Hyppää sisältöön

Rasmus Ojamo veti Tornionjoesta kolme parikymmenkiloista vonkaletta

Suurten yksilöiden yleistyminen on odotettu ilmiö. Tänä kesänä nousulohien määrä on noin 60 000 yksilöä, jota pidetään runsaan ja elinvoimaisen lohikannan merkkinä.

Merikarvialainen Rasmus Ojamo kiskaisi 20-kiloisen lohen Tornionjoesta juhannuksen alla. Tänä kesänä joessa on tavattu isoja lohia. Kuva: Jaakko Ojamo

Tornionjoella on tänä kesänä havaittu tavanomaista enemmän suuria lohia. Niitä havaittiin erityisesti nousun alkuvaiheessa.

Hyville saaliille pääsi esimerkiksi merikarvialainen Ojamon perhe, joka kalasti Tornionjoen rannalla juhannuksen alla vajaan viikon. Paras kalaonni oli Rasmus Ojamolla, joka sai 20-kiloisen, 19-kiloisen ja 17-kiloisen sekä muutaman pienemmän kalan. 20-kiloinen on perheen suurin saalis.

– Kyllähän silloin tuli hyvä fiilis, ja hypimme onnesta tasajalkaa. Niin suuret lohet eivät ole jokapäiväistä herkkua, isä Jaakko Ojamo kertoo.

Tornionjoen nousulohimäärä jäänee tänä kesänä keskimääräiselle tasolle. Lopulliset määrät ovat selvillä elokuussa, mutta tämän kesän vilkkain nousukausi on jo takanapäin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi arvioi, että tänä kesänä jokeen nousee 50 000–60 000 lohta.

– Toivottavasti päästään nyt 60 000:n paikkeille. Silloin voidaan sanoa, että lohikanta on runsas ja elinvoimainen.

Laskenta Tornionjoella alkoi vuonna 2009. Ennätysvuonna 2014 nousi yli 100 000 lohta. Haamurajan tuntumaan päästiin myös vuosina 2016 ja 2021. Tavanomaisina vuosina lohia on ollut 50 000–70 000.

Suuret lohet ovat kasvaneet pitkään meressä

Atso Romakkaniemi kertoo, että suurten yksilöiden yleistyminen on ollut odotettavissa lohen vuosiluokkien runsausvaihtelujen perusteella. Viime kesänä jokiin nousi paljon keskikokoisia, kaksi vuotta meressä viettäneitä lohia.

– Tästä samasta vuonna 2019 merelle vaeltaneesta vuosiluokasta on osa jäänyt kasvamaan merelle. Ne ovat nyt vuotta vanhempina kudulle nousevia suuria lohia.

Romakkaniemi uskoo, että on joukossa myös sellaisia lohia, jotka ovat olleet neljä vuotta merellä ennen kuin ovat lähteneet kutuvaellukselle.

– Ensimmäistä kertaa kutevat, jotka ovat olleet pitkään merellä, ovat kaikkein suurimpia, jopa 20-kiloisia lohia. Lisäksi on lohia, jotka ovat jo aiemmin nousseet jokeen, ja ovat tulossa uudelleen kudulle. Ne eivät ole kaikkein suurimpia, vaikka ovatkin kaikkein vanhimpia.

Perhe haluaa takaisin Tornionjoelle

Ojamon perheen kalamiehet aikovat tulevinakin kesinä matkata Merikarvialta 600 kilometrin päähän Tornionjoelle kalastamaan.

– Tornionjoki on yksi niistä ainutlaatuisista paikoista, jossa on mahdollisuus päästä kalastamaan isoja lohia, sanoo perheen isä Jaakko Ojamo.

Simojoella lohivuosi on ollut suhteellisesti hiukan parempi kuin Tornionjoella, vaikka pienemmässä joessa nousevien lohien määrä on vain pieni osa Tornionjoen määrästä. Romakkaniemi arvioi, että tänä kesänä Simojoella päästään 3500–4000 nousuloheen.

Lohennousu vähenee Tornionjoella yleensä elokuussa, mutta niitä voi mennä ylävirtaa vielä elokuun lopussa tai jopa syyskuun alussa.

Tornionjoella ja sen edustan merikalastuksessa on jälleen havaittu myös ihovaurioisia lohia. Lohikuolemiin liittyviä tutkimuksia jatketaan tänä kesänä Ruokaviraston ja Luken yhteistyönä. (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 15.7. kello 23 saakka.

.
.