviointia ja pyrkisivät helpottamaan työsuojelutoimintaa, ei estämään sitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sanoo, ettäihmisen hoidossa on tärkeää tunnistaa tärkeimmät oireiluun vaikuttavat tekijät ja hoitaa oireilevaa kokonaisvaltaisesti. Myös haitalliset altisteet pitää luonnollisesti poistaa.

Sisäilmaongelmien hoidosta halutaan yhteisymmärrys

Keskustelua sisäilmasta on tiedossa runsaasti syksyllä, sillä Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä työryhmä, jossa päivitetään sisäilmaan liittyvää oireilua ja sairastumisen diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta koskevat suositukset.

Vesa Pekkola sanoo, että työryhmässä pyritään muodostamaan alan yhteinen käsitys asioista.

Siinä käydään läpi ajantasainen tutkimustieto ja arvioidaan sen laatu.

– Minulla on työryhmästä suuret odotukset, että sisäilmaan liittyvään diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen saisimme tämän hetken tutkimustietoon perustuvan konsensuspohjaisen suosituksen.

Saija Hyvösen odotukset työryhmän onnistumisesta eivät ole yhtä korkealla kuin Pekkolalla.

– Kun keskitytään yksilöön, hoitoon ja kuntoutukseen, vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Ja kun otetaan huomioon kaikki yksilölliset tekijät, jotka vaikuttavat sairastumiseen, ollaan jo sellaisessa sillisalaatissa, ettei siitä ota enää kukaan selvää.

Hyvönen pitäisi terveysviranomaisen tärkeimpänä kehittämiskohteena riskinarviointia: mitkä ovat ne olosuhteet, joissa vakavia sairastumisia tapahtuu.

– Rekisteritutkimuksella voidaan selvittää, mitä nämä sairaudet ovat.

Oulun vanhan poliisitalon valvomo remontin keskellä vuonna 2018. Kuva: Antti J. Leinonen

Hyvönen on esittänyt sairastavuuseroja eri työpaikoilla vertailevaa rekisteritutkimuksen tekoa Oulun poliisilaitoksen ja kätilöopiston henkilöstöstä THL:lle.

Anne Hyvärisen mukaan THL:n toimialaan eivät kuulu työpaikat, mutta THL:lla on useita muita tutkimushankkeita (siirryt toiseen palveluun) meneillään aihepiirin ympärillä.

Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Aki Vuokko kertoo laitoksen tutkineen jo pitkään oireilleita, eikä sulje pois mahdollisuutta tutkia myös Oulun poliisitalosta ja kätilöopistosta sairastuneita.

– Mielenkiintoinen ajatus yhteistyöstä, jossa tutkisimme näitä ryhmiä.

Saija Hyvönen on jo jatkanut omaa tutkimustaan. Tutkimuskohteena ovat neuronaaliset auto vasta-aineet ja mykotoksiinivasta-aineet sisäilmasta neurologisia oireita saavilla.

Näytteitä on lähetetty hiljattain tutkittavaksi Floridaan.

Hyvösen mukaan oireiden alkuperän selvittäminen voi johtaa myös hoidon jäljille.

– Aineistot ovat pieniä, mutta jostain lähdetään aina liikkeelle. Jos olemme oikeilla jäljillä, tutkimusta on syytä laajentaa kattamaan isompia joukkoja. Tärkeintä kuitenkin on, ettei ihmisiä altisteta huonoissa sisäilmaolosuhteissa.

Lue lisää:

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 6. heinäkuuta klo 23:een saakka.

.
.