Hyppää sisältöön

Puolustusvoimat saa käyttöönsä uudet tiedustelulennokit ensi vuonna – myös aseistetut taisteludroonit voivat tulla harkintaan

Puolustusvoimilla on meneillään useita selvityksiä lennokeista, joista yksi on amerikkalainen Reaper-taisteludrooni.

Yhdysvaltain Ilmavoimien MQ-9 Reaper-lennokki huollettavana tukikohdassa Mississipissä vuonna 2018. Kuva: Michael Fitzsimmons / AOP

Ukrainan sota on lisännyt entisestään kiinnostusta lennokkeihin eri maiden puolustusvoimissa, myös Suomessa.

Maavoimat testaa parhaillaan uutta lennokkijärjestelmää, joka otetaan käyttöön ensi vuonna. Kymmenkunta lennokkien valmistajaa jätti tarjouksensa toukokuussa ja lopullinen valinta tehdään tämän vuoden aikana, kertoo everstiluutnantti Riku Rantakari Maavoimien esikunnasta.

– Jalkaväen hanke tuottaa kaikkien puolustushaarojen käyttöön lennokkeja tiedusteluun, valvontaan ja maalittamiseen eikä niissä ole aseistusta. On mahdollista, että muiden hankkeiden kautta hankitaan asejärjestelmillä varustettuja lennokkeja.

Aseistetut taistelulennokit ovat paljon tiedustelulennokkeja monimutkaisempia. Toistaiseksi on epävarmaa, hankitaanko niitä edes Suomeen.

– Se on Ilmavoimien asia päättää. Sen tyyppisiä lennokkeja on erittäin vähän saatavilla ja ne ovat erittäin kalliita, sanoo Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen entinen johtaja, insinöörikenraalimajuri (evp) Kari Renko. Renko jäi reserviin kesäkuun lopussa, mutta jatkaa edelleen Logistiikkalaitoksen neuvonajantajana kalustohankinnoissa.

Taistelulennokkien harkinta on kuitenkin edessä, sen verran merkittäviä ne ovat Ukrainankin sodassa olleet.

Molempien osapuolien kalustotappioita kirjaava hollantilainen Oryx-sivusto (siirryt toiseen palveluun) kertoo ukrainalaisten tuhonneen turkkilaisilla Bayraktar TB2 lennokeilla muun muassa kuusi panssaroitua ajoneuvoa, viisi vedettävää tykkiä, yhden raketinheittimen, kymmenen helikopteria ja kuusi merivoimien alusta.

Kari Renko arvioi, että hävittäjien rinnalle tulevien miehittämättömien koneiden aika ei ole aivan vielä. Kuva: Ext-hans-peter Dhuy / Yle

Tosin taistelulennokkien merkitys on sodan viime käänteissä vähentynyt kun Venäjä on keskittänyt joukkonsa Itä-Ukrainaan ja vahvistanut samalla ilmapuolustustaan (siirryt toiseen palveluun).

Renko ei kiistä lennokkien tärkeyttä, mutta muistuttaa Suomen olosuhteista.

– Lennokkien merkitys on suuri tiedustelussa ja taistelussa, mutta kun katsotaan, millä maailmankolkalla elämme, täällä on sellaisia ilmiöitä kuten pilvet, talvi ja pimeys ja ne aika lailla rajoittaa lennokkien käyttömahdollisuuksia.

Puolustusvoimat kertoi viime vuonna aloittaneensa amerikkalaisen MQ-9 Reaper-järjestelmän testaukset. Yhdysvallat on käyttänyt miehittämätöntä Reaperia ainakin Afganistanissa, Pakistanissa, Jemenissä ja Somaliassa.

Mediatietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Yhdysvalloissa olisi kokeiltu MQ-9 Reaperin ja Suomeenkin valitun F-35-hävittäjän yhteistoimintaa.

MQ-9 Reaper on 11 metriä pitkä ja se voi kantaa jopa 1700 kg kuorman. Hiljattain muun muassa Hollanti ilmoitti (siirryt toiseen palveluun) ostavansa lisää F-35-hävittäjiä ja Reaper-lennokkeja.

Ilmavoimat ei kommentoi Reaperin ominaisuuksia tai testausta. Esikuntapäällikkö Timo Herranen kuitenkin toteaa sähköpostitse, että erilaisten miehittämättömien rooli ilmasodankäynnissä on kasvussa ja niitä on moniin eri tehtäviin. Puolustusvoimat tutkii laaja-alaisesti kokonaisuutta, Herranen vastaa.

F-35:ssä valmius ohjata lennokkia

Suomen Puolustusvoimat ja Saksan puolustushallinto jatkavat miehittämättömien ja miehitettyjen ilma-alusten yhteistoiminnan tutkimusta, osana maiden välistä Manned-Unmanned Teaming (MUM-T) -tutkimusprojektia. Miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistoiminnalla voidaan muun muassa parantaa tilannekuvaa ja pienentää uhkaa omille joukoille.

Aivan eri luokan asejärjestelmiä ovat varsinaisten hävittäjien rinnalla lentävät miehittämättömät koneet, joita miehitettyjen hävittäjien valmistajat kehittävät kovaa vauhtia. Tosin Suomen HX-hankkeessa mukana olleista hävittäjävalmistajista kukaan ei niitä tarjonnut, Renko muistuttaa.

Ilmavoimien uuden hävittäjän, F-35:n rinnalle niitä varmasti kuitenkin tulee, jolloin Suomikin joutuu niiden ostamista harkitsemaan.

– Minulla ei ole kristallipalloa, mutta en missään nimessä sulkisi sitä pois, sanoo insinöörikenraalimajuri (evp) Kari Renko.

Suomen tulevaa F-35-hävittäjää esiteltiin viimeksi Porin ilmailunäytöksessä kesäkuussa.

Lockheed Martinin F-35-liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja JR McDonald sanoo, että koneen tietotekniikkaan tehdyt TR3-päivitykset (technical refresh) mahdollistavat yhteistoiminnan miehittämättömien ilma-alusten kanssa.

– Yksi keskeinen syy päivityksiin on tuottaa enemmän laskentatehoa. Se mahdollistaa sekä hävittäjän että miehittämättömän koneen ohjaamisen yhtä aikaa.

.
.