Hyppää sisältöön

Jyväskylässä mattopesut on kielletty omallakin laiturilla, Helsingissä saippuavedet lorotellaan rantavesiin – kunta päättää vesiensuojelun tason itse

Matonpesussa syntyy ympäristölle haitallista jätevettä. Esimerkiksi perinteinen Mäntysuopa sisältää hartseja, jotka vahingoittavat kaloja ja muita vesieliöitä.

Räsymatto maton pesupaikalla .
Jyväskylän kaupungin ympäristötarkastaja Anu Surakka kertoo videolla miksi perinteistä matonpesuainetta ei pidä päästää vesistöön. Video: Isto Janhunen / Yle

Aurinko kimaltelee järven selällä, juuriharjat suihkivat mattojen yli ja ihmiset puhelevat keskenään hyväntuulisesti.

Lämmin poutapäivä on houkuttanut kaupunkilaisia mattopyykille Jyväskylän Palokkajärven rantamaisemiin. Pesuvedet eivät kuitenkaan päädy järveen, vaan viemäriin.

Jyväskylään on rakennettu kahdeksan viemäröityä matonpesupaikkaa, jotka ovat kesäisin asukkaiden käytössä.

Jyväskylässä matonpesupaikat ovat kesällä asukkaiden käytössä joka päivä. Yöksi vesihanat suljetaan. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

Mattolaitureita kaupungissa ei ole ollut vuosiin, lisäksi matonpesu myös omilla laitureilla on kielletty.

– Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on säädetty, että mattojen ja muiden tekstiilien pesu tulee tehdä niin, että pesuvedet eivät pääse puhdistamattomina vesistöön, sanoo ympäristötarkastaja Anu Surakka Jyväskylän kaupungilta.

Eri kunnissa eri säännöt

Ympäristönsuojelua säädellään lailla (siirryt toiseen palveluun), jonka tavoite on ehkäistä ympäristön pilaantumista.

Kunta kuitenkin määrittelee omilla määräyksillään, miten sen alueella ympäristönsuojelulakia käytännössä toteutetaan.

Esimerkiksi matonpesun säännöt vaihtelevat kunnissa paljon.

Jyväskylän ympäristönsuojelumääräykset (siirryt toiseen palveluun) sanovat, etteivät matonpesuvedet saa missään olosuhteissa joutua suoraan vesistöön, Turussa (siirryt toiseen palveluun) sitä vain suositellaan ja Helsinki ei mainitse määräyksissään (siirryt toiseen palveluun) mattojen pesua lainkaan.

Samaan aikaan kun jyväskyläläisillä ei ole asiaa matonpesuun edes omalle laiturille, helsinkiläiset jynssäävät mattojaan kaupungin rantojen yleisillä mattolaitureilla.

Joissakin kunnissa vesistöä kuormittava perinne kuuluu historiaan, toisissa sitä ylläpidetään edelleen. Kuva: Yle

Helsinki on luopumassa mattolaitureista sitä mukaa kun niiden rakenteet vanhenevat, eikä rannoille rakenneta enää uusia pesupaikkoja. Nykyiset laiturit voivat kuntonsa puolesta olla käytössä vielä vuosia.

– Suositus olisi, että matot pestäisiin kuivan maan viemäröidyllä pesupaikalla, jolloin vesistöihin ja mereen ei koituisi kuormittavaa vaikutusta, sanoo tutkija Anni Korhonen Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.

Kuivan maan matonpesupaikat on suunniteltu tarkoitukseen sopivaksi. Kuva: Antro Valo / Yle

Helsinki ja Turku ovat tehneet yhteistyötä 15 vuoden ajan Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaasteessa (siirryt toiseen palveluun).

Mattojen likavesien osalta Turku johtaa haastetta kirkkaasti, sillä Turussa on seitsemän kuivan maan matonpesupaikkaa, Helsingissä yksi.

Mattolaitureita Turussa ei enää ole, Helsingissä niitä on 12.

Vesistöön päätyy kemikaaleja ja mikromuoveja

Helsingissä selvitettiin merenrannan matonpesupaikkojen ympäristövaikutuksia yli 20 vuotta sitten. Vaikutukset mereen todettiin vähäisiksi.

Raportin mukaan mäntysuopaliuoksen typpi- ja fosforikuormitus vastasi mekaanisesti puhdistettua eli siivilöityä kunnallista jätevettä.

Viemäröidyn pesupaikan likavedet päätyvät jätevedenpuhdistamoon. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

Jyväskylän tiukka linja matonpesuun kumpuaa tahdosta suojella lähivesistöjä.

– Pesusta syntyvät jätevedet on johdettava hallitusti joko maaperään tai viemäriin. Haluamme, että vesistöt pysyvät hyvänä virkistyskäyttöön, sanoo Surakka.

Pesuaineista tulee aina ylimääräisiä kemikaaleja, jotka kuormittavat vesistöjä.

Jyväskylä haluaa panostaa lähivesistöjen virkistyskäyttöön. Kaupungin ylläpitämä Tuomiojärven ranta on yksi suosituimmista uimarannoista. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Lisäksi matoista irtoaa likaa, kuituja ja muuta pienainesta. Keinokuituisista tekstiileistä veteen irtoaa myös haitallista mikromuovia.

– Nämä ja pesuaineiden fosfaatit voivat paikallisesti aiheuttaa rehevöitymistä ja ruokkia leväkasvustoja. Vedenlaatu voi tilapäisesti heikentyä. Sitä ei tietysti kukaan halua omaan rantaansa, sanoo Surakka.

Perinteinen suopa myrkyttää kalat

Maton saa puhtaaksi mahdollisimman pienellä ympäristökuormituksella valitsemalla ympäristömerkityn pesuaineen ja annostelemalla sitä maltillisesti.

Perinteinen matonpesusaippua Mäntysuopa mielletään usein ympäristöystävälliseksi. Se on kuitenkin parasta pitää poissa luonnonvesistä.

– Mäntysuopa sisältää puuperäisiä hartseja. Niin luontainen ainesosa kuin se onkin, se on haitallinen kaloille, sanoo Surakka.

Mäntysuovan sisältämä mäntyöljy syntyy sellunkeiton sivutuotteena. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

Jos matto kaipaa raikastusta eikä ole kovin likainen, pesuksi riittää huuhtelu laimealla etikkavedellä.

Viemäröidyn pesupaikan puuttuessa matot on parempi pestä vaikkapa pihanurmella kuin laiturilla.

– Pidetään huoli näistä meidän yhteisistä vesistöistä ja pestään matot kuivalla maalla, sanoo Surakka.

Lue lisää:

Helsingin merialueen tila on huolestuttava – syynä ovat esimerkiksi rakentaminen, runsas veneily ja ravinnekuormitus

Mattolaiturit muuttuivat biletys- ja autonpesupaikoiksi Kotkassa – useita rikki juhlittuja mattolaitureita jouduttu poistamaan käytöstä

Voit keskustella aiheesta 27.7. klo 23.00 saakka.