Hyppää sisältöön

Luontokato on kohtalon kysymys myös ihmiselle, sanoo asiantuntija Paloma Hannonen – "On turha puhua ruokaturvasta, jos meillä ei ole pölyttäjiä"

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan uutta, kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon torjumiseksi.

SLL:n Paloma Hannonen A-studiossa
Ihminen tarvitsee puhdasta ilmaa, vettä, ruokaa ja varsinkin pölyttäjiä, muistutti Suomen Luonnonsuojeluliiton SLL:n ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen A-studiossa keskiviikkona.

Luontokato täytyy pysäyttää, sillä ihminen lajina on täysin riippuvainen ympäröivästä luonnosta – puhtaasta ilmasta, vedestä ja ruoasta, joita luonto meille tuottaa.

Näin sanoo SuomenLuonnonsuojeluliiton SLL:n ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen.

– Jos mietitään esimerkiksi pölyttäjäkatoa, joka nyt on todellisuutta globaalisti ja Suomessa, se vaikuttaa ruoan tuotantoon. Ruokaturvasta on turha puhua, jos meillä ei ole pölyttäjiä, jotka pölyttävät kasveja, Hannonen painottaa.

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan uutta, kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon torjumiseksi. Tarkoitus on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä.

A-studiossa keskiviikkona vieraillut Luonnonsuojeluliiton Hannonen muistuttaa, että luontokatoa on yritetty estää aikaisemminkin.

– Suomessa on ollut tavoitteena pysäyttää luontokato vuoteen 2010 mennessä, se meni. Sitten otettiin tavoitteeksi 2020, se meni. Meillä on ollut vuosikymmeniä aikaa.

Uhanalaiset lajit tarvitsevat Hannosen mukaan riittävästi elinympäristöjä ja niiden on oltava toisiinsa kytkeytyneitä, jolloin lajit pystyvät liikkumaan, leviämään ja selviytymään ajallisesti.

– Tarvitsemme huomattavasti enemmän suojelualueita. Lisäksi pitäisi ottaa aiheuttaja maksaa -periaate, eli asettaa luontohaitoille hinta.

– Taloudellinen toiminta ei saa enää perustua siihen, että kaikki toiminta heikentää luontoa. Lainsäädännön on oltava myös kunnossa, Hannonen jatkaa.

Ympäristöasiantuntija Markus Nissinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta pitää tärkeänä, että jo aloitettua luontokadon torjuntaa jatketaan. Metsiä on muun muassa suojeltu vapaaehtoisten suojeluohjelmien avulla.

– Aina kun toimitaan luonnossa, tehtiinpä vaikka metsien hakkuita, toimenpiteiden yhteydessä pitää huomioida luonnon monimuotoisuus ja vesien hyvä tila.

Nissinen pitää tärkeänä, että luontokadon torjumisesta ei saa tulla lisää kustannuksia maanomistajalle. Luonnonhoitotyö on hänen mukaansa pois maanomistajan kukkarosta.

– Maanomistajat osallistuvat monimuotoisuustyöhön jo kymmenillä miljoonilla euroilla joka ikinen vuosi. Ensin on määriteltävä tarkkaan, mitä on luontohaitta, mitä se tarkoittaa. Onko yksittäisen puun kaataminen luontohaitta vai onko joku tietty alue, kun kaadetaan kerralla.

Katso keskiviikon A-studio Yle Areenassa.

Lue lisää:

.
.