Hyppää sisältöön

Suomi on nyt Naton tarkkailijajäsen, ensimmäiset maat ovat ratifioineet hakemuksen – lue tästä lyhyesti, mitä seuraavaksi tapahtuu

Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin tiistaina Naton päämajassa. Jäsenyyden tiellä on kuitenkin vielä esteitä.

Jens Stoltenberg Ylen haastattelussa
Jens Stoltenberg Ylen haastattelussa

Maanantaina uutisoitiin (siirryt toiseen palveluun), että Suomen ja Ruotsin liittymisneuvottelut Naton kanssa on saatettu päätökseen. Naton mukaan molemmat ovat vahvistaneet tahtonsa ja kykynsä täyttää Nato-jäsenyyden poliittiset, lailliset ja sotilaalliset velvoitteet.

Näin ollen Nato-jäsenyys pääsi heti seuraavana päivänä nytkähtämään konkreettisen askeleen eteenpäin.

Mitä tiistaina tapahtui?

Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin aamupäivällä sotilasliitto Naton päämajassa Brysselissä.

Allekirjoitustilaisuudessa 30:tä Nato-maata edustivat niiden Nato-suurlähettiläät. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja hänen ruotsalaiskollegansa Ann Linde olivat läsnä tilaisuudessa.

Allekirjoitusten jälkeen Suomesta ja Ruotsista tuli virallisesti sotilasliiton tarkkailijajäseniä.

Pian liittymispöytäkirjojen allekirjoittamisen jälkeen Tanska ja Kanada ratifioivat Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset.

Mitä tarkkailijajäsenyys tarkoittaa?

Tähän asti Suomi ja Ruotsi ovat olleet Naton kumppanimaita, mikä on mahdollistanut yhteistyön monissa kansainvälisissä sotilasharjoituksissa ja -operaatioissa.

Tarkkailijajäseninä maat pääsevät nyt osallistumaan Naton kokouksiin ja voivat puhua niissä, mutta eivät kuitenkaan voi osallistua äänestyksiin. Lisäksi Suomi ja Ruotsi saavat Natolta enemmän yksityiskohtaista tietoa, jota ei pelkille kumppaneille ole jaettu.

Tarkkailijajäseniä ei koske Naton tärkein ulottuvuus eli viides artikla, joka velvoittaa jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Kerhon uusi jäsen vaatii kaikkien nykyisen jäsenten hyväksynnän. Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton varsinaisia jäseniä, pitää niiden jäsenyys siis vielä ratifioida eli saattaa voimaan kaikissa Nato-maissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen Nato-maan parlamentti käsittelee ja hyväksyy Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat omien käytäntöjensä mukaan.

Suomesta ja Ruotsista tulee Naton varsinaisia jäseniä vasta sitten, kun viimeinenkin 30:stä Nato-maasta on jäsenyyden ratifioinut. Tähän on arvioitu kuluvan joitakin kuukausia tai jopa vuosi.

Onko Nato-jäsenyyden tiellä yhä esteitä?

Suomen ja Ruotsin suurin este Nato-jäsenyyden tiellä on edelleen Turkki.

Vaikka Turkin kanssa päästiin viime viikolla alustavaan sopimukseen eli yhteisymmärrysasiakirjaan, jonka turvin jäsenyys pääsee nyt nytkähtämään eteenpäin, Turkki pyrkinee jarruttamaan ratifiointia ja asettamaan sille uusia ehtoja.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin sanoi heti, että Turkki ei voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, elleivät maat toteuta sovittuja lupauksia. On jo käynyt selväksi, että mailla on eri tulkintoja siitä, miten yhteisymmärrysasiakirjan sisältöä käytännössä on tarkoitus toteuttaa.

Muissakin maissa kuin Turkissa ratifiointiprosessi voi hidastua, esimerkiksi kansallisten vaalien ja sisäpoliittisten kysymysten vuoksi.

Sen sijaan esimerkiksi Natoon kuuluvat Norja ja Viro ovat sanoneet pyrkivänsä ratifioimaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydet mahdollisimman nopeasti.

Päivitetty 5.7. klo 18.54: Lisätty tieto Tanskan ja Kanadan ratifioinneista.

Lue lisää:

.
.