Hyppää sisältöön

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: "Uusi rautaesirippu heijastuu erityisesti Itä-Suomen talouteen ja näkymiin"

Venäjän kauppa on ollut kohtuullisen merkittävää, viisi prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Nyt kun pääosa on poistunut, se iskee aika monille aloille Suomessa, muistuttaa Rehn.

Suomen Pankin talousseminaari järjestettiin Sodan ja rauhankeskus Muistissa. Rakennuksessa, jossa Olli Rehn on käynyt koulua. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Turvallisuuspolitiikka ja talouspolitiikka ovat aina kietoutuneet toisiinsa, mutta nyt aivan erityisesti kun sota Ukrainassa jatkuu.

– Venäjän käynnistämä brutaali ja laiton hyökkäyssota on myllertänyt hyvin paljon Euroopan taloutta. Ennen kaikkea sitä kautta että, energianhinnat ovat korkealla, mikä rokottaa ihmisten ostovoimaa, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Rehn on kesäisin tuttu näky synnyinkaupungissaan Mikkelissä. Tällä viikolla hän ensin isännöi Suomen Pankin talousseminaaria ja osallistuu heti perään panelistina 13. kertaa järjestettävään turvallisuuspolitiikan Päämajasymposiumiin.

– Kun Venäjä on eristänyt itsensä maailman taloudesta, niin on syntynyt uusi rautaesirippu, mikä heijastuu erityisesti Itä-Suomen talouteen ja näkymiin, Rehn jatkaa.

Kaupan katkeaminen lyö loven

Rehnin mukaan Venäjän eristäytymisen vaikutuksia Suomeen on syytä katsoa erityisesti kaupan ja energiatalouden kannalta.

– Energiapuolella tilanne on vähemmän huono kuin monessa muussa maassa. Meillä on paljon kotimaista uusiutuvaa energiaa ja myöskin ydinvoimaa. Huoltovarmuudesta on pyritty huolehtimaan tukeutumalla erilaisiin energialähteisiin ja eri tuotantomuotoihin, muistuttaa Rehn.

Maakaasun osalta Suomen huoltovarmuutta on parannettu Suomen ja Viron välisellä Baltic Connector -kaasuputkella ja hankkimalla LNG-terminaaleja.

Kaupan osalta tilanne on Rehnin mukaan synkempi, vaikka jo Krimin valtaaminen vuonna 2014 puolitti Suomen Venäjän viennin arvon.

–Venäjän kauppa on ollut kuitenkin kohtuullisen merkittävää, viisi prosenttia Suomen kokonaisviennistä ja siitä on nyt pääosa poistunut. Se iskee aika monille aloille Suomessa, Rehn pohtii.

Itäinen Suomi vaatii erityistoimia

Rehnin mukaan Suomi jää nyt syrjään merkittävistä idän ja lännen välisistä talous - ja kauppavirroista.

– Erityisesti tämä koskee Itä - ja Kaakkois-Suomea. On tärkeää, että näiden alueiden erityisongelmiin pyritään hakemaan myös julkisen vallan taholta ratkaisuja.

Valtioneuvosto on asettanut valtiosihteereistä koostuvan työryhmän pohtimaan yhdessä alueen maakuntaliittojen kanssa ratkaisuja, joilla saadaan helpotettua Itä-Suomen sopeutumista uuteen tilanteeseen.

Itäisen Suomen talous on jo kärsinyt koronavuosina, kun venäläisten turistien virta käytännössä katkesi.

– Kauppaa muihin maailmansuuntiin on yritettävä vahvistaa ja on pohdittava millä tavalla kyetään koulutukseen ja yritystoimintaan panostamalla saamaan lisää vauhtia itäisen Suomen talouteen, Rehn jatkaa.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoo haastattelussa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksista Suomeen. Toimittaja on Markku Tuhkanen.

Kotitalouksille ei luvassa lohtua

Kansalaisia on pitkin kesää varoiteltu pitkin kesää loppuvuoden kärjistyville talousvitsauksilla. Onko Suomen Pankin pääjohtajalla suomalaisille lohdun sanaa?

Lyhellä aikavälillä lääkkeet eivät ole helppoja ja ne ovat hallituksen käsissä, joista nyt esimerkki on tämä (uusiutuvan polttoaineen) sekoitusvelvoitteen lieventäminen, joka osaltaan tuo helpotusta autoilijoiden asemaan.

– Taloustieteilijöiden näkemys yleensä on se, että tällaisessa tilanteessa yleiset veronalennukset eivät ole kovin tehokkaita, ne ovat hyvin kalliita julkiselle taloudelle.

– Sen sijaan kohdennetut ja väliaikaiset toimet, joilla helpotetaan kuluttajien tilannetta voivat olla hyvinkin perusteltuja, sanoo Rehn.

Tulevan NATO-jäsenyyden Rehn arvioi todennäköisesti vähentävän niin sanottua maariskiä, jota ulkomaiset investoijat Suomea kohtaan tuntevat.

– Tässä mielessä talous ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä, päättää Rehn.

.
.