Hyppää sisältöön

Kummituspuita näkyy taas koko maassa – hyönteistutkija kannustaa katsomaan seittien verhoamia puita kiinnostuksella, ei inhoten

Tuomenkehrääjäkoit ovat kalunneet tuomet monin paikoin paljaiksi. Ilmiö toistuu pari kertaa vuosikymmenessä, mutta tänä kesänä lehdettömiä puita on poikkeuksellisen laajalti.

Tuomen oksa, joka on tuomenkehrääjäkoin seitin peittämä.
Hyönteistutkija Marko Mutanen löysi kalutusta tuomesta lukuisia loispistiäisiä, jotka munivat tuomenkehrääjäkoin toukkiin ja koteloihin.

Kun Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön yli-intendentti Marko Mutanen ajoi perheensä kanssa halki Suomen, he bongailivat aikansa kuluksi auton ikkunasta kummituspuita. Matkapeli oli tänä vuonna vähän liiankin helppo, sillä seittien peitossa olevat tuomet erottuvat maisemasta lähes koko maassa.

Tuomenkehrääjäkoilla on runsaita esiintymiä noin kaksi kertaa vuosikymmenessä.

Vaikka tuomet ovat seittiverhon alla liki kuolleen näköisiä, ne toipuvat toukka-armeijan jäljiltä yleensä nopeasti. Jo loppukesästä puu on ehtinyt kasvattaa itselleen uudet lehdet.

Hyönteistutkija kehottaakin katsomaan aavemaisilta näyttäviä puita kiinnostuksella, eikä oksanhangoissa olevia toukkiakaan kannata lähestyä inhonväristyksin.

– Inho toukkia kohtaan aina vähän särähtää omassa korvassa. Samaan aikaan kovasti toivomme, että toukista tulevia perhosia olisi puutarhoissa. Ei kaikkea voi saada. Eivät toukat oikeasti ole rumia eikä inhottavia, ne ovat hyönteisten nuoruusvaiheita.

Loispistiäiset tekevät jo tuhojaan tuomenkehrääjäkoiden joukossa

Tuomenkehrääjäkoiden massaesiintyminen ei toistu joka vuosi ja sillä on myös merkittävä ekologinen merkitys, Mutanen muistuttaa.

– Olisi tylsää, jos luonnossa kaikki aina olisi samanlaista, eikä olisi kannanvaihteluita. Tällä on suuri merkitys monelle muulle lajille, ja tämä on tärkeää ravintoa myös hyönteissyöjälinnuille.

Seittien alle kurkistaessaan Marko Mutanen huomaa, että luonto hakee jo tasapainoa: tuomenkehrääjäkoiden runsastuessa myös niiden luontaisten vihollisten määrä kasvaa.

Vaikka keskikesällä tuomi on seitin peitossa ja näyttää kuolleelta, loppukesästä se on ehtinyt kasvattaa itselleen jo uudet lehdet. Kuva: Hanna Juopperi / Yle

Loispistiäisten lisäksi myös linnut ovat huomanneet tiheät toukkaesiintymät ja talitintit nokkivat toukkia nokkaansa seittien läpi. Ensi kesän esiintymien ennustaminen vielä vaikeaa.

– Jos pitäisi veikata, niin uskoisin, että ensi kesänä tilanne on toinen, koska tämä esiintymä on nyt niin runsas. Viimeistään kahden vuoden sisällä ne ovat kadonneet taas lähes kokonaan, Mutanen sanoo.

Kehrääjäkoiden naaraat ovat hyvin lajiuskollisia, eikä esimerkiksi tuomenkehrääjäkoi muni toisiin puihin, Mutanen kertoo.

– Kun naaras hakee munintapaikkoja, niin sille ei kelpaa mikään muu kasvi kuin tuomi. Ensi keväänä, kun tuomen lehti lähtee avautumaan, munista kuoriutuu toukkia ja kierto lähtee taas sitten eteenpäin.

Silti esimerkiksi Oulussa on tänä kesänä tehty havaintoja myös seittien peitossa olevista pihlajista. Niissä lisääntyy pihlajankehrääjäkoi, tuomenkehrääjäkoin läheinen sukulainen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 7.7. kello 23 saakka.

.
.