Hyppää sisältöön

Miksi Suomessa rakennetaan rumia laatikoita, ihmetellään somessa – Saksassa uusvanha tyyli on kuuma trendi ja se näkyy suoraan hinnoissa

Saksalaisarkkitehdin mukaan uusvanhan tyylin vastustus oli pari–kolmekymmentä vuotta sitten kovaa arkkitehtipiireissä, mutta kansa hullaantui siihen saman tien. Suomessakin lietsotaan kapinaa laatikkotaloja vastaan.

Kuvassa vuonna 2016 valmistunut Berliinissä sijaitseva kerrostalo, joka on saksalaisen arkkitehtitoimisto Patzschken suunnittelema. Arkkitehti Robert Patzschken mukaan uusklassistinen tyyli kiinnostaa Keski-Euroopassa. Kuva: Patzschke Architekten

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Miksi nykyään ei osata rakentaa kaunista ja kestävää, niin kuin ennen vanhaan? Tätä kysyy sosiaalisessa mediassa moni ja haikailee samalla uusvanhaan tyyliin suunniteltujen rakennusten perään.

Esimerkiksi Facebookin Arkkitehtuurikapina-ryhmässä (siirryt toiseen palveluun) on yli 10 000 jäsentä, jotka jakavat sivustolle kuvia rumiksi kokemistaan taloista ja käyvät keskustelua tylyksi kokemaansa modernia arkkitehtuuria vastaan.

Uusvanhan tyylin mukaisia rakennuksia ei nimittäin ole tapana rakentaa Suomessa, vaan vallitseva ajatus on, että arkkitehtuurin on oltava ajanmukaista eli modernia. Muut koetaan epäaidoiksi jäljitelmiksi tai jopa historian vääristelyksi.

Aivan niin kuin moderni arkkitehtuuri olisi aina jotain uutta ja uniikkia. Arkkitehtipiireissä traditionaaliseen rakentamiseen liittyy myös mauttomuuden pelkoa, eli itseään ei haluta tehdä naurettavaksi suunnittelemalla kitsch-tyylisiä rakennuksia, kuten vaikkapa Tuurin kyläkaupan tai hotellin kaltaisia maamerkkejä.

Ajatus on tuttu myös saksalaisarkkitehti Robert Patzschkelle. Ajan henki oli samanlainen Saksassakin 1990-luvun tienoilla. Tuolloin Berliinin legendaarisen luksushotellin Adlonin omistaja halusi palauttaa sodassa osin tuhoutuneen ja uudelleen rakennetun rakennuksen entiseen loistoonsa.

Tavalliset saksalaiset ihastuivat heti Patzschken arkkitehtitoimiston luomukseen, mutta alan väki tuomitsi sen jyrkästi. Kiistaa puitiin vilkkaasti lehdistössä, puolesta ja vastaan, Patzschke kertoo.

– Keskustelun tuloksena saksalaisen arkkitehtuurin suunta muuttui radikaalisti. Nykyään alalla toimii parikymmentä arkkitehtia, joiden tyyliä voisi luonnehtia uusklassistiseksi. Lisäksi monet muut suunnittelijat ammentavat aineksia perinteisestä arkkitehtuurista.

Saksalaisarkkitehti Robert Patzschke vannoo arkkitehtuurin perinteiden nimeen. Kuva: Patzschke Architekten

Mutta eikö vanhaan malliin tekeminen tulisi kamalan kalliiksi, miettii nyt käytännöllinen ja säästäväinen suomalainen.

– Ero ei ole merkittävä, jos ajattelee esimerkiksi Adlonin tasoisen huippuluokan hotellin rakentamista. Myös mahdollisessa modernissa versiossa olisi varmasti käytetty kalliita materiaaleja, kuten luonnonkiveä, Patzschke sanoo.

Saksalaisarkkitehti Robert Patzschke suunnittelee perinteisen näköisiä taloja – kuuntele, miksi:

Uusvanha tyyli myy – vieläpä hyvään hintaan

Tavallisia asuintaloja suunnitellessaan arkkitehti voi valita jonkun yksittäisen jutun, johon panostetaan enemmän ja joka antaa rakennukselle persoonallisen ilmeen. Se voisi olla vaikkapa ulko-ovi tai jokin yksityiskohta julkisivussa, ehdottaa Robert Patzschke.

Muutoin rakentamisen kustannuksissa ei ole hänen mukaansa suurta eroa, vaan 90 prosenttia koostuu joka tapauksessa samoista asioista, rakennettiin sitten modernia tai uusvanhaa.

Yksityiskohta vuonna 2013 Berliiniin valmistuneesta kerrostalosta, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Patzschke. Kuva: Patzschke Architekten

Tavallisten kansalaisten lisäksi saksalaiset kiinteistösijoittajat ja rakennuttajat ovat Patzschken mukaan ihastuneet uuteen klassistiseen tyyliin, koska asunnot menevät nopeasti kaupaksi – lisäksi hyvään hintaan.

Nyt Berliinin Mitteen onkin nousemassa kokonainen kortteli (siirryt toiseen palveluun) tällä tyylillä. Postfuramtin 38 000 neliön suuruinen korttelikokonaisuus on tällä hetkellä yksi suurimmista yksityisistä rakennushankkeista Berliinissä.

Onko kauneus katsojan silmässä?

Arkkitehtuurikapinaa Facebookissa lietsova Marjo Uotila kuuntelee keskieurooppalaista trendiä kiinnostuneena. Ryhmän perustajan mielestä Suomessakin voitaisiin rakentaa perinteisemmän tyylin mukaan, mutta sitä ei jostain syystä pidetä sopivana.

Helsingin seudulla on viime vuosina puhututtanut esimerkiksi Pasilaan noussut Tripla. Laatikkomainen kokonaisuus näkyy pääkaupungissa kauas ja vaikuttaa kaupunkikuvaan laajalla alueella. Kuvassa Triplan julkisivu kesällä 2022. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Lue myös: Pasilan Triplasta tuli järkälemäinen laatikko, jota verrataan Itä-Berliinin ja Kouvolan arkkitehtuuriin – "Se, mitä rakennetaan, kuvastaa yhteiskunnan arvoja"

Uotila itse ei ole arkkitehti, mutta on aina ollut kiinnostunut kauniista rakennuksista. Sosiaalisessa mediassa vaikuttamisen lisäksi hän ajaa kauniimpaa ja laadukkaampaa arkkitehtuuria prinssi Charlesin perustaman INTbau-järjestön (siirryt toiseen palveluun) Suomen-osaston puheenjohtajana ja perustajana.

Prinssi on tunnetusti perinteisen rakennustyylin kannattaja ja jopa osallistunut Poundburyn kaupungin (siirryt toiseen palveluun) suunnitteluun Britanniassa.

– Minkä takia meidän aikamme arkkitehtuurin pitää olla niin tylyä ja rumaa? En hyväksy sitä. Arkkitehtuurin pitää olla kaunista, sen pitää luoda meille ihmisille viihtyisää ja ihanaa rakennettua ympäristöä, tutkijataustainen Uotila kyseenalaistaa nykytrendin.

Arkkitehtuurikapinaa somessa lietsova Marjo Uotila toivoisi kauniita taloja rumien laatikoiden sijaan. Kuva: Mari Sarolahti / Yle

Kun Tampereen keskustaan suunniteltiin tavallisen elementtilaatikon paikalle uusvanhaa tyyliä edustavaa rakennusta, herätti se poikkeuksellisen runsaasti keskustelua. Lopulta hanke kaatui yhden taloyhtiön asukkaan vastustukseen.

"Hyödyntämätön bisnesmahdollisuus"

Kaunis ei ole rumaa kalliimpaa – tätä on selvitetty pari vuotta sitten Tukholman kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa, ja laskelmat vahvistavat asian, kertoo Marjo Uotila.

– Se, että kaunis olisi rumaa kalliimpaa, on täyttä soopaa.

Lisäksi tutkimustieto (siirryt toiseen palveluun) puoltaa viihtyisän ympäristön rakentamista, sillä sellainen edistää asukkaiden terveyttä ja toisaalta ruma ympäristö lisää väestön stressiä ja pahoinvointia.

Helsingin yliopistossakin rakennushankkeistaan ja uusklassistisesta tyylistä luennoinut (siirryt toiseen palveluun) saksalainen Robert Patzschke uskoo suunnan muutttuvan vähitellen Pohjoismaissakin. Hän on käynyt uusklassistisen tyylin sanansaattajana viime aikoina myös Ruotsissa ja Norjassa, ja kiinnostus asiaan on ollut molemmissa maissa laajaa.

Tulevaisuudessa Patzschke uskoo kaupunkikuvan olevan nykyistä monimuotoisempaa. Samoin arvioi Arkkitehtuurikapina-ryhmän Marjo Uotila.

– Tässä on aivan hyödyntämätön bisnesidea suomalaisille rakennuttajille ja arkkitehdeille. Täysin hyödyntämätön bisnesmahdollisuus. Kuka ensin ehtii, saa varmasti kaiken huomion.

Hyödyntämättömistä mahdollisuuksista kertoo sekin, että Tampereelle suunnitellun uusvanhan kerrostalon oli suunnitellut virolainen arkkitehtuuritoimisto – ei suomalainen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki sunnuntaihin 14. elokuuta kello 23:een asti.

Kuuntele myös:

22-vuotias Camilla Heiskanen ja 28-vuotias Verna Hahtola pitävät hyvänä, että arkkitehtuuri puhuttaa. Kuuntele, kun arkkitehtiopiskelijat oikovat 5 väitettä julkisesta keskustelusta. Toimittajana Jaakko Oleander-Turja.

Lue seuraavaksi:

Kaupunkilaiset haluavat kaunista, mutta miksi uusvanha arkkitehtuuri ei mene Suomessa läpi? "Noidan kolmio", sanoo laatikkotaloja vastustavan keskustelun avannut

Onko kaupunkisi korkein talo ruma? Se voi johtua rakennuttajan ahneudesta, väläyttää professori