Hyppää sisältöön

Katso huimaavalta videolta, kuinka korkeuksissa pesivän maakotkan poikanen rengastetaan – kesä on ollut kotkille hieman tavallista parempi

Kotkien määrä on kasvanut parinkymmenen vuoden aikana, kun poropaliskuntia alettiin rahallisesti palkita onnistuneista kotkien pesinnöistä. Tänä kesänä Lapissa poikasia on havaittu 160 kotkanpesässä.

Suomen kokeneimpiin kuuluva pesätarkastaja ja maakotkien rengastaja Arto Komulainen rengastaa kotkanpoikasen Rovaniemellä
Suomen kokeneimpiin kuuluva pesätarkastaja ja maakotkien rengastaja Arto Komulainen rengastaa kotkanpoikasen Rovaniemellä

Suomen kokeneimpiin kuuluva maakotkan rengastaja Arto Komulainen pukee turvavaljaat ja kiipeää vanhaan petäjään jyrkällä vaaranrinteellä Rovaniemellä. Pesäpaikka on Komulaisen pari vuosikymmentä sitten löytämä.

Komulainen mittaa ja punnitsee linnun sekä nyhtäisee pari rintahöyhentä DNA-näytettä varten. Myös pesältä löytyneet aikuisten kotkien siipisulat rengastaja pistää reppuunsa perinnöllisyystutkimuksia varten.

Pesän poikanen on 181. Komulaisen rengastama maakotka.

Tänä kesänä Komulainen tulee rengastaneeksi 15 kotkaa. Pesintäkesä on hyvä.

– Tämä on pikkusen normaalivuotta parempi.

Lähes kaksisataa pesää kolunneen Komulaisen mukaan maakotkan pääravintoa ovat pesällä olevien tähteiden valossa jänis ja kanalinnut, metso ja teeri.

Suomessa tuhat kotkanpesää – Lapissa eniten

Rovaniemellä nyt rengastetun poikasen pesällä oli jäniksen käpäliä tähteinä. Aikuisia lintuja ei näkynyt, Komulaisen mukaan ne olivat saalistamassa ruokaa poikaselle.

Kotkan pesältä löytyneet porovasan luut kerätään myös mukaan jatkotutkimuksia varten.

– Tutkijat selvittävät minkä ikäisiä vasat ovat olleet. Saadaan tutkittua tietoa, kuinka paljon maakotka käyttää poroa ravintoa silloin, kun poikaset ovat pesässä.

Komulaisen mukaan poronvasojen jäänteitä ei ole läheskään kaikilla pesillä. Esimerkiksi tänä kesänä niitä on ollut vain parilla pesällä.

Pesintä onnistunut joka puolella Lappia

Metsähallituksen erikoissuunnittelijan Stefan Siivosen mukaan kesäkuun alussa helikopterilla tarkastettiin kaikki poronhoitoalueen tiedossa olevat 900 maakotkan pesää.

– Poronhoitoalueella todettiin noin 160 poikaspesää, kun viime vuonna poikaspesien määrä koko maassa oli noin 130. Tämän vuoden pesimämenestys Lapin osalta on hyvä oikeastaan kaikilla suunnilla ja poikaspesien määrä on jo tämän hetken tietojen osalta ylittänyt viime vuoden määrän koko maassa.

Siivosen mukaan hyvä poikasmäärä on seurausta suotuisista säistä ja ravintotilanteesta.

– Keskeistä ravintoa, kuten kanalintuja ja jäniksiä on ollut paikoin runsaastikin.

Siivosen mukaan Komulainen ja kymmenet muut vapaaehtoiset rengastajat tekevät arvokasta työtä.

– Vapaaehtoiset käyttävät vuosittaisiin pesätarkastuksiin koko Suomessa yhteensä satoja päiviä aikaansa eli yhteistyö on hyvin merkittävää. Kotkien rengastus on hyvin tärkeää ja antaa monenlaista keskeistä tutkimustietoa esimerkiksi lajin käyttäytymisestä, iästä, kuolevuudesta ja niin edelleen, mikä on lajin suojelun kannalta tietysti tärkeää tietoa.

Lappi on maakotkan kotiseutu

Maakotka kuuluu ainakin vielä lajeihin, jotka eivät ole alkaneet kaupungistua. Siivosen mukaan laji arvostaa reviirillään rauhaa. Lapissa on erämaita ja muita ihmistoiminnalta suhteellisen hiljaisia seutuja.

– Suomen maakotkareviireistä noin 70 prosenttia sijaitseekin Lapin maakunnan alueella. Lappi on siten hyvin tärkeä alue Suomen maakotkakannalle.

Maakotkakannan käänsi kasvuun parikymmentä vuotta sitten aloitettu korvausjärjestelmä, jossa poropaliskuntaa palkitaan rahalla jokaisesta paliskunnan alueen onnistuneesta pesinnästä.

– Ajoittain kuitenkin paljastuu yksittäisiä tapauksia, jossa maakotka on tapettu. Joskus myös pesäpuita kaadetaan, lähinnä metsänkäsittelyjen yhteydessä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 6.7. kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.