Hyppää sisältöön

Millaisen uhan edessä Suomi todella sulkisi itärajan? Näin vastaavat perussuomalaisten Purra ja sisäministeri Mikkonen

Sisäministeri Krista Mikkonen sanoo Ylelle, että hän olisi halunnut käyttää rajavartiolain vielä uudelleen perustuslakivaliokunnassa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja Krista Mikkonen (vihr.) sanovat molemmat, että jos itäraja suljettaisiin, erityisen haavoittuvassa asemassa olevat otettaisiin huomioon. Kuva: Jorma Vihtonen, Silja Viitala / Yle

Eduskunta hyväksyi tänään torstaina hallituksen rivejä repineen rajavartiolain. Lakia muutetaan siten, että poikkeustilanteessa itäraja voitaisiin sulkea kokonaan ja turvapaikanhaku keskittää yhdelle rajanylityspaikalle.

Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Helsinki–Vantaan lentokenttää.

Lailla varaudutaan turvapaikanhakijoita käyttämällä tehtävään hybridivaikuttamiseen.

Asiantuntijat ovat nostaneet esiin huolen, että rajavartiolain muutokset voivat olla kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Osa vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n kansanedustajista halusi vielä alkuviikolla palauttaa rajavartiolain perustuslakivaliokuntaan sen varmistamiseksi, että laki ei ole ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa. Eduskunta äänesti kuitenkin, että tätä ei tarvitse tehdä.

Kysyimme sisäministeri Krista Mikkoselta (vihr.) sekä lakiesityksestä mietinnön tehneen hallintovaliokunnan puheenjohtajalta ja perussuomalaisten puheenjohtajalta Riikka Purralta, mitä konkreettisia muutoksia uudistus tuo, katsooko laki läpi sormien kansainvälisiä sopimuksia ja tehtiinkö lailla turvapaikkapolitiikkaa.

Mikä rajavartiolaissa konkreettisesti muuttuu, eli mitä lisävälineitä se tuo hybridiuhkien torjuntaan?

Mikkonen:

– Rajavartiolailla halutaan varmistaa se, että poikkeuksellisissa tilanteissa voimme tarvittaessa rajoittaa rajanylitysliikennettä. Joitakin raja-asemia voidaan sulkea ja myös turvapaikkahakua keskittää. Laki lähtee siitä, että erilaisiin uhkiin tulee aina vastata oikeasuhtaisella keinolla.

– Se, että koko itärajan osalta tulisi sulkea kaikki rajanylityspaikat, olisi aivan äärimmäinen tilanne. Periaatteessa sekin on tämän lain mukaan mahdollista. Mutta itse luulen, että olisimme tuollaisessa tilanteessa valitettavasti jo muidenkin vakavien uhkien äärellä.

Purra:

– Lailla kyetään tarvittaessa sulkemaan koko itäraja ja keskittämään kaikki turvapaikkahakemukset jonnekin muualle, eli esimerkiksi Helsinki–Vantaan lentokentälle. Silloin turvapaikkahakemuksia ei oteta vastaan sen paremmin virallisilla rajanylityspaikoilla kuin maastorajoillakaan niiden välissä.

Mikä olisi sellainen poikkeuksellinen tilanne, että itäraja suljettaisiin kokonaan ja turvapaikanhaku keskitettäisiin esimerkiksi Helsinki–Vantaan lentokentälle?

Purra:

– Olennaista on ymmärtää, että lopulta kyseessä on aina poliittinen kokonaisharkinta. Jos ajatellaan hybriditilanteita, joita on ollut esimerkiksi Puolassa, Liettuassa ja Kreikassa, niin kaikki poliittiset tahot eivät suinkaan ole pitäneet niitä hybriditilanteina ainakaan välittömästi.

– Hallintovaliokunnan mietinnössä oleellista on, että jo epäily hybridivaikuttamisesta riittää, jotta nämä keinot voidaan ottaa käyttöön. Ne eivät ole sinällään viimesijaisia keinoja, vaan ne voivat olla myös ensisijaisia, mikäli tilanne sitä vaatii. Kokonaisharkinnassa oleellisessa roolissa on rajavartiolaitos. Nämä pykälät ovat nyt rajavartiolaissa, joka on normaaliajan lainsäädäntöä.

Mikkonen:

– Jos koko 1 300 kilometrin mittaisella rajallamme olisi sellainen tilanne, että kaikki rajanylityspaikat pitäisi sulkea vakavan uhan vuoksi, kuvittelisin itse, että tuo tilanne olisi jo monella tavalla poikkeuksellinen. Silloin varmasti tilanne olisi jo niin vakava, että täytyisi jo miettiä puolustuksellisia keinoja.

– Tapaukset ovat aina omanlaisiaan ja siksi on tärkeää, että meillä on tässä laissa mahdollisuus soveltaa eri työkaluja myös porrastetusti.

Osa hallituspuolueiden kansanedustajista olisi halunnut viedä rajavartiolain vielä uudelleen perustuslakivaliokuntaan. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Voitaisiinko itärajan täydestä sulusta poiketa, jos vaikkapa lapsi pyrkisi maahan itärajan kautta?

Mikkonen:

– Jos joutuisimme aivan poikkeuksellisesti äärimmäisessä tilanteessa sulkemaan koko itärajan, on tärkeää ja lakiin on erikseen kirjattukin, että tällaisessa tilanteessa tulee huomioida erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet myös turvapaikanhakuun.

Purra:

– Turvapaikkahaun keskittämiseen se ei vaikuta, mutta kuten mietinnössäkin mainitaan, yksittäisissä tapauksissa, jos joku erityisen haavoittuvassa asemassa oleva, kuten vammainen tai lapsi, hakee turvapaikkaa, rajavartiomies ottaa hakemuksen vastaan. Näin tälläkin hetkellä toimitaan.

– Silloin kyse on aivan erilaisesta tilanteesta kuin siitä, että tulee laajamittaisesti ihmisiä, joita vyörytetään Suomen rajoille.

Asiantuntijat ovat nostaneet esiin huolen, että rajavartiolain muutokset voivat olla kansainvälisen oikeuden vastaisia. Syntyikö nyt laki, jossa katsotaan kansainvälisiä sopimuksia läpi sormien?

Purra:

– Ensiarvoisen tärkeää on ymmärtää, että esimerkiksi kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lakia ei ole tehty tällaisia tilanteita varten. Useimmat kansainväliset sopimukset on laadittu vuosikymmeniä sitten. Silloin ei ollut maahanmuuton välineellistämistä tai suurvaltojen tekemiä hybridioperaatioita tällaisenaan.

– EU vasta tällä hetkellä laatii lainsäädäntöä tällaisiin tilanteisiin, joten ajatus siitä, että nämä rikkovat kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lakia, on nurinkurinen. Totta kai esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuin tulkitsee voimassaolevaa lakia ja tekee päätöksiä sen pohjalta.

– On täysin kiistatonta, että suveneerilla valtiolla on oikeus ja velvollisuus kaikissa tilanteissa suojata itseään, alueellista koskemattomuuttaan ja lopulta myös päättää siitä, kenellä on oikeus tulla maahan.

Mikkonen:

– Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia. Lakia soveltaessa tämä on tärkeää ottaa huomioon. Itse ajattelin, että kun hallintovaliokunta teki lakiin muutoksia, olisi ollut fiksua käydä vielä kerran perustuslakivaliokunnassa muutokset läpi ja saada niistä myös oikeudellinen arvio. Täysistunto kuitenkin päätti, että tällaista arviota ei tarvitse tehdä.

– Suomi oikeusvaltiona tietysti noudattaa kansainvälistä oikeutta. Oikeus hakea kansainvälistä suojelua tulee olla ja tämä siellä todetaan. Turvapaikkahakua voidaan keskittää vain sen verran, kuin se on välttämätöntä.

Liettuan on katsottu toimineen EU-oikeuden vastaisesti, kun se työnsi Valko-Venäjän vastaiselta rajalta tulleet ihmiset takaisin rajan toiselle puolen ja epäsi heiltä mahdollisuuden hakea kansainvälistä suojelua. Voiko sama kohtalo odottaa Suomea, jos lakia joudutaan soveltamaan?

Purra:

– Euroopan unionin tuomioistuin antoi tämän tuomionsa erityisesti suhteessa rajamenettelydirektiiviin, jossa ei huomioida sellaista, että turvapaikanhakijoita vyörytetään rajalle välineellistämistarkoituksessa. Rajamenettelydirektiivi tunnistaa ainoastaan sen, että jonkun turvapaikkahakemus voi olla perusteeton.

– Toivon totta kai, että EU hyvin nopealla aikataululla saa aikaiseksi lainsäädännön, joka mahdollistaa sen, että jäsenmaat kykenevät suojaamaan paitsi omia rajojaan myös unionin ulkorajoja.

Mikkonen:

– Tämän lain käyttöönotto vaatii tietyn kynnyksen. Käytännön tilanteissa täytyy huolehtia siitä, että toimimme asianmukaisesti ja huomioimme myös ihmisten haavoittuvuuden ja sen, että ketään ei kaltoinkohdella.

Vasemmistoliitosta on syytetty, että rajavartiolaissa ei ole oppositiolle kyse hybridiuhkiin varautumisesta vaan pyrkimyksestä kiristää turvapaikkapolitiikkaa. Onko tarkoitus tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa?

Purra:

– Tässä ei valitettavasti tiukenneta lainkaan maahanmuuttopolitiikkaa. En usko, että siihen tällä hallituskaudella lainkaan päästään. Tämä liittyy meidän rajaturvallisuuteemme ja kansalliseen turvallisuuteemme.

Mikkonen:

– Ei ole. Lain tarkoitus on huolehtia rajaturvallisuudestamme ja että äärimmäisissä tilanteissa, joissa turvallisuutemme on uhattuna, meillä on välineitä vastata siihen.

Hallituspuolueiden rivit rakoilivat, kun osassa hallituspuolueista oli halua palauttaa rajavartiolaki vielä perustuslakivaliokuntaan. Vihreissä viisi äänesti sen puolesta. Krista Mikkonen, mistä kertoo se, että hallituspuolueissa on epäilyksiä lain suhteen?

Mikkonen:

– Hallintovaliokunta teki muutoksia esitykseen sen jälkeen, kun he olivat jo saaneet lausunnot perustuslakivaliokunnalta ja puolustusvaliokunnalta. Hyvän lainsäädännön mukaisesti olisi mielestäni ja monen muunkin mielestä ollut tärkeää käydä vielä tarkistuttumassa se perustuslakivaliokunnassa niin, että oikeusoppineet olisivat voineet ottaa kantaa. Näin olisimme varmistaneet, että myös tämä oikeudellinen näkemys olisi siinä asianmukaisesti huomioitu.

– Kyse oli nimenomaan varmuuden saamisesta. Kyse ei ollut lain sisällöstä vaan sen varmistamisesta, että laki on kirjattu oikeudellisen tarkastelun kestävästi.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8. heinäkuuta 2022 kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

.
.