Hyppää sisältöön

Nyt tutkitaan, paljonko hauki popsii pikkutaimenia – Inarissa järjestettiin haukiuistelut taimenkannan puolesta

Inarijärven haukikanta on kasvanut kasvamistaan viime vuosina. Inarin Uistelijoiden haukikilpailun saalis tutkitaan, jotta saataisiin uutta tietoa, miten hauki vaikuttaa muihin kalakantoihin Inarijärvellä.

Kauhavalaiselle Mikko Hastille on tärkeää osallistua kalastuksen hoitoon. Kuva: Janica Gauriloff / Yle

Inarijärven haukikanta on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, mikä on vaikuttanut myös muiden kalalajien elinympäristöön. Hauki on moniruokainen, jonka vuoksi lisääntynyt haukien määrä uhkaa nyt Inarijärven taimen- ja rautukantoja.

Keskiviikkoiltana järjestettiinkin useita osallistujia houkuttanut haukiuistelu. Inarin Uistelijat ry järjesti jo kolmatta kertaa Veskoniemen satamassa uistelukilpailun, jonka tavoitteena on kalastaa haukia ja samalla hoitaa järven kalakantoja.

Kauhavalainen Mikko Hast ajeli yli 800 kilometriä vain sen takia, että pääsisi osallistumaan Inarin uistelukilpailuihin.

– Olemme kiertäneet kilpailuja jo vuosikaudet, kilpailuvietti se saa aina osallistumaan. Täällä haukikilpailut houkuttaa siinä mielessä, että saadaan niitä järvestä pois syömästä taimenia ja rautuja, mikä on hyvä juttu, kertoo Hast.

Haukikannan tutkimiseen panostetaan tulevaisuudessa enemmän

Kuten haukiuistelun säännöissä sanotaan, kilpailun koko saalis jää järjestäjien käyttöön. Tämänkin vuoden kalasaalis myydään eteenpäin, mutta hauista tullaan ottamaan myös näytteitä tutkimuksia varten.

Luonnonvarakeskus tutkii kaikki saaliiksi jääneet hauet, jotta Inarijärven kalatilanteesta saataisiin entistä enemmän tietoa. Luke on velvoitetarkkailulla seurannut Inarijärven taimenia, siikoja ja rautuja, mutta haukia ei ole sen koommin tutkittu aiemmin. Inarijärveen istutetaan myös tietyin väliajoin eri kalalajeja.

Tutkimusinsinööri Markku Vaajalan mukaan tärkeintä on ottaa selvää, päätyvätkö Inarijärveen istutetut kalat, kuten taimenpoikaset haukien vatsaan.

– Kaikki mahat otetaan talteen ja tarkkaillaan, mitä hauet ovat syöneet. Pidemmällä aikavälillä haluamme tietää, paljonko niillä on istukaspoikasia mahassaan. Tällä tavoin saamme tuntumaa siitä, paljonko istutettuja kaloja päätyy haukien saaliiksi ja miten se vaikuttaa, kertoo Vaajala.

Ilmaston lämpenemisen myötä myös pohjoisen vesistöt muuttuvat entistä suotuisimmiksi hauelle. Kuva: Jouki Väinämö / Yle

Tarkoituksena on jatkaa haukitutkimuksia vuosittain. Vaajalan mukaan haukikannan suurentuessa muut kalat jäävät odotetusti yhä enemmän niiden saaliiksi.

– Ilmaston lämpeneminen ja olosuhteet muuttuvat täällä pohjoisessa erityisesti hauelle ja ahvenelle, lämpimässä viihtyville kaloille, suotuisimmiksi. Siksi tähän on syytä kiinnittää huomiota. Tarvitsemme pitkän aikavälin näytteidenottoa, ennen kuin saamme tarkempaa tietoa haukikannan tilanteesta, kertoo Vaajala.

Hauki maistuu paikallisille entistä enemmän

Uistelukilpailun järjestäjän Inarin Uistelijoiden puheenjohtaja Vesa Tolonen on tyytyväinen tämänvuotiseen kilpailuun. Yhteensä 13 venekuntaa lähti keskiviikkoiltana hauenpyyntiin.

Vaikka ukkossää huoletti, jäi kilpailussa käteen saalista jopa 160 haukea.

– Se on minun mielestäni aika hyvä tulos kuudessa tunnissa. Kolme parhainta venettä pyydysti noin 30 haukea kilpailun aikana, eli viisi haukea tunnissa, iloitsee Tolonen.

Inarin Uistelijoiden puheenjohtaja Vesa Tolonen on huomannut, kuinka hauki maistuu paikallisille yhä paremmin. Kuva: Janica Gauriloff / Yle

Vaikka haukia jäikin pyydyksiin hyvin, on Tolonen huolissaan siitä, miten paljon haukia yhä jäi Inarijärvelle.

– Tällä tavalla me autamme taimenpoikasia tulemaan Ivalojoesta järveen kasvamaan. Kyllähän niillä on edessään aikamoinen pujottelu jokisuulla odottelevien haukien kitojen ohitse, pohdiskelee Tolonen.

Vesa Tolonen on iloinen, miten Luke lähti yhteistyöhön tämän vuoden kilpailuun. Kilpailun jälkeen Luken tutkijat auttavat haukien perkaamisessa. Tutkijat ottavat näytteitä talteen ja itse siivotut hauet päätyvät paikallisen ruokakaupan kalatiskille.

Perinteisiin kuuluu, että saalis myydään eteenpäin paikallisille. Tolonen kertoo, että viime vuotinen 200 hauen saalis myytiin yhdessä päivässä. Ennen Inarissa hauen syömiseen suhtauduttiin nirsoillen, nykyään paikallinen hauki myydään käsistä.

– Ihmisten näkemykset ovat muuttuneet. Ennen haukea katsottiin jänkäkoirana eikä sitä syöty. Mutta nyt kun paikallista haukea saa edullisesti, se maistuu paljon paremmin. Minä tykkään eniten hauesta, kun tekee kalapullia, vinkkaa Tolonen.