Hyppää sisältöön

Lukutaito on paljon muutakin kuin lukemista – puutteellinen sanavarasto karsii ilmaisutaitoja

Suomalaisten lukutaito on jakautunut yhä enemmän. Huippulukijat ovat edelleen hyviä, mutta heikommat entistä heikompia.

Lasten lukemista pitää kannustaa jo kotona, jotta innostus kirjojen tarinoihin syntyy. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kun tutkijat alkavat kertoa tieteen saavutuksista, osa suomalaisista sulkee korvansa. He kokevat, että tutkittu tieto ei ole heitä varten. Tämä kertoo siitä kahtiajakoisuudesta, mikä näkyy jo koululaisten osaamista arvioivan PISA-tutkimusten tuloksissakin.

PISA-tutkimuksissa on tullut esille, että erot taitavien ja heikommin osaavien välillä ovat vuosien saatossa kasvaneet. Tämä johtuu Turun yliopiston apulaisprofessori Johanna Kaakisen (siirryt toiseen palveluun) mukaan siitä, että heikommat pärjäävät entistä heikommin — hyvät sen sijaan ovat ihan yhtä hyviä kuin ennenkin.

Kun lukutaito on heikko, niin tutkittu tieto saattaa olla myös hankalammin vastaanotettavissa. Kaakinen kertoo, että tiedepääomaa mittaavassa kyselyssä on tullut esiin, että tutkittua tietoa vieroksuvilla ihmisillä on myös taipumusta ymmärtää väärin todennäköisyyksiä ja satunnaisuuden käsitettä eikä heillä ole hyvää käsitystä siitä, minkälainen olisi luotettava tutkimus.

– Jos sanotaan vaikka, että koronarokotteet vähentävät riskiä sairastua vakavaan koronatautiin, niin on täysin mahdollista, että ihmiset, jotka suhtautuvat tieteeseen nihkeästi, eivät ymmärrä, mitä riskin käsite voi mahdollisesti tarkoittaa, Kaakinen sanoo.

Tutkitun tiedon vieroksuminen voi myös tehdä ihmisestä helpommin johdateltavan.

– Yhteiskunnan tasolla vähäinen tiedepääoma näkyy mielestäni siinä, miten nihkeästi suhtaudutaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen varautumiseen ja luontokadon pysäyttämiseen, sanoo Johanna Kaakinen.

Ennakkoluulot vaikuttavat tiedesuhteeseen

Suomalaisten tiedepääomaa mittaava kysely lähetettiin 8500 suomalaiselle, joista noin 1 500 vastasi. Tutkijoiden mukaan hieman yllättäen naisilla todettiin vähemmän tiedepääomaa kuin miehillä. Iäkkäämmillä sitä oli vähemmän kuin nuorilla.

Apulaisprofessori Johanna Kaakinen sanoo vähemmän tiedepääoman tarkoittavan juuri asenteita ja identiteettiä, mikä liittyy tutkittuun tietoon suhtautumiseen.

– Meillä naiset ovat pian korkeammin koulutettuja kuin miehet keskimäärin, mutta kyselyssä naiset vastaavat, ettei tiede kuulu heille.

Tämä voi liittyä mielikuviin siitä, mitä pidetään tieteenä. Usein ajatellaan tutkimuksen liittyvän "kovaan dataan" ja samalla saatetaan unohtaa, että myös humanistinen tutkimus ja yhteiskuntatieteet ovat tiedettä.

Apulaisprofessori Johanna Kaakinen ja äidinkielen opettaja Piia Ukura haluavat kannustaa lapsia lukemaan ja kehittämään sanavarastoaan. Kuva: Markku Sandell / Yle

Lukeva Salo -projekti petraa lukutaitoa

Viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa vuonna 2018 huomattiin, että vaikka keskimäärin suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on muihin maihin verrattuna edelleen huipputasoa, sosioekonominen tausta oli selvemmin yhteydessä lukutaitoon kuin koskaan aiemmin PISA-tutkimusten historiassa.

Matalampiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvien nuorten lukutaito oli heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna, minkä takia osaamiserot kasvoivat. Nämä nuoret myös lukevat kirjoja harvemmin, jos ollenkaan: jos lukutaidossa on puutteita, kirjallisuus tuskin houkuttelee.

Salon Armfeltin koulun äidinkielen opettaja Piia Ukura oli ideoimassa Lukeva Salo -projektia, jolla lapsia on innostettu kirjojen pariin niin kotona, päiväkodeissa kuin kouluissa.

Lukeva Salo -projekti on lisännyt lasten kiinnostusta kirjoihin ja lukemiseen. Kuvituskuva. Kuva: YLE/Raili Löyttyniemi

Ukuran mukaan lukevassa kodissa lasta ja nuorta innostetaan ja vähän tuupitaankin kirjojen maailmoihin. Kotona on tarjolla kirjoja ja lehtiä, niitä luetaan ja niistä keskustellaan.

Siirtyminen digilehtiin voi olla hieman ongelmallista.

– Tietääkö lapsi, että vanhempi lukee lehteä puhelimestaan vai somettaako, Piia Ukura kysyy.

Lukevan aikuisen mallin syntyminen olisi tärkeää. Ukura kertoo, että tilaa tämän takia kotiinsa paperisia lehtiä, joihin lapset voivat konkreettisesti tarttua.

– Monella lapsella on heikko sanavarasto. Jos se jatkuu läpi koko kouluajan eikä kotona lue, niin vaikka koulussa oppii sanoja, sanavarasto pysyy heikkona. Heikko sanavarasto näkyy siinä, että ei ymmärrä koulukirjoja, eikä pysty tuottamaan itse tekstiä. Monella voi olla vaikeaa kirjoittaa vaikka kokonaista virkettä, Ukura kuvaa tilannetta.

Jouko Turkan ohjaamassa versiossa Seitsemästä veljeksestä koulunkäynti on hikistä hommaa, mutta vaikeuksien kautta opeteltu lukutaito auttoi veljeksiä sopeutumaan yhteiskunnan jäseniksi.

Lasta pitää innostaa kirjoihin

Lukeva Salo haluaa saada lapsen kiinnostumaan kielestä ja rakastumaan kirjojen maailmoihin. Koulussa tarinoille syntyvät siivet ja oppilas pääsee matkalle tarinoiden maailmoihin. Näin lennokkaasti Lukeva Salo -hanketta kuvaillaan sen verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun), missä vanhemmille ja opettajille jaetaan myös vinkkejä lukemisharrastuksen virittämiseen.

Piia Ukura kertoo etsineensä viime syksynä Turun kirjamessuilta kirjaa alakouluikäiselle pojalleen.

– Siellä ei ollut yhtään kirjaa, joka olisi ollut hyvä neljäsluokkalaiselle pojalle, joka on lukenut kymmeneen kertaan kaikki Neropatin päiväkirjat.

Vaikka Piia Ukuran poika rakastaa tarinoita ja hänestä lukeminen on ihan mukavaa, pitää häntä silti edelleen muistuttaa ja joskus käskeäkin kirjan pariin. Ukuroilla lukeminen on samanlainen arjen rutiini kuin hampaiden pesu.

Vaikka lapsi osaisikin jo lukea, ei silti ole syytä lopettaa lapselle ääneen lukemista, sillä yhdessä lukeminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, syventää lapsen ja aikuisen suhdetta ja parantaa keskusteluyhteyttä.

Aikuinen voi myös lukea lapselle lasta kiinnostavia kirjoja, joita tämä ei vielä itse pysty lukemaan. Lisäksi niin kauan kuin lapsi ei itse nauti lukemisesta, on tärkeää, että lapselle luetaan ääneen, sillä yhteiset lukuhetket luovat positiivista suhtautumista lukemiseen, kirjoihin ja tarinoihin.

– Lapsella voi olla pitkään vaikeaa oppia lukemaan ja vanhemmilta sekä opettajilta kaivataan pitkäjänteisyyttä. Yleensäkin pitää olla kiinnostunut niistä kirjoista, mitä lapsi lukee, äidinkielenopettaja Piia Ukura sanoo.

Lue myös:

.
.