Hyppää sisältöön

Vanha t-paitasi voi päätyä jatkossa polttouunin sijasta Kemiin – uusi tekstiilinkierrätyslaitos helpottaisi valtavaa ympäristöongelmaa

Nykyinen vaatetuotanto on kestämättömällä pohjalla. Valtavilla resursseilla tuotettuja vaatteita menee polttoon. Tekstiilijätteen erilliskeräyksen alkaminen mahdollistaa uuden kierrätyslaitoksen Kemiin.

T-paidan valmistus vie jopa 2700 litraa vettä – Kemin valtava tekstiilinkierrätyslaitos veisi tekstiilien kierrätystä eteenpäin
T-paidan valmistus vie jopa 2700 litraa vettä – Kemin valtava tekstiilinkierrätyslaitos veisi tekstiilien kierrätystä eteenpäin

Suomalainen Infinited Fiber Company aikoo rakentaa Kemiin Stora Enson Veitsiluodon tehdasalueelle tehtaan, joka valmistaa kemiallisessa prosessissa uutta puuvillakuitua käytöstä poistetuista puuvillasta. Yhtiö on tehnyt tehtaan sijoituspaikkapäätöksen ja vuokrasopimuksen Stora Enson kanssa.

Tehdas tulee tarpeeseen, koska Suomen kotitalouksista menee tekstiilejä polttoon vuosittain lähes kymmenen kiloa henkilöä kohti. Ne ovat voineet kiertää tätä ennen esimerkiksi kirppisten kautta useammalle käyttäjälle, mutta lopulta lähes kaikki poltetaan.

Kyse on kasvavasta ongelmasta, koska vaatetuotanto on paisunut tällä vuosituhannella merkittävästi. Vaateteollisuus on vastuussa 10 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä sekä viidenneksestä maailman jätevesistä. Vaatteiden polttaminen on tässä valossa surullinen asia.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin on mukana Infinited Fiber Companyssa. Puuvillan viljelyala ei ole kasvanut viime vuosina. Sen lisääminen olisikin kestämätöntä, koska se on subtrooppisten alueiden kosteikkokasvi.

– Jos halutaan lisää puuvillapeltoa, pitäisi raivata sademetsää. Vanhat pellot taantuvat eli tuotanto ei ole lisääntynyt, Harlin sanoo.

Ympäristöministeriön kiertotalouden erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen kertoo, että Suomessa on peräti seitsemän eri vaiheessa olevaa selluloosa- ja kierrätyskuidun kehityshanketta.

– Olin todella iloinen, kun kuulin Kemin tehdashankkeesta. Meidän pitää radikaalisti vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, jotta meidän yksi maapallo riittäisi.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo, että Kemin tehdas tulee mahdolliseksi, kun raaka-ainetta on riittävästi saatavilla. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa ensi vuonna

EU:n alueella käynnistyy tekstiilijätteen erilliskeräys vuonna 2025. Suomessa se alkaa jo ensi vuoden alussa. Jäteasetuksen mukaan kunnan on järjestettävä asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanotto alueellisissa vastaanottopisteissä viimeistään 1.1.2023. Tämä oli lähtölaukaus Kemin tehtaalle.

– Raaka-aineen saatavuus on tärkeä. Keräyksen puuttuminen on ollut syynä siihen, että tehdasta ei ole aikaisemmin rakennettu, vaikka tekniikoita olisi ollut. On vaikea perustaa tehdasta, jos raaka-ainepohja ei ole kunnossa, Harlin sanoo.

Poistotekstiilien kierrätys ja tehdas tulevat tarpeeseen. Puuvillan puutetta korvataan polyesterillä. Se on öljypohjainen kuitu, joka on todettu merkittäväksi mikromuovin lähteeksi.

Käytettyjä tekstiilejä voidaan käsitellä kahdella tekniikalla. Mekaanisessa prosessissa konekarstalla avataan tekstiilien rakenne. Ensin kankaan rakenne, sitten langan rakenne, ja lopulta saadaan yksittäisiä kuituja, jotka voidaan uudelleen käyttää.

– Mekaaninen tekniikka on ollut olemassa jo pitkään, ja ne ovat yksinkertaisia laitoksia. Jos ostaa halpisfarkut, niin niissä on varmaan osa leikkuujätettä. Se on raaka tapa käsitellä tekstiiliä eikä se ole kestävää tekstiiliä.

Kemiallinen prosessi menee mekaanista syvemmälle eli se avaa materiaalin kemiallisen rakenteen siten, että se vapauttaa siellä olevat molekyylit. Kemiin tehtaan prosessissa vapautetaan selloosamolekyylit ja palautetaan ne uuteen muotoon eli tehdään poistetusta puuvillasta puuvillan kaltaista uusiokuitua. Kuitu muistuttaa erittäin paljon uutta puhdasta puuvillaa.

– Siitä valmistetaan esimerkiksi t-paitoja, juhlamekkoja, kotitalouden pyyhkeitä ja lakanoita. Kaikkeen mihin puuvilla tälläkin hetkellä käytetään, Harlin kertoo.

Katso video. Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja Petri Alava kertoo, ettei uutta tarvitse kasvattaa, jotta uutta voidaan synnyttää.

Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja Petri Alava kertoi Kemin tehdashankkeesta 20.6.2022.

Tehdas kerää Suomesta "joka ikisen puuvillahöyhtyvän"

Uuden tehtaan tuotantokapasiteetti olisi 30 000 tonnia vuodessa. Raaka-ainetta eli tekstiilejä tarvitaan jonkin verran enemmän, koska joukossa on mukana muutakin tavaraa. Suomessa tekstiilikäyttö on 100 000 tonnia vuodessa eli kolminkertainen määrä tehtaan tuotantomäärään verrattuna.

– Mutta kun kokonaismäärästä liki 60 prosenttia on polyesteriä, niin käytännössä joka ikinen puuvillahöyhtyvä, joka tästä maasta löytyy, menee sen tehtaan läpi.

Koska muitakin ottajia kotimaiselle raaka-aineelle on, niin syntyy myöskin tuontimarkkina. Infinited Fiber pyrkii siihen, että sen tuotanto perustuu 100-prosenttisesti kierrätettyyn raaka-aineeseen. Yhtiö pystyisi lisäämään tuotteen joukkoon puupohjaista liukosellua tai muuta kierrätettyä selluloosaa.

– Käytännössä tavoitteena on 100-prosenttinen kierrätystekstiili, koska se on kaikkein merkittävin markkina. Kilpailijat eivät pysty toimittamaan uudenlaatuista täysin kierrätettyä puuvillapohjaista tekstiilikuitua, Harlin sanoo.

Vaatejätteen syntymisen estäminen on jatkossakin tärkeää, vaikka vaatteiden kierrätys kehittyy. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Käyttökelpoisia vaatteita ei laiteta tehtaan raaka-aineeksi

Ympäristöministeriön Sarianne Tikkanen sanoo periaatteena olevan, että vältetään jätteen syntymistä, vaikka siitä pystytään tulevaisuudessa tekemään uusia tekstiilejä.

– Käyttökelpoisia vaatteita ei laiteta polttoon tai tehtaan raaka-aineeksi.

U-landshjälp från Folk till Folk i Finland sr eli UFF on yksityinen yleishyödyllinen säätiö. Se kerää käytettyjä vaatteita koko Suomen alueelta uusiokäyttöön. Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Minna Auravuo kertoo, että vain kaksi prosenttia säätiölle tulevista tekstiileistä menee polttoon.

– Meillä lajitellaan lähes 70 prosenttia uudelleen käyttöön sellaisenaan. Osa vaatteista menee tukkumyyntinä Viroon ja Liettuaan. En tiedä, kuinka suuri osa siitä päätyy suoraan uudelleenkäyttöön tai esimerkiksi materiaalikierrätykseen.

Auravuo on tyytyväinen, että Kemiin on virinnyt tekstiilikuitutehdashanke.

– Olemme alustavasti keskustelleet potentiaalisesta yhteistyöstä. On hienoa, että Suomeen tulee poistotekstiilin käsittelylaitos, vaikka se ei poistakaan tarvetta polttaa esimerkiksi likaisia tekstiilejä, joita tulee lahjoitusten mukana.

Auravuo on jonkin verran huolissaan siitä, että myös hyvää vaatetta voi tulevaisuudessa mennä tehtaan prosessiin.

– Kestävän kehityksen kannalta olisi toivottavaa, että materiaalikierrätykseen ei päädy vaateita, joita voi vielä käyttää.

Harlin vastaa, että tätä ei tarvitse pelätä, koska käyttökelpoinen vaate on liian kallista raaka-ainetta.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 13.7. kello 23 saakka.

.
.