Hyppää sisältöön

Vesilasi ja keppi saattavat paljastaa sinilevän – hellejakso herätti vesien vihulaiset

Sinilevää löytyy jälleen paikoin jopa erittäin runsaasti. Myrkyllisen sinilevän jäljille voi päästä itsekin vesilasitestillä tai levälauttaa puukepillä kuopaisten.

Siun Soten terveystarkastaja Ville Väisänen ottaa vesinäytettä Kuoringasta. Kuva: Lucas Holm / Yle

Sinilevän esiintymistä seurataan helteen lämmittämissä vesistöissä kautta maan. Erityisesti rehevöityneissä vesissä sinileväkukinta voi räjähtää valloilleen nopeasti. Kirkasvetisissä ja vähäravinteisissa vesissä sinilevää tavataan harvemmin.

Pohjois-Savon alueella Kallavedellä on ollut viime päivinä paikoin jopa erittäin runsaita leväkukintoja. (siirryt toiseen palveluun)Pohjois-Karjalassa erittäin runsaasti sinilevää on toistaiseksi löydetty vain Liperin Mattisenlahden matalikoilta.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi-meriwikiin kirjataan kuntien terveystarkastajien vesistönäytteiden tiedot koko maan alueelta. Myös kansalaiset voivat palveluun rekisteröidyttyään ilmoittaa havainnoistaan verkkopalveluun. Perustietoja on tarjolla Suomen kaikista yli hehtaarin kokoisista vesialueista. ** **

Päivitä itsesi sinileväkartalle

– Pahinta on jos uidessa nielee sinilevävettä, tosin siinäkin määrä on se ratkaiseva tekijä, kertoo Siun Soten terveystarkastaja Ville Väisänen.

Sinilevä on haitallista myös, jos se päätyy löylyveden mukana saunan kiukaalle. Höyrystyneenä se voi päästä hengityksen myötä keuhkoihin asti.

Sinilevän aiheuttamista oireista tavallisimpia ovat pahoinvointi, ripuli ja iho-oireet. Myrkyllinen levä voi nostattaa ihottumatyyppistä punoitusta ja näppyjä.

Jos epäilee sinilevää, voi vesinäytteen ottaa itsekin. Sinilevä nousee tunnissa kellumaan vesilasin pinnalle. Kuva: Lucas Holm / Yle

Kotikonsteinkin voi testata, onko rantaan saapunut leväkukinto sinilevää. Lasiin otettuna sinilevä nousee vedenpintaan kellumaan tunnin sisään. Levälauttaa voi myös pyöräyttää vaikkapa puukepillä, sinilevä ei keppiin tartu.