Hyppää sisältöön

Kansanedustaja Jukka Kopra: Nato-tukikohta ei ole realismia Etelä-Karjalassa, tuskin Suomessakaan

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jukka Kopra ei usko, että Nato perustaa Suomen kovinkaan helposti tukikohtia. Sen sijaan Suomella on erityisosaamista, jota Nato voi hyödyntää.

Maasotakoululla on sellaista erityisosaamista, josta Nato voisi hyötyä. Kuvituskuva. Kuva: YLE Etelä-Karjala

Lappeenrantalainen kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) ei pidä realistisena viime viikkoina väläyteltyä ajatusta Etelä-Karjalasta Nato-tukikohtana.

Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva nosti esiin Lappeenrannan poliittisten päättäjien ja virkamiesten pohdinnan siitä, miten Etelä-Karjala ja Lappeenranta voisivat hyötyä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Jarva väläytti ajatusta Lappeenrannan lentokentän tarjoamisesta Naton käyttöön.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jukka Kopra muistuttaa, että moderni sodankäynti ja ilmavoimien sekä lentoaseen käyttö eivät tapahdu etulinjassa, vaan operaatioihin lennetään kaukaa.

– Lähtökohtaisesti operointitukikohdan niin sanotusti eteen työntäminen on pähkähullu ajatus. Etulinjaan ei kannata laittaa kalliita ase- ja tukijärjestelmiä. Ne on pidettävä suojassa ja turvassa, Kopra toteaa.

Kopra painottaa, että Suomen puolustus on järjestettävä raudanlujaksi, mutta ei ole viisasta kasata rajalle "vastakkain" hirvittävää määrää asenraalia.

– Vaan että pidetään tämä vähän vapaampana vyöhykkeenä, hän lisää.

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jukka Kopra kehottaa muistamaan, että Suomella on sotilaallista erityisosaamista. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Maasotakoulusta Naton koulutuskeskus?

Kopran mielestä on hyödyllistä, jos Suomeen saadaan erilaisia Nato-toimintoja, mutta se ei ole Suomelta minkäänlainen ilmoitusasia. Kaiken ratkaisevat Naton puolustussuunnittelu ja sotilaalliset tarpeet.

– Ne vievät aikaa. Puhutaan kymmenistä vuosista ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu. Epäilen, että Nato ei kovin hevin perusta Suomeen tukikohtia, Kopra pohtii.

Etelä-Karjalassa on hänen mielestään jo omat vahvuutensa, kuten vahva reserviläistoiminta. Lisäksi Maasotakoulu kouluttaa jo nyt suomalaisia sotilaita, ja sillä on erittäin hyvää erityisosaamista paikallisiin olosuhteisiin ja sodankäyntiin suomalaisessa, järvisessä metsämaastossa.

– Maasotakoulu voisi toimia Nato-joukkojen koulutuskeskuksena silloin, kun halutaan saada oppia olosuhteista, joissa me elämme, Kopra sanoo.

Suomella on erityisosaamista niin etelämmässä kuin erityisesti arktisella alueella. Jääkäriprikaatin yhteyteen olisi Kopran mielestä hyvä perustaa Naton arktisen sodankäynnin osaamis- ja koulutuskeskus.

Hän otti kantaa Nato-tukikohtiin Etelä-Karjalan maanpuolustusväen verkkopalvelu Yhdysmiehessä (siirryt toiseen palveluun).

Lappeenrannan apulaiskaupunginjohtaja Tuomo Sallinen sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Koskenranta (sd.) kertoivat Etelä-Saimaalle (siirryt toiseen palveluun), ettei asiasta ole käyty vakavampaa pohdintaa.

.
.