Hyppää sisältöön

Asiantuntijoilta tyrmäys rajalaista: "En näe, miten tällaista lainsäädäntöä voisi rikkomatta kansainvälistä oikeutta alkaa soveltamaan"

Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, toteutuisiko mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua kaikissa tilanteissa. Toisaalta puolustetaan myös Suomen oikeutta puolustautua hybridioperaatioilta.

Sotilas valvoi Puolan ja Valko-Venäjän välistä rajaa marraskuussa 2021. Syksyn aikana Valko-Venäjältä Puolaan tuli poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Kuva: Martin Divisek / EPA

Asiantuntijoiden mukaan on vaarana, että Suomen rajavartiolakiin suunnitellut uudistukset olisivat toteutuessaan kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Rajavartio- ja valmiuslakia suunnitellaan muutettavaksi siten, että poikkeustilassa itäraja voitaisiin sulkea kokonaan ja turvapaikanhaku keskittää yhdelle rajanylityspaikalle. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttää.

Lakimuutosten tarkoituksena on varautua ja estää Suomen ja vieraan valtion rajoilla tapahtuvaa hybridivaikuttamista.

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden mukaan ei ole varmaa, toteutuisiko mahdollisuus kansainvälisen suojelun hakemiseen tosiasiallisesti.

– Pidän ongelmallisena sitä, että Suomi antaa ennakolta lainsäädäntöä, jonka nojalla tämän toteutuminen on vähintäänkin epävarmaa, kirjoittaa Helsingin yliopiston professori Päivi Leino-Sandberg Ylelle tekstiviestitse.

Leino-Sandberg antoi sekä hallinto- että perustuslakivaliokunnalle asiantuntijalausunnot lakipaketista.

Liettua ja Puola tuomittiin – Suomi voisi kohdata saman

Euroopan unionin tuomioistuin antoi viime viikolla tuomion (siirryt toiseen palveluun) Liettuan rajaratkaisuja koskevassa tapauksessa. Tuomioistuimen mukaan Liettua toimi EU-oikeuden vastaisesti työntäessään Valko-Venäjän vastaiselta rajalta tulleet ihmiset takaisin rajan toiselle puolen eväten heiltä mahdollisuuden hakea kansainvälistä suojelua.

Pitkin kesää ja syksyä 2021 Valko-Venäjän rajan yli tuli poikkeuksellisen paljon siirtolaisia Liettuaan ja maan toiseen rajanaapuriin Puolaan. Valko-Venäjän syytettiin käyttäneen siirtolaisjoukkoa välineenä hybridioperaatioksi tulkitussa hyökkäyksessään naapurimaitaan vastaan.

Myös Puola sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta tuomion samankaltaisesta tapauksesta viime viikolla. Tuomioistuimen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Puola toimi vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta vuonna 2016 käännytettyään rajallaan Valko-Venäjältä tulleita tšetšeenejä, jotka pyrkivät hakemaan Puolasta turvapaikkaa. Puola määrättiin maksamaan tapauksesta korvauksia.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Milka Sormunen pitää molempia tuomioita merkityksellisinä Suomen lainsäädäntöön kaavaillun rajasulun kannalta.

Hallintovaliokunnan muutosehdotus on Sormusen mukaan ristiriidassa EU-tuomioistuimen ratkaisun kanssa. Myös Sormusta kuultiin valiokunnissa.

– Etenkin EU-tuomioistuimen ratkaisu on ehdotetun rajasulun kannalta keskeinen, koska se koskee nimenomaan hybridivaikuttamistilannetta. Ratkaisussa on olennaista esimerkiksi se, että EU-tuomioistuin katsoi, ettei oikeutta hakea turvapaikkaa saanut evätä laittomastikaan maahantulleilta, Sormunen kirjoittaa sähköpostitse.

Eduskunnan maanantaisessa täysistunnossa tuotiin esiin Liettuan saama tuomio. Veronika Honkasalo (vas.) käytti Liettuan tapausta perusteluna, kun hän esitti rajavartiolain palauttamista perustuslakivaliokuntaan.

Esitys kaatui eduskunnan äänestyksessä äänin 103–16.

Siirtolaisuusinstituutin vanhempi tutkija Eveliina Lyytinen arvioi, että suunnitellut lainsäädännön muutokset tulisivat sovellettuna todennäköisesti rikkomaan kansainvälistä oikeutta.

– En näe, miten tällaista lainsäädäntöä voisi rikkomatta kansainvälistä oikeutta alkaa soveltamaan. En haluaisi nähdä, että Suomi menee tähän pisteeseen.

Kansainvälisistä tuomioistuimista saadut tuomiot aiheuttavat pahimmillaan merkittäviä mainehaittoja.

Lyytisen arvion mukaan poliittinen tahtotila ja nykyinen lainsäädäntö eivät tässä kohtaa. Tahtotilalla tosin on ennenkin oikeuden tulkintaa venytetty, hän sanoo.

Toisen tulkinnan keskiössä on kansallinen turvallisuus

Rajavartiolain uudistuksia voi tulkita ainakin kahdella tapaa. Valiokuntien omaksuman tulkinnan mukaan itäraja voitaisiin tarvittaessa sulkea ja turvapaikanhaku keskittää.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkoston johtaja Jukka Savolainen sanoo, että käsitteillä on tilanne, jota ei ole aikaisemmin edes osattu kuvitella. Savolaisen mukaan siirtolaisten hyväksikäyttö hybridioperaationa pitää ymmärtää äärimmäiseksi hätätilanteeksi.

– Tässä vaikeassa tilanteessa varaudutaan poikkeustilanteeseen, ei normaalipäivän oikeudelliseen käytäntöön, vaan poikkeustilanteeseen, jossa Suomen kansalaiset ovat vaarassa ja Suomen alueen hallinta on vaarassa. Silloin varaudutaan tekemään toimia, jotka ovat välttämättömiä ja mahdollisesti kansainvälisen oikeuden normaalina päivänä sovellettavien säädösten vastaisia, Savolainen sanoo.

Jos tilanne rajalla uhkaisi mahdollisen hybridivaikuttamisoperaation takia äityä hallitsemattomaksi ihmisten virraksi, Suomella tulisi Savolaisen mukaan olla oikeus ottaa tilanne haltuun ja vaikeuttaa maahan laittomasti tunkeutumista.

– Kansainvälinen oikeus ei sisällä itsemurhasopimuksia, eli suvereenien valtioiden tulee huolehtia omista asioistaan.

Savolainen antoi hallintovaliokunnalle asiantuntijalausunnon lakiuudistuksesta.

Savolainen nostaa Puolan ja Liettuan tapausten ohella esimerkiksi Espanjan, joka vuonna 2014 käännytti kaksi henkilöä Espanjan ja Marokon rajalla ottamatta vastaan heidän turvapaikkahakemuksiaan.

Vuonna 2020 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi (siirryt toiseen palveluun), että Espanja ei toiminut EU-oikeuden vastaisesti, sillä käännytetyt henkilöt eivät olleet pyrkineet jättämään hakemuksiaan asianmukaisilla hakemusten jättöpaikoilla, vaan yrittivät tunkeutua maahan laittomasti.

– Jos kolme EU-maata kohdatessaan uhkaavan tilanteen totesivat, että heidän on pakko laittaa raja kiinni, eivätkä he voi päästää ihmisiä kulkemaan maastorajan yli vapaasti, niin oletan, että Suomelle tulisi aika äkkiä samat johtopäätökset samankaltaisessa tilanteessa, Savolainen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 5.7.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.