Hyppää sisältöön

Kiireetöntä aikaa eläinlääkäriin voi joutua odottamaan viikkoja – sijaisia kesälomien ajaksi ei riitä joka paikkaan

Kiireetöntä aikaa eläinlääkärin vastaanotolle voi joutua odottamaan usean viikon. Eläinlääkäriopiskelijoita riittää lomakaudella sijaisiksi vain pieneen osaan klinikoita.

Koira haukottelee eläinsairaalan odotusaulassa.
Pienempien klinikoiden kesälomien aikana isommille eläinlääkärin vastaanotoille tulee normaalia enemmän yhteydenottoja. Video: Sami Takkinen / Yle

Kesä on kiireistä aikaa eläinklinikoilla, ja ruuhkaisuus on tänä kesänä monin paikoin lisääntynyt. Siihen on vaikuttanut eläinlääkäripulan lisäksi sekä korona-ajan lemmikkibuumi että kotimaan matkailun suosiminen. Monet viettävät pidempiä aikoja mökeillään ja käyttävät myös lähimmän eläinlääkärin palveluja.

Eläinsairaala Savon Murressa kesä on ollut vilkas. Savon Murressa on päivystys vuorokauden ympäri. Kiireisintä on aamupäivästä ja iltapäivisin, kun ihmiset pääsevät töistä.

– Kiireettömät ajanvaraukset ovat saattaneet mennä kahden tai kolmen viikon päähän, kun normaalisti ajan saa viikon sisään. Akuutit tapaukset tietenkin hoidetaan mahdollisimman pian, sairaalan johtaja Karoliina Nyyssönen kertoo.

Eläinsairaala Savon Murren johtaja Karoliina Nyyssösen mielestä Kuopioon mahtuisi hyvin lisää perusjuttuja tekeviä klinikoita. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kuopion eläinlääkärikeskuksen eläinlääkäri ja toimitusjohtaja Sinikka Sarpanen kertoo, että heillä ruuhkaa ei ole muodostunut, mutta aikoja kysytään enemmän kuin niitä olisi tarjota. Ajat menevät yleensä reilun parin viikon päähän ja tietty määrä säästetään akuuteille tapauksille, kuten luunmurtumille.

Opiskelijat sijaistavat vain murto-osan tarpeesta

Lemmikkien omistajat ovat myös valmiita odottamaan aikoja ja ajamaan pitkiä matkoja, jos haluavat viedä eläimen jollekin tietylle eläinlääkärille. Pieksämäkeläiset Essi ja Tea Hyytiäinen varasivat ajan Keira-koiralleen kesäkuun puolenvälin tienoilla Kuopion eläinlääkärikeskukseen. Ajan sai noin kolmen viikon päähän.

Essi Hyytiäinen pohtii, että pienemmälle paikkakunnalle ajan olisi saanut nopeammin, mutta isommilla paikkakunnilla voi joutua odottamaan.

Essi ja Tea Hyytiäinen toivat Pieksämäeltä asti koiransa hammaskiven poistoon ja verikokeisiin Kuopioon. Kuva: Sami Takkinen / Yle

– Halusimme viedä koiran vastaanotolle, jossa sen arkuus osattaisiin ottaa hyvin huomioon, Hyytiäinen sanoo.

Isommilla vastaanotoilla yhteydenotot vilkastuvat, kun pienemmät klinikat lomailevat. Kesäsijaisia on vaikea saada, koska sijaiseksi sopivia eläinlääkäriopiskelijoita ei riitä kaikkialle.

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi kertoo, että opiskelija voi sijaistaa eläinlääkäriä kliinisessä työssä vasta viidennen vuoden jälkeen. Helsingin yliopistossa on yhdellä vuosikurssilla noin 70 opiskelijaa ja lisäksi muutama kymmen suomalaista opiskelee Virossa eläinlääketiedettä.

– Työssäkäyviä eläinlääkäreitä on noin 2 800, joten sadalla opiskelijalla jokaisen sijaistaminen on mahdotonta, Kiviniemi sanoo.

Eläinlääkäri Sinikka Sarpasen mielestä kunnaneläinlääkärin sijaistaminen on opiskelijalle hyvä tilaisuus syventää taitoja. Kuvassa myös Lulu-koira. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Yksityiset klinikat ja kunnat kilpailevat samoista sijaisista. Eläinlääkäri Sinikka Sarpasen mielestä on harmillista, että opiskelijat valitsevat usein klinikan kunnan sijaan.

– Kunnaneläinlääkärin työ on haastava, mutta myös todella antoisa. Nuorelle eläinlääkärille se on kesätyöpaikkana aivan upea, koska sieltä saa paljon kokemusta, Sarpanen sanoo.

Moni työskentelee osa-aikaisesti työn kuormittavuuden vuoksi

Eläinlääkäripulan taustalla on monia syitä. Niistä keskeisimpiä ovat muun muassa lemmikkimäärien kasvu, työn kuormittavuus ja eläinlääketieteen kehittyminen. Myös isojen päivystävien eläinsairaaloiden lisääntyminen on vaikuttanut, koska niiden pyörittämiseen menee paljon työvoimaa.

– Työn kuormittavuuden takia monet eläinlääkärit haluavat tehdä töitä osa-aikaisena. Alan kehittymisen myötä myös palveluja on enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi sanoo.

Eläinlääkäri Elina Soininen (vasemmalla) tekee ultraäänikuvausta Minni-koiralle. Klinikkaeläinhoitajaksi opiskeleva Oona Laitinen (taaempana) ja sairaalan johtaja Karoliina Nyyssönen avustavat toimenpiteessä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Katri Kiviniemi toteaa, että mitään yhtä selkeää ratkaisua ei eläinlääkäripulaan ole. Opiskelijakiintiön kasvattaminen ei toisi välitöntä apua tilanteeseen, koska eläinlääkäriksi valmistuminen kestää kuusi vuotta. Se vaatisi myös, että koulutukseen saataisiin lisärahoitusta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) on päättänyt asettaa selvityshenkilön tutkimaan eläinlääkärikoulutuksen kehittämistarpeita erityisesti eläinlääkäripulan näkökulmasta.

Eläinlääketieteellisen opiskelijakiintiön kasvattaminen ei toisi välitöntä apua eläinlääkäripulaan. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Eläinlääkäriliiton mielestä eläinlääkärien työssäjaksamiseen ja alalla pysymiseen tulisi kiinnittää huomiota. Helsingin yliopiston uraseurantakyselyn mukaan seitsemän prosenttia valmistuneista eläinlääkäreistä oli viiden vuoden kuluttua opiskelemassa toista tutkintoa.

– On ihan todella tärkeää, että työssä on riittävät resurssit ja se on hyvin johdettua. Perehdytyksen pitää olla kunnossa ja työntekijän tukemisen vaikeissa tilanteissa myös, puheenjohtaja Katri Kiviniemi sanoo.

Lue myös:

Omistajat valmiita maksamaan lemmikeilleen yhä vaativampaa hoitoa – näin Manu-koiran jalkaa kuntoutetaan vesijuoksumatolla

Julkinen eläinlääkintä siirtyy hyvinvointialueelle vain Pohjois-Karjalassa – Eläinlääkäri: "Iso työnantaja kehittää työtä enemmän kuin pieni"

Eläinlääkärin arki on kiireistä ja yksinäistä eikä avoimiin työpaikkoihin ole tulijoita – Keski-Suomessa helpotusta löytyi yhteispäivystyksestä