Hyppää sisältöön

THL:n tuore linjaus saa kiitosta ylilääkäri Markku Broakselta: "Ylikuolleisuus on suorassa suhteessa siihen, että kolmosrokotteen teho ei enää riitä"

Broaksen mukaan neljänsien rokotteiden antaminen aikaisemmin olisi kuitenkin voinut säästää useita ihmishenkiä.

Neljänsien koronarokotteiden antokriteerit muuttuvat elokuun puolivälissä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

THL:n tämänpäiväinen ilmoitus laajentaa neljänsiä koronarokotuksia yli 60 vuotta täyttäneisiin ja riskiryhmään kuuluviin saa kiitosta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin Infektioylilääkäri Markku Broakselta.

Broas on toivonut rokotusten laajentamista jo keväästä lähtien usean muun asiantuntijan tavoin. Broaksen mukaan olisi kuitenkin ollut parempi, että rokotukset aloitettaisiin heti elokuun puolivälin sijaan.

– Kyllähän tämä hyvin positiivinen uutinen oli ja sitä ollaan peräänkuulutettu. Toki en olisi laittanut mitään aikarajaa, vaan olisin ottanut sen käyttöön saman tien, koska silloin jokaisessa kunnassa voidaan rokottaa sen mukaan, mikä on se kapasiteetti ja meillä on alueita, missä rokotus onnistuu myös heinäkuussa.

Broas sanoo, ettei kuukausia sitten saatu kolmas koronarokote enää riitä antamaan suojaa, mikä näkyy myös hoitoa tarvitsevien tapausten lisääntymisenä sekä kuolemantapauksissa.

Moni muu maa aloitti väestön neljännet rokotukset nuoremmissa ikäluokissa jo keväällä. Broas sanoo, että näin toimimalla myös Suomessa oltaisiin todennäköisesti voitu säästää useita ihmishenkiä.

– Kyllä tämä ylikuolleisuus on ihan suorassa suhteessa siihen, että rokoteteho hiipuu ja kolmosrokotteen teho ei enää riitä. Ilman muuta aikaistamalla rokotuksia olisi varmasti voitu välttää vakavia sairastumisia ja kuolemia.

Broas sanoo, että myös kolmansien rokotusten aloittamisen kanssa ilmeni vastaavaa ongelmaa viime vuoden lopulla. Hän kiittelee ministeri Krista Kiurua (sd.) aktiivisesta roolista THL:n ja STM:n vuoropuhelun aktivoinnissa, että kolmansia rokotuksia päästiin antamaan.

Poikkeavat näkemykset siedättymisestä

Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen puhui tänään Ylen Ykkösaamussa koronarokotteille siedättymisestä.

– Ehkä tavallinen kansa allergian siedätyshoidosta ymmärtää sen, että jos me annetaan elimistöön jatkuvasti jotakin vierasta ainetta, johon puolustusjärjestelmä reagoi, niin elimistö voidaan sille siedättää, niin se hyöty mikä siitä saadaan ei olekaan enää samanlainen, vaan puolustusjärjestelmä tottuu siihen.

Broas tyrmää kollegansa väitteet.

– Se, mitä kollega Järvinen toi esille siedätyksen yhteyttä rokotuksiin, niin niillä ei ole mitään tieteellistä yhteyttä toisiinsa. On tietyllä tavalla virheellinen ajattelutapa, että se jotenkin vähentäisi sitä suojaa, jos toistetaan rokotuksia. Sellaista näyttöä ei koronarokotuksen osalta ole. Siedätys on allergologien hoitomuoto ja sen rinnastamisessa rokotuksiin ei ole tieteellistä yhteyttä.

Lapissa tilanne huonontunut

Koronatilanne Lapin sairaanhoitopiirien alueella on huonontunut. Koronan vuoksi hoidossa olevia potilaita on nyt enemmän kuin vielä alkukesällä ja loppukeväästä.

Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiireissä on erikoissairaanhoidossa kymmenen koronapotilasta ja terveyskeskuksissa vuodeosastolla 28. Korona on aiheuttanut Lapissa myös useita uusia kuolemantapauksia. Viimeisen viikon aikana tilanne on ollut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Lappia huonompi.

Koronaan kuolleet eivät vain vanhoja ja hauraita

Infektioylilääkäri Broas huomauttaa, että toisin kuin aiemmin ajateltiin, kaikki koronakuolemat eivät ole olleet vain vanhoilla ja haurailla ihmisillä, jotka olisivat muutenkin hyvin lähellä kuolemaa.

Suomessa on ollut kuolemantapauksia, joissa pelkästään merkittävä ylipaino ollut riskitekijä.

– Korona aiheuttaa myös alle 80-vuotiaissa vakavia sairastumisia ja kuolemantapauksia. Myös kolme rokotetta saaneita kuolee enemmän, kun rokotteen teho on ehtinyt heikentyä.

Samaan aikaan Suomessa leviää koronan BA.5-variantti, joka tarttuu kaikkia aiempia koronavariantteja helpommin. Variantti on aiheuttanut aiemmin kohonnutta tautitaakkaa jo monessa muussa Euroopan maassa. Väestön heikentynyt rokotesuoja yhdistettynä yhä helpommin tarttuvaan virukseen lisää hoitoa tarvitsevia koronapotilaita sekä myös kuolemantapauksia.

Julkinen keskustelu vaikuttaa rokotushalukkuuteen

Infektioylilääkäri Markku Broaksen nimi on tullut koronapandemian myötä tutuksi laajemminkin Suomessa. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Broas kertoo, että kuolleiden joukossa on ollut myös nuorempia potilaita ja kolme rokotusta saaneita, joilla rokotteen teho on ajan myötä alkanut jo heiketä.

Hän sanoo, että neljänsien rokotusten piiriin olisi pitänyt sisällyttää myös hoitohenkilökunta, sillä myös heidän rokotussuojansa vanhentuessa henkilökunnassa on alkanut ilmetä paljon sairastapauksia, mikä pahentaa henkilöstövajetta.

– On tärkeää, kun mennään syksyä kohti ja tautitapaukset lisääntyvät, että miellä terveydenhuollon kantokyky säilyisi.

Broas on huolissaan myös mediassa välitetystä viestistä.

– Jos asiantuntijat korostavat mediassa vähättelevästi, että tämän kanssa pitää vain elää, niin se vie samalla myös pohjan rokotussuosituksilta.

Tavallinen kansalainen ajattelee helposti, että ehkä tämä onkin merkityksetön asia ja miksi minun pitäisi muistaa käydä rokotuksilla.

"Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on edesauttaa terveyttä"

Broas huomauttaa, että jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä on edesauttaa ihmisten terveyttä ja hyvää elämää eikä riskeerata sitä.

– Infektiolääkärinä korostan potilaan ja yksilön suojaa ja turvaa ja kun on turvallinen rokote, jonka suoja kuitenkin häipyy kolmen-neljän kuukauden kuluttua, niin on järkevää antaa uusi tehoste, jolla lisätään suojatehoa ja vähennetään vakavan taudin riskiä.

Broas kertoo hoitaneensa paljon myös nuoria koronapotilaita, joilla oireet voivat kestää viikkoja tai kuukausia, mikä heikentää elämänlaatua merkittävästi.

– Valtaosa kliinikoista ja asiantuntijoista ei näe sijaa luonnonmukaiselle taudin leviämiselle ja laumaimmuniteetin syntymiselle, koska siinä tulee vahinkoja niin paljon, vaan pitäisi käyttää rokotteita ja maskeja taudin ehkäisemiseen.

"Maskisuosituksen palauttamista pitäisi miettiä"

THL poisti keväällä yleisen maskisuosituksen, minkä jälkeen kansalaisten kasvomaskien käyttö on vähentynyt merkittävästi.

– Maskisuosituksen palauttamista pitäisi nyt miettiä, Broas sanoo.

Hänen mukaansa kaikkien yli 64-vuotiaiden tulisi käyttää hengityssuojaimia paikoissa, joissa koronalle voi altistua. Broas sanoo, että maskia tulisi käyttää vaikka ei omaisi perussairauksia, sillä kuukausia sitten annetut kolmannet rokotteet eivät enää riitä suojaamaan tartunnalta.

– Maskien käyttö on välttämätöntä, jos paikalla on enemmän ihmisiä.

Broas näkisi mielellään, että asumisyksiköissä, joissa lähtökohtaisesti asuu hauraita ihmisiä, alettaisiin jakaa viidensiä koronarokotteita. Myös neljänsien rokotteiden vaikutus alkaa olla heikko, jos rokottamisesta on kulunut yli neljä kuukautta.

Lue myös:

.
.