Hyppää sisältöön

Matkailu- ja ravintola-ala kiirehtii veronumerojärjestelmän käyttöönottoa – kiittelee Verohallinnon ravintolavalvonnan tuloksellisuutta

Rakennusalalla käytössä olevan kaltainen työntekijöiden veronumerojärjestelmä olisi toimiva keino harmaan talouden kitkemisessä myös ravintoloissa. Työturvallisuuden takia numeron ei kuitenkaan tarvitsisi olla ravintola-alalla jatkuvasti esillä.

Verovelvoitteitaan laiminlyövät ravintolat vinouttavat markkinoita ja heikentävät rehellisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Ravitsemusliikkeitä valvotaan monelta suunnalta.

Elintarviketurvallisuuden ja hygienian osalta toimintaa syynää kunnallinen terveysvalvonta. Anniskeluluvat myöntää ja niiden noudattamista seuraa aluehallintovirasto. Pelastustoimella on oikeus tarkastaa tilojen turvallisuus ja niin edelleen. Kaikki tämä paljon puhutun omavalvonnan lisäksi.

Keskeinen valvontaviranomainen on myös nyt selvitystensä tuloksia julkistanut Verohallinto.

– On puuttuvaa myyntiä, jota ei kirjata kirjanpitoon, eikä sitä ilmoiteta myöskään Verohallinnolle. Ja jatkuvasti paljastuu pimeitä palkkoja. Ja on tietysti näitä, että osakkaat irrottavat sieltä varoja, joita ei Verohallinnolle ilmoiteta, kertoi Ylen haastattelussa Verohallinnon apulaisjohtaja Tarja Valsi.

Ohimyyntiä, pimeitä palkkoja, yksityisottoja

Vaikka tarkastuksissa on löytynyt huomautettavaa, Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestössä Marassa kiitellään Verohallinnon toimintaa.

– On hyvin myönteistä, että Verohallinto tekee aktiivisesti harmaan talouden torjuntaa. Se on kaikkien rehellisten yrittäjien, työntekijöiden ja myöskin valtion eli meidän kaikkien veronmaksajien etu, että kitketään mahdollisimman paljon pois sellaisia yrityksiä, jotka toimivat harmaassa taloudessa, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Hänen mukaansa tärkein toimenpide on se, että resurssit harmaan talouden torjuntaa ovat riittävät.

Sen ohessa myös työntekijöiden veronumerojärjestelmän tuomista allalle voitaisiin vauhdittaa.

Meidän havainnon mukaan erityisen paljon harmaata taloutta on pikaruokasektorilla, kertoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Kuva: Mårten Lampén / Yle

– Kehittämisehdotuksia meilläkin on ollut. Muun muassa että tehtäisiin veronumero ravintoloiden työntekijöille, samaan tapaan kuin rakennustyömailla on, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Veronumerojärjestelmä vaikeuttaisi laittoman työvoiman käyttöä ja edistäisi muutenkin työantajavelvoitteiden hoitamista. Henkilökunnan turvallisuuden takia numeron ei välttämättä kuitenkaan tarvitsisi olla jatkuvasti esillä, eli ravintolan asiakkaiden nähtävissä.

Ohimyynnin torjumisessa voitaisiin ottaa avuksi uusi tekniikka.

– Sähköinen kassajärjestelmä, josta asiakas saisi kuitin suoraan kännykkäänsä. Sitten tapahtuma kirjautuisi yrityksen kirjanpitoon, josta esimerkiksi viranomaiset voisivat joka päivä tarkastaa, minkälaista myyntiä on ja millä tavalla verot, esimerkiksi arvonlisäverot kerran kuussa tilitetään, kuvailee Lappi.

Halpa hinta voi olla varoitusmerkki

Entä kuinka asiakas voi syömään tai lasilliselle tullessaan varmistua, että ravintola hoitaa velvoitteensa?

Kuitin pyytämisen ja kortilla maksamisen lisäksi jotakin voi päätellä hinnoista. Jos joku myy esimerkiksi pizzoja muutoin kuin markkinointiluontoisesti tavanomaista hintatasoa halvemmalla, hälytyskellojen pitäisi soida.

– Ravintola-alan kiinteät kustannukset, verot, työvoimakustannukset sivukuluineen, elintarvikekustannukset ja vuokrat ovat niin kovat, että pitäisi miettiä, onko tämä mahdollista niin, että hoidetaan kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet, toteaa Lappi.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 6.7. klo 23:een asti.

.
.