Hyppää sisältöön

Ylen kysely: Suuri osa kansanedustajista veisi Suomen Natoon, vaikka Ruotsi jäisi kyydistä – "Olemme haavoittuvaisempia, jos Venäjä hyökkäisi"

Useiden edustajien mukaan Suomi ei voisi odottaa Ruotsia pitkän itärajansa takia. Yksi perustelu samalle aikataululle taas on se, että Suomi voisi joutua ilman Ruotsia erikoiseen asemaan Naton reunavaltiona.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kätteli ruotsalaiskollegaansa Ann Lindeä Brysselissä, jossa allekirjoitettiin tiistaina Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat Natoon. Taustalla Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaa Suomen liittyvän Natoon, vaikka Ruotsin jäsenyys ei toteutuisi samaan aikaan.

Runsaat 70 edustajaa vastasi, että Suomen tulee edetä Ruotsin tilanteesta riippumatta.

Pienempi, 30 edustajan joukko, piti kiinni siitä, että maiden tulee liittyä Natoon yhdessä.

Ruotsin tie Natoon näytti Suomea vaikeammalta touko–kesäkuussa, kun Turkki jarrutti molempien maiden Nato-jäsenyyttä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon olisi virhe.

Turkki on arvostellut etenkin Ruotsia kurdijärjestöjen tukemisesta. Turkki on aiemmin väittänyt Ruotsin esimerkiksi aseistaneen Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta.

Ylen kysely tehtiin kesäkuussa pääosin ennen Madridin Nato-huippukokousta, jonka alla Turkki vaihtoi yllättäen linjaa. Turkki asettui tuolloin tukemaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä aiemman jarrutuksen sijaan.

Ylen kyselyyn vastasi kaikkiaan 111 kansanedustajaa, joista yhdeksän ei osannut tai halunnut kertoa kantaansa.

Suurimmat oppositiopuolueet olisivat kyselyn perusteella kaikkein valmiimpia siihen, että Suomi liittyy Natoon riippumatta Ruotsin aikataulusta.

Kyselyyn vastanneista perussuomalaisten edustajista kaikki katsoivat, että Suomi ei voi olla riippuvainen Ruotsista. Puolueista pisimpään Natoa kannattanut kokoomus ei sekään jäisi odottamaan Ruotsia.

Useat edustajat perustelevat vastaustaan Suomen pitkällä itärajalla, jonka takia Suomi on vaikeammassa maantieteellisessä asemassa kuin Ruotsi.

– Olemme haavoittuvaisempia, jos Venäjä päättäisi hyökätä Suomeen, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.

Myöskään kokoomuksen Timo Heinosen mielestä Suomen turvallisuutta ei voi missään tapauksessa sitoa siihen, että Ruotsi ei pääsisikään Natoon, tai "Ruotsin vasemmistojohto alkaisi esimerkiksi empiä tekemäänsä päätöstä".

– Jos eteen tulee tilanne, jossa vaikkapa Turkki ratifioisi vain Suomen jäsenyyden, on tietenkin edettävä eikä jarruteltava asiaa oman turvallisuutemme kustannuksella, perustelee myös Sari Sarkomaa (kok.).

Hallituspuolueissa kannat sen sijaan jakautuvat tasaisemmin. Pääministeripuolue SDP:ssä niukka enemmistö vastaajista pitää kiinni siitä, että Suomi ja Ruotsi etenevät Nato-tiellään yhtä jalkaa.

Kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.) painottaa, että Suomen ja Ruotsin eteneminen yhtä matkaa on ollut periaate alusta asti.

– Ehdottomasti vain yhdessä, samaan tahtiin Ruotsin kanssa. Emme ole Turkin pelinappuloita, naulaa myös SDP:n Jukka Gustafsson.

– Jos Suomi liittyisi yksin, joutuisimme Naton sisällä reunavaltioasemaan, joka muistuttaisi 1920-luvun geopoliittista asetelmaa ja reunavaltiopolitiikkaamme, erittelee puolestaan Kimmo Kiljunen (sd.).

Keskustan kansanedustaja Mikko Kinnunen pelkää, että kummankaan tilannetta ei parantaisi, jos Suomi jättäisi Ruotsin nyt yksin.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs pitää lähtökohtana sitä, että Suomi on hakenut Nato-jäsenyyttä Ruotsin kanssa yhtä aikaa.

– Antaisi erittäin huonon kuvan, jos Suomi alkaisi ensimmäisen vastoinkäymisen yhteydessä heti sooloilemaan, Pylväs sanoi.

Vihreiden Bella Forsgrén tiivistää, että "Natoon on haettu yhdessä ja sinne liitytään myös yhdessä." Jenni Pitko (vihr.) pitää tärkeänä, että "tuemme länsinaapurin jäsenyyttä ja toivomme tietysti samaa myös heiltä".

Oppositiopuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah varoittaa, että Suomen liittyminen Natoon ilman Ruotsia muodostaisi alueelle "erikoisen turvallisuuspoliittisen asetelman".

Kyselystä nousee selvästi esiin kansanedustajien yleinen toive, että Suomi ja Ruotsi voisivat liittyä Natoon yhtä aikaa. Tätä korostivat myös monet niistä, jotka pitivät mahdollisena Suomen etenemistä Ruotsin aikataulusta riippumatta.

– Yhtenäinen eteneminen antaa viestiä siitä, ettei kiilan lyöminen Naton sisälle ole kannattavaa politiikkaa. Toki, mikäli Ruotsin jäsenyys jää polkemaan paikalleen, on hyvä miettiä, kuinka kauan naapuria kannattaa odotella, tasapainoili kokoomuksen Sari Multala.

– Erilleen lähteminen olisi alistumista Turkin painostukseen, eikä ole varmaa, että se edes hyödyttäisi, kirjoittaa myös perussuomalaisten Jani Mäkelä.

Puoluetoveri Toimi Kankaanniemi huomauttaa, että Suomen puolustuksen kannalta "selustan" eli Ruotsin kuuluminen puolustusliittoon on merkittävä käytännön syistä.

Myös vasemmistoliiton Suldaan Said Ahmed pitää "sotastrategisesti" parempana, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon yhtä aikaa, mutta hänen mukaansa Suomen täytyy tarvittaessa edetä yksin ja samalla edistää Naton sisällä Ruotsin jäsenyyttä.

– Loppupeleissä tärkein tehtävämme on varmistaa Suomen turvallisuus ja silloin katson, että Suomen liittyminen Natoon ennen Ruotsia tulisi olla mahdollista, lausuu vihreiden Noora Koponen.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 6.7. klo 23:een asti.

.
.