Hyppää sisältöön

Itärajan suurimmalle rautatieasemalle tehtiin juuri miljoonaremontti – pian se hiljenee kokonaan

Suomeen tulee vielä Venäjältä tavaraa, mutta ei kauan. Säiliövaunut ovat nyt yleinen näky kiskoilla.

Idän tavaraliikenne rautateillä hiljenee pian
Idän tavaraliikenne rautateillä hiljenee pian

Kesäpäivä on helteinen ja hiljainen, jopa hieman unelias itärajalla, rautateiden rajanylityspaikalla Lappeenrannan Vainikkalassa.

Jos nyt elettäisiin niin sanottuja normaaliaikoja, saattaisi Vainikkalan rautatieasemaa lähestyä kohta Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivä Allegro–juna, kenties täynnä turisteja.

Samalla voisi olla mahdollisuus todistaa, miten tavaraa siirrellään vilkkaalla Vainikkalan ratapihalla Suomen ja Venäjän välisessä tavaraliikenteessä.

Vainikkalan rautatieasema heinäkuun alussa 2022. Matkustajaliikenne Vainikkalassa hiljeni, kun Helsingin ja Pietarin välinen Allegro-juna lopetti maaliskuussa liikennöinnin toistaiseksi. Kuva: Antro Valo / Yle

Ukrainan sota ja EU:n Venäjän vastaiset pakotteet ovat kuitenkin muuttaneet kaiken – ainakin melkein. Matkustajaliikenne Vainikkalasta katosi jo maaliskuussa, jolloin Allegro pysähtyi viimeisen kerran Helsingin rautatieasemalle.

Sen sijaan tavaraliikenne Suomen ja Venäjän välillä ei ole kokonaan loppunut. Se mitä siitä on jäljellä, on keskittynyt Vainikkalaan. Rataverkosta vastaavan Väyläviraston mukaan myös muut junien rajanylityspaikat itärajalla ovat hiljentyneet.

Ja vuoden loppuun mennessä hiljenee Vainikkalassakin.

Säiliövaunuja liikkeellä

Väyläviraston rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin kertoo, että rautateiden tavaraliikennemäärät Suomen ja Venäjän välillä ovat vähentyneet alle puoleen normaalista. Kiskoilla kulkee Venäjältä Suomeen erityisesti kemian teollisuuden tuotteita, kuten öljyä.

– Painopiste on säiliövaunuissa kuljetettavissa tuotteissa, määrittelee Nummelin.

Hänen mukaansa tavaraliikennettä on nyt 40 prosenttia entisestä.

– Päivästä riippuen tavarajunia kulkee neljästä kuuteen kappaletta, nimenomaan Vainikkalan kautta.

Suomen ja Venäjän rajalla on neljä raideliikenteen rajanylityspaikkaa. Kuva: Antro Valo / Yle

Suomella on Venäjän kanssa myös kolme muuta rautateiden rajanylityspaikkaa.

– Imatralla ja Vartiuksessa liikenne on loppunut, Niiralassa saattaa rajan yli mennä jokin yksittäinen tavarajuna keskimäärin joka toinen päivä, kertoo Markku Nummelin.

Hänen mukaansa kesällä liikennemäärät ovat kevään pudotuksen jälkeen pysyneet melko tasaisina. Mutta loppuvuodeksi on odotettavissa nykyistä hiljaisempia aikoja.

VR:n lisäksi myös pienemmät lopettavat idän tavaraliikenteen

VR ilmoitti jo keväällä, että se luopuu idän tavaraliikenteestä viimeistään vuoden loppuun mennessä, osittain mahdollisesti jo aiemminkin.

Noin 2 000 idän tavaraliikenteessä työskentelevää VR:n työntekijää koskevat muutosneuvottelut aloitettiin keväällä, ja ne jatkuvat yhä.

Myös pienemmistä kuljetusyrityksistä kerrotaan, että bisneksen suunta on nyt muualla kuin idässä.

– Idän tavaraliikenteen osuus meillä oli viime vuonna 70 prosenttia. Jo nyt se on pudonnut huomattavasti, ja ensi vuonna sitä ei ole lainkaan, kuvailee kehitystä toimitusjohtaja Jari Hakavuori Fenniarail Oy:stä.

Vajaat 30 henkilöä työllistävä Fenniarail aloitti runsaat neljä vuotta sitten Venäjän tuontipuun kuljettamisen Imatran ja Vainikkalan rajanylityspaikoilta suomalaisille asiakkailleen.

Puut menivät UPM:n Kymin tehtaalle Kouvolaan ja Kaukaan tehtaalle Lappeenrantaan. Hakavuoren mukaan yritys neuvottelee nyt uusista kuljetuksista, joista se tiedottaa myöhemmin.

Säiliöjunat ovat yleinen näky juuri nyt Suomen ja Venäjän välisessä raiteiden tavaraliikenteessä. Kuva: Antro Valo / Yle

Viron valtion omistaman Operail-yhtiön tilanne on samankaltainen. Konsernin viestinnästä kerrotaan, että joitain tuotteita Suomen ja Venäjän välillä kulkee vielä, mutta idän tavaraliikenne päättyy vuoden loppuun mennessä.

Oy Operail Finland aloitti tavaraliikenteen Suomen rataverkolla vajaat kaksi vuotta sitten. Suomessa vajaat 40 henkilöä työllistävä yritys on kuljettanut Vainikkalasta hiiltä Hangon satamaan ja petrokemian tuotteita Kotkan satamaan.

Molemmista yrityksistä kerrotaan, että Vainikkalalla ei jatkossa enää ole roolia yritysten toiminnassa, kun idän tavaraliikenne loppuu kokonaan.

Mutta valmiudet Vainikkalassa on vaikka mihin. Rajanylityspaikka on nimittäin juuri remontoitu miljoonilla euroilla.

Kiskoja ei laiteta rullalle

Kun henkilöliikenne on poikki ja tavaraliikennekin lähenee loppuaan, nousee esiin kysymys: mikä on Vainikkalan rooli rautateiden liikennepaikkana jatkossa? Varsinkin, kun rajanylityspaikalla valmistui tänä vuonna iso remontti.

Uusi rajatarkastusasema Vainikkalan ratapihan tuntumassa. Kuva: Antro Valo / Yle

Runsaalla kuudella miljoonalla eurolla Vainikkalassa uusittiin (siirryt toiseen palveluun) rajavartiolaitoksen tarkastusasema ja junien läpivalaisulaitteisto. Lisäksi muutama vuosi sitten uusittiin opastimia ja muita turvalaitteita.

Tavoite on, että niille kaikelle on vielä käyttöä jatkossakin. Väylävirastolla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia sulkea ratoja tai ratapihoja sen paremmin Vainikkalassa kuin muuallakaan.

– Esimerkiksi Vainikkalassa on kapasiteettia tulevaisuutta varten. Näemme jatkossa, minkälaista liikennettä sinne kehittyy, sanoo rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin Väylävirastosta.

Suomen ja Venäjän välinen rautateiden tavaraliikenne näyttää Ukrinan sodan ja pakotteiden takia hiipuvan hitaasti, mutta varmasti. Tästä huolimatta Lappeenrannan Vainikkalan ratapiha on täynnä junanvaunuja. Mistä on kysymys - Vesa Grekulan haastattelussa siihen vastaa rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin Väylävirastosta.
.
.