Hyppää sisältöön

Ryntäys ulkomaille näkyy lentokentillä, mutta ekologisempikin vaihtoehto on – kaksi perhettä kertoo, miten matka sujuu raiteilla

Vaikka kiinnostus junamatkailuun näyttää kasvavan, valtaosa suuntaa ulkomaille lentäen. Asiantuntijan mukaan lentämisestä on tehty keinotekoisen edullista veroeduilla ja erilaisilla tuilla.

Anu Silvennoisen ja Kosti ja Kaarlo Kovalan junamatka Saksasta Sveitsiin sujui mukavasti maisemia katsellen ja kännykkää näpräten. Video: Anu Silvennoinen

Lähes kolme vuotta sitten tamperelainen Anu Silvennoinen kirjoitti poikiensa Kaarlo ja Kosti Kovalan kanssa keittiön ilmoitustauluun tekstin "Kesällä interreilaan!"

– Sitten tuli kaksi koronavuotta ja pari muutakin mutkaa, mutta nyt olemme täällä. Eihän tauluunkaan kirjoitettu, että minä kesänä, Silvennoinen kertoo Zürichistä, josta vastaa videopuheluun poikiensa kanssa.

Anua Silvennoisen ja Kosti ja Kaarlo Kovalan pisin pysähdys parin viikon reissulla oli Zürichissä, josta he tekivät piipahduksia lähiseudulle. Heistä on kivaa, ettei tarvitse koko ajan raahata rinkkaa ja vaihtaa paikkaa. Kuva: Anu Silvennoinen

Ajatus yhteisestä matkasta virisi, kun Silvennoinen kertoi aiemmista reppureissuistaan nyt 12-vuotiaalle Kaarlolle ja 10-vuotiaalle Kostille. Pojat innostuivat ajatuksesta valtavasti.

Kolmikko on matkannut nyt toista viikkoa Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Sveitsin rautateillä. Matka on sujunut hyvin ja mukavia muistoja on kertynyt muun muassa Kööpenhaminan Tivolista, mutta toisaalta myös tavallisista puistoista, joissa on saanut juosta ihan vapaasti.

– Haluan esitellä tämän matkustusmuodon pojille erityisesti ekologisuutensa takia. Mutta myös siksi, että tässä näkee niin paljon enemmän – myös erilaisia ihmisiä, maailmoja ja tapoja elää. Matka itsessään on jo se juttu, ei välttämättä ollenkaan määränpää tai kuinka kauas pääsee, Silvennoinen sanoo.

Kestävän matkailun yleistyminen on päättäjien vastuulla

Tänä kesänä suomalaiset ovat innostuneet matkustamisesta, kun se on jälleen mahdollista muutaman koronavuoden jälkeen. Finavian tuoreiden tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tammi-kesäkuussa lentomatkustajien määrä kasvoi vuoden takaisesta 520 prosenttia. Suomen lentoasemien kautta lensi 6,6 miljoonaa matkustajaa.

Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen pitää ymmärrettävänä, että ihmiset haluavat purkaa patoutunutta matkustustarvettaan. Päättäjiä hän patistelee kuitenkin miettimään, miten tuota tarvetta voisi tyydyttää nykyistä kestävämmin.

– Lentoliikenteestä pitää tehdä tulevina vuosina hiilineutraalia ja se merkitsee aika isoja asioita lentämiseen. Samalla lentämisen vaihtoehdoista pitäisi tehdä nykyistä houkuttelevampia ja sujuvampia. Tarvitaan yhteiskunnan päätöksiä – se ei ratkea pelkästään matkustajien omilla arkisilla valinnoilla.

Matka Tampereelta Keski-Eurooppaan alkaa yleensä junamatkalla Turkuun. Ekologisinta on ylittää Itämeri Vikingin laivoilla, jotka kulkevat nesteytetyllä maakaasulla. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Junalla matkustamisesta vihreiden kansanedustajanakin aiemmin vaikuttanut Tynkkynen tietää paljon kokemuksen kautta. Hän kertoo matkustaneensa junalla lähes kaikissa Euroopan maissa ja laskee pendelöineensä Tampereelta Brysseliin tai päinvastoin yhteensä yli 80 kertaa.

– Liikenne on yksi tärkeimmistä ilmastoa kuormittavien päästöjen lähteistä. Kun itse työskentelen ilmastoasioiden parissa, tuntuisi vähän hankalalta valita sellaisia liikkumisratkaisuja, jotka kuormittavat hyvin merkittävästi ilmastoa.

Juna ei taivu viikonloppupyrähdyksiin

Ympäristösyyt ovat saaneet myös tamperelaisen Hanna-Leena Aution valitsemaan junalla matkustamisen lentämisen sijaan. Hän kotiutui tällä viikolla Oslosta, jonne matkusti 10-vuotiaan poikansa Eemeli Aution kanssa junalla, laivalla ja bussilla. Kaksikko on reissannut aiemminkin maata pitkin, pisin reissu suuntautui Saksaan ja Itävaltaan vuonna 2020.

– Olen lentänyt jo oman kiintiöni täyteen ja päättänyt lopettaa sen kokonaan. Lomareissut voi hoitaa hyvin vähän pienemmilläkin päästöillä.

Hanna-Leena Autio ja Eemeli Autio junan kyydissä.
Hanna-Leena ja Eemeli Autio viihtyvät junassa hyvin. "On aikaa lukea, viettää aikaa tabletin kanssa ja katsella maisemia", he sanovat. Video: toimittaja Elina Nieminen, kuvaajat Hanna-Leena Autio ja Matias Väänänen / Yle.

Autioiden matkat ovat sujuneet hyvin. He ovat sohvasurffanneet, yöpyneet tuttavien luona tai hotelleissa. Reissut ovat olleet äidin ja pojan jakamatonta yhteistä aikaa, ja ehkä senkin vuoksi matkalla on pysytty yleensä hyvällä tuulella.

– Huonoin puoli maata pitkin matkustamisessa on, että aikaa menee enemmän. Kun on töissä ja on vain tietty määrä lomaa, pitää vähän miettiä. Mutta olen ajatellut niin, että reissataan kerralla enemmän eikä tehdä viikonloppupyrähdyksiä, Hanna-Leena Autio sanoo.

Lippujen varaaminen ja aikataulutus vaativat aikaa ja perehtymistä

Sen lisäksi, että lentäminen on nopeampaa, junamatkailun lisääntymistä jarruttaa muutama muukin seikka. Oras Tynkkysen mukaan yksi merkittävä hidaste on, että Euroopassakin junat on suunniteltu palvelemaan lähinnä oman maan tarpeita eikä rajat ylittävää matkustamista ole mietitty.

– Kansainvälisiä yöjunayhteyksiä on rajallisesti eikä aikatauluja ole sovitettu kovin hyvin yhteen. Kun lentomatkan voi ostaa verkossa muutamassa minuutissa, junalippujen ostaminen ja aikataulujen selvittäminen voi olla asiaan perehtymättömälle melko hankalaa.

Tänä kesänä Euroopan lentokentät ovat olleet ruuhkaisia, juna-asemilla on ollut väljempää. Matkustajat odottivat tiistaina junaa Tampereen asemalaiturilla. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Ratayhteyksissä on myös pullonkauloja, jotka vaikeuttavat muun muassa suomalaisten pääsyä Keski-Eurooppaan. Esimerkiksi Baltian maiden läpi junalla ei pääse lainkaan ennen kuin uusi ratayhteys on rakennettu. Myös yhteydet Tanskasta Saksaan ovat olleet puutteellisia, mutta tilanne on parannemassa.

Suurimpana esteenä junamatkustamisen lisääntymiselle Tynkkynen näkee kuitenkin sen, että lentämistä tuetaan taloudellisesti.

– Samaan aikaan, kun muita matkustusmuotoja verotetaan aika ankarasti, lentomatkustamiseen kohdistuu monenlaisia verotukia. Meillä on myös erilaisia suoria ja epäsuoria tukia, joilla lentomatkustamista rahoitetaan suoraan veronmaksajien pussista. Se tekee lentämisestä keinotekoisen edullista junamatkustamiseen verrattuna.

Ensimmäisen matkan jälkeen seuraava on jo helpompi

Vaikka tänäkin kesänä junalla Suomesta muualle Eurooppaan matkustaa vain murto-osa sinne lentävistä, maata pitkin matkustamisessa on havaittavissa pientä kasvua. Yhtenä syynä on se, että 50 vuotta täyttävää Interrail-korttia myytiin keväällä huomattavan halvalla.

Kaarlo ja Kosti Kovala ovat nauttineet matkalla myös rennosta oleilusta. Perhe uskoo tekevänsä junamatkoja yhdessä jatkossakin. Kuva: Anu Silvennoinen

Anu Silvennoisen mukaan liikkeellä tuntuu olevan muitakin nuorena reilanneita, jotka ovat nyt lähteneet matkustamaan lastensa kanssa.

– Tuntuu että -90-luvulla kaikki muutkin olivat nuoria – tai sitten sitä katseli vai sellaisilla silmälaseilla. Nyt raiteilla ja majapaikoissa on paljon kaikkia ikäluokkia. Se on tosi hauskaa.

Junalla matkustamista Silvennoinen, Autio ja Tynkkynen suosittelevat lämpimästi kaikille.

– Kun tekee matkan kerran, saa tuntumaa siitä, mitä se vaatii ja miltä se tuntuu. Olen huomannut, että aika moni havaitsee ensimmäisen kerran jälkeen, ettei se ollutkaan niin vaikeaa ja monimutkaista kuin saattoi kuvitella, Oras Tynkkynen sanoo.

Kaikki kolme kuuluvat myös Maata pitkin matkustavien -ryhmään Facebookissa (siirryt toiseen palveluun). Ryhmästä löytyy vinkkejä, ja jos matkalla tulee ongelmia, joku osaa vastata kysymyksiin yleensä nopeasti.

Eemeli Autio tykkää reissata. Kun välillä majoitutaan tuttujen luonna, matkalla saa tuntumaa myös tavalliseen arkeen. Kuva: Hanna-Leena Autio

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta launtaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Raisa Omaheimon kolumni: Lentämisen vähentämisen ei pitäisi olla vain yksilöiden vastuulla

Kaisa, 16, haluaa nähdä erilaista elämää ja Reija, 50, etsii omia rajojaan – Interrail on tarjonnut elämyksiä jo 50 vuoden ajan