Hyppää sisältöön

Utsjokelainen Toni Salminen tallensi videolle käsittämättömän mäkärämeren – helleaalto putkautti ilmoille valtavasti pieniä verenimijöitä

Luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela kertoo, että mäkäräisiä on tällä hetkellä helleaallon tiimoilta valtavasti ja hän sai huomata tämän itsekin käydessään Inarissa.

Toni Salminen tallensi videolleen uskomattoman mäkärämäärän Kaldoaivin erämaassa.
Mäkärämeri ympäröi utsjokelaisen Toni Salmisen Kaldoaivin erämaassa.

Kun utsjokelainen poronhoitaja Toni Salminen pysähtyi Kaldoaivin erämaassa kulkiessaan tauolle, ei hänen tarvinnut olla yksin: kihisevä mäkäräispilvi ympäröi hänet. Mäkäräisiä on helleaallon jälkeen pohjoisessa valtavan paljon.

– En ole tuon jälkeen käynyt siellä, ei vain tee mieli mennä sinne ötököiden takia, toteaa Salminen.

Pahasti mäkäräiset eivät päässeet Salmista puremaan, sillä tämä oli pukeutunut hyvin ja vaatteet suojasivat ihoa.

Mäkäräisten kehitys vauhdittuu helteellä

Luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela vahvistaa, että mäkäräisiä on tällä hetkellä pohjoisessa todella paljon. Salmela sai kokea tämän kirjaimellisesti omissa nahoissaan vieraillessaan Inarissa.

– Itsekin olen monissa liemissä keitetty ja maastoissa ollut, mutta viime viikolla, kun olin Inarissa kovilla helteillä liikkeellä, ja siellä oli mäkäräisiä, sääskiä ja paarmoja, niin kyllä siinä kieltämättä oli vähän kestämistä, Salmela naurahtaa.

Hän kertoo, että hellepäivät kiihdyttävät mäkäräisten kehitystä. Kun lämpösumia on tarpeeksi ja jokien tai virtavesien vesi lämpenee, syntyy mäkäräisiä kiivaaseen tahtiin. Suomessa on useita kymmeniä mäkärälajeja.

– Osa näistä lajeista pystyy tuottamaan useamman sukupolven vuodessa. Jos alkukesästä on hyvin lämmintä, niin pohjoisessakin voi myöhemmin kesällä tulla toinen sukupolvi, kertoo Salmela.

Erityisen paljon mäkäräisiä on Salmelan mukaan luusuakoskilla eli paikoissa, joissa on järvi tai isompi lompolo ylävirran puolella, jossa kehittyy paljon planktonia.

– Niiden merkitys on kaloille suuri ja paikoin ne ovat myös tärkeitä vesilintujen ravintona. Siinä mielessä ne ovat ekosysteemin toiminnan kannalta tärkeämpiä kuin vaikkapa hyttyset, toteaa Salmela.

"Mäkärä on paikoin ikävämpi kesäkaveri kuin hyttynen"

Mäkäräiset ovat vesihyönteisiä ja niiden toukat elävät virtavesissä. Salmelan mukaan vaihtelee paljon, millainen on mäkärälle hyvä elinympäristö. Sisätiloissa mäkärät menevät hieman sekaisin ja ne hakeutuvat liikkumaan edestakaisin ikkunalla.

– Olen kallistumassa sille kannalle, että paikoin mäkärä on ikävämpi kesäkaveri kuin hyttynen, pohdiskelee Salmela.

Helpotusta tuskin on luvassa, mikäli kesä pysyy lämpimänä. Jos helteitä saadaan lisää, se tietää myös lisää mäkäräisiä.

– Kokemukseni mukaan mäkäriä voi olla sekä alkukesällä että loppukesästä, Salmela sanoo.

.
.