Hyppää sisältöön

Lappiin lähdetään bensan hinnasta huolimatta, mutta tuntureilla jäädään korona-ajan ennätyskesistä

Suuret tunturikeskukset täyttyivät kahtena koronakesänä kotimaan matkailijoista ja ennätykset paukkuivat varsinkin suosittujen kansallispuistojen alueilla. Nyt palataan vähitellen kesän 2019 tasolle.

Jussi (vas. takana), Paavo, Niilo ja Paula Kartano ajoivat Porista Nuorgamiin ja takaisin, vaikka korkea polttoaineen hinta hirvittää. Paluumatkalla perhe tutustui Joulupukin Pajakylään. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Porilaisen Kartanon perheen kesälomamatka ulottui Suomen pohjoisimpaan kolkkaan, Nuorgamiin. Nelihenkinen perhe sai ajatuksen lähteä Lappiin, kun perheen nuorimmainen Niilo Kartano halusi Tankavaaraan kokeilemaan kullanhuuhdontaa. Sodankylässä sijaitseva Tankavaara tunnetaan kultakylästään.

– Emme ole käyneet Lapissa aiemmin kesällä. Niiloa tästä voidaan “syyttää”, kun hän on kiinnostunut mineraaleista ja ametisteista, naurahtaa Paula Kartano.

Polttoaineiden hinnat ovat edelleen huippulukemissa, vaikka ne ovat laskeneet, kun jakeluvelvoittetta on alennettu. Osa suomalaisista on päättänyt polttoaineen huiman kallistumisen vuoksi jättää tämän kesän pitkät automatkat ajamatta. Se näkyy osaltaan myös Lapin kesän matkailuvirrassa.

– Muutamia peruutuksia on tullut. Asiakkaat ovat sanoneet suoraan, että he joutuvat perumaan, sillä nykyisillä hinnoilla ei pysty ajamaan, kertoo Levi Visitin myyntipäällikkö Katja Rauhala.

Kovista polttoaineen hinnoista huolimatta useat kotimaan matkailijat ovat päättäneet lähteä Suomen kiertueelle. Kartanon perheessä ei mietitty kauan lähtöä pitkälle autolomalle kotimaassa. Matkat ovat porilaisperheellä olleet korona-aikana minimissä.

– Hinta hirvittää, mutta me ei voida vaikuttaa siihen mitenkään. Ne ovat, mitä ovat, Paula Kartano toteaa.

Lapin kesämaisemat voittivat vaakakupissa polttoaineen hinnan

Kerttu Mäntymaa-Sippola ja Matti Sippola pysähtyivät Joulupukin pajakylään Rovaniemelle, missä on tarkoitus tavata joulupukki ja lähettää ystäville terveiset napapiiriltä.

Eläkeläisten kukkarosta nykyiset polttoaineen hinnat raapaisevat ison osan, mutta Sippolat silti päättivät lähteä matkalle. Kotona Seinäjoella autoa käytetään sitten vähemmän.

– Me ollaan pohdittu sitä, että autolla ajamista pitää jonkin verran vähentää, kun kahdestaan eläkeläisten tuloilla yritetään elää, miettii Matti Sippola.

Kerttu Mäntymaa-Sippola ja Matti Sippola ovat vankkumattomia maastohiihdon kannattajia. Saariselälle ulottuva reissu on heille myös ensimmäinen Saariselälle Pohjois-Lappiin. Sen sijaan Ylläksen alue on entuudestaan tuttu.

– Tutustutaan nyt pohjoisen Lapin maisemiin ja millaisia ne ovat ennen kuin tullaan sitten ensi talvena hiihtelemään tänne, paljastaa Kerttu Mäntymaa-Sipola.

Matti Sippola ja Kerttu Mäntymaa-Sippola aikovat vähentää autoilua Lapin matkansa jälkeen polttoaineiden korkeiden hintojen vuoksi. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Tunturikeskusten kävijämäärät tipahtavat koronakesistä

Kaksi viime kesää olivat Lapin suurissa tunturikeskuksissa vilkkaammat kuin koskaan aiemmin, sillä ulkomaille ei päässyt ja lomalla oli aikaa tutustua kotimaan tarjontaan. Suosiota kasvattivat erityisesti kansallispuistojen läheisyydessä olevat keskukset, kuten Ylläs ja Saariselkä.

Viime kesänä kotimaisia yöpyjiä oli Lapin majoitusliikkeissä 30 prosenttia enemmän kuin ensimmäisenä koronakesänä vuonna 2020, joka oli myös huippuvuosi useille keskuksille. Nyt kotimaan matkailijoiden määrät ovat tasaantuneet.

– Loppukeväällä oltiin edellä viime vuotta ja sitten se tasaantui. Nyt taas näyttää, että majoitusvaraukset ovat piristyneet kovasti ja erityisesti tapahtumien aikaan, laskee Visit Ylläksen toimitusjohtaja Kati Vehmas.

Maailman tilanne rasittaa kansainvälistä matkailua

Kati Vehmas painottaa, että meneillään oleva kesäkään ei ole vielä normaali, vaikka sitä odotettiin. Kansainvälistä matkailua rasittavat Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kaaos Euroopan lentokentillä.

– Keski-Euroopassa on haasteita lentokentillä ja ne vaikuttavat myös meihin. Sotatilanne ja kaikki epävarmuus tällä hetkellä tekee tästäkin vielä valitettavasti poikkeuksellisen vuoden.

Inari ja Saariselän alueella tilanne noudattaa lähes samaa kaavaa, koronakesien huippuluvuista jäädään selvästi. Markkinointijohtaja Hanna Kouri pitää tilannetta kohtuullisena. Normaalikesinä Saariselällä puolet matkailijoista on ulkomaalaisia.

– Fakta on, että ulkomaiset asiakkaat tuovat enemmän rahaa alueelle, koska kotimaiset matkailijat käyttävät vähemmän palveluita.

Levin tunturikeskuksen kesävieraista suurin osa on kotimaan matkailijoita, niin myös tänä kesänä.

– Kesä- ja heinäkuussa matkailijat ovat 95-prosenttisesti kotimaisia. Jonkin verran on norjalaisia, ruotsalaisia ja sveitsiläisiä. Meidän matkailuneuvonnan tiskillä käy myös paljon saksalaisia, laskee Visit Levin myyntipäällikkö Katja Rauhala.

Lapissa on kesälomailijoita kotimaasta ja ulkomailta, mutta valtavaa tungosta ei ole toistaiseksi. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Kaupungit kiinnostavat matkailijoita jälleen

Koronakesinä oli kaupungeissa hiljaisempaa, kun kotimaan matkailijat suunnistivat väljempään ympäristöön kansallispuistojen alueille. Meri-Lapissa Kemissä kirjataan majoitusyrityksissä tänä kesänä moninkertainen määrä matkailijoita vuoden takaiseen.

– Koronan jälkeen Kemin alueen varaukset ovat kolminkertaistuneet. Kesän jatko näyttää samalta, toteaa Kemin Matkailu Oy:n vt. toimitusjohtaja Jussi Kovaniemi.

Kemin ja Tornion alueen vetovoimaa lisää Ruotsin läheisyys, sillä Haaparannalla käydään ahkerasti tankkaamassa Suomen hintoja edullisempaa polttoainetta.

Rovaniemen matkailualueen asiakaskunta painottuu myös kesäisin ulkomailta saapuviin matkailijoihin. Kesäkuun matkailijamäärä oli kohtuullinen ja heinäkuun ennuste hipoo 2019 lukemia, jolloin oli erinomainen matkailukesä.

– Kesäkuusta elokuulle on positiiviset näkymät. Kasvu asettunee 10 - 20 prosenttiin, arvioi Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Lapin kesämatkailun tärkein vetovoima on edelleen luonto ja sen ympärille luodut aktiviteetit. Kartanon perheen nuorimmaisen Niilo Kartanon haave toteutui ja hän pääsi kokeilemaan kullanhuuhdontaa Tankavaarassa.

– Joo, kyllä sieltä vähän löytyi ja ovat hyvässä tallessa. Määrää ei sanota, mutta riittävästi, hymyilee Niilo kartano arvoituksellisesti.

Kullankaivaja-ainesta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 8.7. kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.