Hyppää sisältöön

Kenen tehtävä on perehdyttää nuoret työelämään? – Asiantuntijan mielestä työnantajan: "Siltä tasolta lähdetään, miltä täytyy"

Kysyimme Työturvallisuuskeskuksesta, matkailualan opettajalta, kesäduunarineuvojalta ja nuorilta itseltään, kenen kuuluu kertoa pelisäännöistä.

Nainen seisoo vastaanottotiskin takana ja hymyilee asiakaspariskunnalle.
Mikkeliläiset Inka Nyström, Aliisa Pulkkinen ja Sohvi Pesonen pitävät työharjoitteluja hyvänä keinona oppia työelämästä.

Yle julkaisi tiistaina jutun mikkeliläisestä yrittäjästä, joka laittoi kesätyöntekijänsä ensi töikseen psykologin vetämään työnohjaukseen. Yrittäjä koki, ettei hänellä ollut enää muita keinoja saada nuoria ymmärtämään, mitä töissä oleminen tarkoittaa.

Juttu kirvoitti keskustelua nuorista työelämässä. Moni kysyi, kenen tehtävä on opettaa nuorille työelämätaitoja ja kertoa, millaisilla pelisäännöillä töissä pelataan. Opitaanko taidot kotona, koulussa vai vasta työpaikalla?

Lain mukaan työhön perehdytys on työnantajan velvollisuus. Mutta kuinka hyvin se hoidetaan ja kuuluuko velvollisuuteen opettaa nuorelle työelämän perusasioita? Kysyimme asiaa Työturvallisuuskeskuksesta, matkailualan opettajalta, kesäduunarineuvojalta ja nuorilta itseltään.

Aliisa Pulkkisen mielestä työ huvipuistossa on mielenkiintoista, mutta hellepäivinä rankkaa. Kuva: Riina Kasurinen / Yle

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija: Tehtävä on työnantajan

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Sarmalan mielestä niin työvaiheisiin kuin työelämäänkin perehdyttämisen velvollisuus on yksiselitteisesti työnantajalla. Työnantajan täytyy olla selvillä palkkaamansa henkilön osaamisesta.

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Sarmala sanoo, että työntekijöiden perehdytyksellä voi olla suora vaikutus työpaikan kykyyn pitää kiinni työntekijöistään. Kuva: MIKAEL AHLFORS / KEKSI AGENCY

Nuorelle täytyy kertoa työelämän pelisäännöt siinä missä ulkomailta palkatulle työntekijälle on kerrottava suomalaisen työelämän käytännöt.

– Oli nuorella työelämätaitoja tai ei, siltä tasolta lähdetään, miltä täytyy. Hienoahan se olisi, jos oppisimme työelämätaitoja jo kouluissa, mutta kyllä se vaan on työnantajan tehtävä, Sarmala sanoo.

Sarmalan mielestä työnantajan kuuluu ja on myös järkevää motivoida nuorta työhön. Sen voi tehdä esimerkiksi kertomalla laajemmin omasta yrityksestä ja siitä, millaisten asioiden ansiosta yritys menestyy.

– Jos puhutaan esimerkiksi siitä, miksi roskikset pitää tyhjentää päivittäin, nuori voi miettiä miksi se pitää tyhjentää, jos siellä on vain muutama roska. Mutta kun perustellaan, että yrityksellemme on tärkeää näyttää hygieeniseltä ja siistiltä, nuori ymmärtää miksi asia on tärkeä hoitaa joka päivä.

Työturvallisuuskeskuksella on tietopaketti (siirryt toiseen palveluun)nuorten perehdyttämisestä töihin.

Opettaja: Asenne työntekemiseen kasvaa jo ennen työelämää

Niina Liukkonen opettaa matkailu- ja ravintola-alaa Etelä-Savon ammattioppilaitos Esedussa. Hänen kokemuksensa mukaan nuorten pärjääminen työelämässä on polarisoitunut.

Koulussa hyvin pärjääville nuorille myös työelämätaidot ovat selviä. Toisilla taas ei ole edes kiinnostusta menestyä työelämässä.

– Siihen vaikuttaa se, miten asioihin suhtaudutaan kotona. Me oppilaitoksina teemme oman osamme, mutta emme välttämättä voi ysin jälkeen hirveästi vaikuttaa. Asenne työntekemiseen kasvaa jo aiemmin, Liukkonen sanoo.

Liukkosen kokemuksen mukaan nuorten työharjoittelupaikoissa saama perehdytys vaihtelee. Usein työ- ja asiakasturvallisuudesta kertomisessa on puutteita. Liukkosen mielestä työnantajien pitäisi panostaa enemmän aikaa nuoriin työhöntulijoihin tai he äänestävät jaloillaan.

Esedun opettaja Niina Liukkosen mielestä työnantajien pitäisi panostaa perehdytykseen jo rekrytointivaiheessa. Kuva: Jouni Kirvesmies / Yle

Moni työnantaja on jo havahtunut huomaamaan, etteivät vanhat toimintatavat välttämättä riitä nuorten kanssa. Nuoret haluavat työnantajalta joustavuutta ja arvostusta.

– Monille riittää myös vähempikin työmäärä kuin 8 tuntia päivässä. Työnantajat joutuvat suunnittelemaan työtä eri tavalla, koska nuorten arvostus sitä kohtaan on ihan erilainen kuin vanhemmilla ihmisillä.

Kesäduunarineuvoja: Jo peruskoulussa pitäisi kertoa oikeudet ja velvollisuudet

SAK:n Kesäduunarineuvoja Hanna-Marilla Zidan on vastannut tänä kesänä useammin kuin kerran viikossa puheluun, jossa nuori kysyy työhön perehdytykseen liittyvistä asioista. Aiempinakin kesinä etenkin hoitoalan kesätyöntekijät ovat pohtineet mitä tehdä, kun tuntuu, ettei saatu perehdytys riitä ja pelottaa, että työssä sattuu jotakin.

Zidanin mielestä olisi hyvä, että nuorille kerrottaisiin heidän työoikeuksistaan ja työvelvollisuuksistaan jo peruskoulussa.

– Koulu olisi luontevin paikka oppia näitä asioita. Varsinkin jos sen ajoittaisi 15 ikävuoteen, kun asia alkaa nuorille ajankohtainen.

Kesäduunarineuvoja Hanna-Marilla Zidan on työoikeuteen suuntautunut oikeustieteen opiskelija. Kuva: Patrik Lindström

Zidanin mielestä on kohtuutonta sälyttää vastuu työelämätaitojen opettamisesta vanhemmille, sillä hekään eivät tunne velvollisuuksiaan ja oikeuksiaan kovin hyvin. Kesäduunari-infoon tulee jatkuvasti puheluita myös nuorten vanhemmilta.

Työnantaja puolestaan voisi olla pahimmillaan pukki kaalimaan vartijana.

– Kaikilla jo työelämää nähneillä ikätovereillani on kokemuksia siitä, miten nuorena kesätöissä ei saanutkaan sunnuntailisiä tai joku muu asia ei ollutkaan ok, vaikka silloin luuli niin.

Toisaalta Kesäduunari-infoon tulee paljon puheluita myös työnantajilta, jotka haluavat saada neuvoja, miten hoitaa asiat oikein.

Kolme nuorta kesätyöntekijää: Oppia saa parhaiten työharjoitteluista

Matkailukeskus Visulahden kesätyöntekijät ovat saaneet perehdytyksen työhönsä kokeneemman työntekijän kanssa asioita läpi käyden. Sohvi Pesonen, Aliisa Putkonen ja Inka Nyström kokevat sen olleen hyvä tapa oppia työvaiheet.

– Asiaa tuli paljon, mutta tuli selkeäksi, miten mikäkin laite toimii ja mitä pitää muistaa, karusellia pyörittävä Aliisa Putkonen sanoo.

Inka Nyström on ollut Mikkelin Visulahdessa töissä jo monta kesää. Hän sai mielestään hyvin perehdytyksen työhön aikoinaan. Kuva: Riina Kasurinen / Yle

Työelämään ja sen pelisääntöihin kaikki kertovat tutustuneensa koulun ja työn kautta. Työharjoittelut ja aiemmat kesätyöt ovat opettaneet, millaista työelämä on.

– Työharjoittelut ovat olleet itselle rikasta oppimateriaalia. Mutta kyllä kotonakin voisi kertoa vähän miten töissä ollaan. Isoin oppi tulee työpaikalta itseltään, jäätelökioskin ja kahvilan esimiehenä toimiva Inka Nyström sanoo.

Vastaanotossa toimiva Sohvi Pesonen uskoo, että työelämätaidot alkavat rakentua jo alakoulussa. Myös hän arvostaa työharjoitteluista saamiaan tietoja ja taitoja.

– Ei ole tarvinnut aloittaa ihan ummikkona.

Heräsikö ajatuksia? Keskustele aiheesta torstai-iltaan klo 23 saakka.

.
.