Hyppää sisältöön

Suomalaisvapaaehtoiset tuovat haavoittuneita sotilaita Ukrainasta – Migri: "Nämä pitäisi jättää viranomaisten välisiksi operaatioiksi"

Vapaaehtoisena ukrainalaisia auttavan Timo Kangastien mielestä Suomen viranomaiset hangoittelevat vastaan, vaikka apua tarvittaisiin juuri nyt.

Ryhmä ihmisiä poseeraa linja-auton edessä.

KIOVA/OULU Ukrainalaisia vapaaehtoisesti auttava tamperelainen (siirryt toiseen palveluun) Timo Kangastie on kuljettanut sodan alettua jo pari tuhatta ihmistä Suomeen turvaan.

Parhaillaan Kangastie ja noin kymmenen muuta vapaaehtoista ovat Ukrainassa avustusmatkalla. Paluumatkalla Suomeen on tällä kertaa mukana myös 12 haavoittunutta ukrainalaista sotilasta.

Vapaaehtoisten joukossa ovat muun muassa oululainen Ilkka Pulkkinen, joka on auttanut useita perheitä Suomeen, sekä Suomi-Ukraina maanpuolustusyhdistyksen perustaja Kirill Rinne.

Yle haastatteli miehiä puhelimitse ja tapasi matkaseurueen perjantaina Kiovassa, jonne toimitettiin humanitaarista apua. Tämän jälkeen heidän matkansa jatkui kohti Harkovaa.

Idea sotilaiden tuomisesta tuli Kirill Rinteeltä, joka sai asiasta avunpyynnön Ukrainan viranomaisilta vieraillessaan Harkovassa avustusmatkalla aiemmin.

– Kyse on ihmisistä, jotka ovat saaneet akuuteimman hoidon jo täällä, mutta heiltä on esimerkiksi amputoitu raaja tai joilla on muita vastaavia vammoja, jotka vaativat kuntouttamista Suomessa, Timo Kangastie kertoo.

Kangastien mukaan tarkoituksena on keventää Ukrainan sairaanhoidon kuormaa. Ukraina on kieltänyt 18–60-vuotiaiden miesten poistumisen maasta, mutta Kangastien mukaan kyytiin lähtevien osalta luvat ovat kunnossa.

Hänen mukaansa "vihreää valoa" sotilaiden tuomiselle Suomeen on saatu maahanmuuttovirasto Migristä. Vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutisen mielestä asia ei ole ihan näin yksiselitteinen.

– Olemme saaneet heiltä tietoa, että tällaista olisi tekeillä. Mutta ei varmastikaan maahanmuuttovirasto tai muukaan virasto ole sellaisessa asemassa, että antaisi vihreää valoa tällaiselle operaatiolle, Nuutinen sanoo.

Hänen tiedossaan ei ole, että vapaaehtoiset olisivat aiemmin tuoneet Suomeen haavoittuneita sotilaita.

Migri pitää liian riskialttiina

Pekka Nuutisen mielestä haavoittuneiden ja sairaiden ihmisten tuomiseen liittyy isoja riskejä. Kuka ottaa vastuun, jos jotain sattuu, hän pohtii.

– Meidän mielestä nämä olisi syytä jättää viranomaisten välisiksi operaatioiksi.

Nuutisen mukaan virallisista avunpyynnöistä on ollut puhetta ennenkin, mutta niiden todentaminen on vaikeaa.

– Mitään konkreettisia tahoja tai nimiä ei ole meille esitetty.

Pakolaiskuljetuksia järjestävä Timo Kangastie kertoo olleensa yhteydessä viranomaisiin aikeistaan. Suhtautuminen on toisinaan ollut hänen mielestään nihkeää.

– Aina on joku lomalla tai sitten vain tuntuu, että ei kiinnosta. Tai sanotaan, että ehtiihän sitä myöhemminkin. Mutta apua tarvitaan tänään.

HUS: Toivoisimme tietoa hyvissä ajoin

Timo Kangastien mukaan vapaaehtoiset ovat olleet yhteydessä myös sairaaloihin Suomen päässä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vs. hallintoylilääkärin Veli-Matti Ulanderin mukaan sairaala sai tiedon mahdollisista saapuvista haavoittuneista sotilaista perjantaina.

Ulanderin mukaan pakolaisten auttaminen on tärkeää, mutta jos loukkaantuneita ollaan toimittamassa sairaaloihin, siitä tulisi ilmoittaa hyvissä ajoin.

– Sen pitää olla suunnitelmallista. En pidä suotavana, että yhtäkkiä esimerkiksi päivystykseen tuotaisiin loukkaantuneita. Sairaanhoidossa on jo nyt ennennäkemättömän hankala tilanne ja kymmenet leikkauspotilaat odottavat kiireellistä hoitoa, Ulander muistuttaa.

Ulanderin mukaan HUSissa on tällä hetkellä hoidettavana yksi Ukrainasta viranomaisyhteistyön kautta tuotu potilas. Viranomaisyhteistyötä koordinoi Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö.

Loukkaantuneet sotilaat tarvitsevat myös apua henkisiin vammoihinsa. Kangastien mukaan tähänkin on varauduttu.

– Meillä on lääkäritasoinen henkilö mukana reissussa. Migrin kautta yritämme saada heille myös Suomessa apua ja mielellään omalla kielellä, Kangastie sanoo.

Migrin Pekka Nuutisen mukaan Suomeen saapuvat ja tilapäistä suojelua hakevat ovat toki oikeutettuja niihin terveyspalveluihin, joita Migrin kautta on saatavissa.

– Tilanne arvioidaan, mutta ei tällainen operaatio ole meidän yhteistyökumppanimme tällaisten palvelujen tarjoamisessa. Jos ja kun tällaisia ihmisiä tulee, meidän yhteistyökumppanimme ovat viranomaisia täälläkin päässä.

"Sotaa ei vaipoilla voiteta"

Ehdotus sotilaiden hakemisesta tuli Suomi-Ukraina maanpuolustusyhdistykseltä ja sen perustajalta, vantaalaiselta Kirill Rinteeltä.

Hän hoitaa kaikki järjestelyt Ukrainassa omien kontaktiensa kautta. Rinne perusti yhdistyksen, kun huomasi, että pakolaisia autetaan paljon avokätisemmin kuin Ukrainan armeijaa.

– Suurin osa avusta, mitä Ukrainaan menee, on humanitaarista apua. Mutta sotaa ei vaipoilla voiteta. Sotilas- ja reserviläistaustani ansiosta tiedän tarkkaan, mitä rintamalla tarvitaan, sanoo Rinne.

Kirill Rinteen isoisä on kotoisin Ukrainasta. Kuva: Maxim Fedorov / Yle

Yhdistys toimittaa Ukrainan armeijan valikoiduille yksiköille heidän tilaamansa tarvikkeet kuten luotiliiveja, kiikaritähtäimiä, maastopukuja ynnä muuta sellaista. Yhdistys on myös valmis auttamaan vapaaehtoisia, jotka haluaisivat lähteä taistelemaan Ukrainan puolesta, ja nyt uutena valtauksena olisi loukkaantuneiden sotilaiden lähettäminen Suomeen.

Rinteen mukaan sodassa haavoittuneiden hoitaminen hyödyttäisi myös suomalaista lääkintäosaamista.

– Se on kullanarvoista kokemusta. Suomessa ei esimerkiksi ole sirpalehaavapotilaita eikä niitä pääse hoitamaan. Suomen turvallisuuden kannalta on hyvä, että ihmisiä, joilla on sotahaavoja, otetaan hoitoon Suomeen, Rinne pohtii.

"Otamme vaarat vakavasti"

Jo 20 avustusmatkaa tehneellä Timo Kangastiellä ei ole sukua Ukrainassa, mutta silti täysimittainen sota lähellä omaa maata kosketti paljon.

– Itse ajattelin sillä tavalla, että jos joku maa hyökkää Suomeen, niin toivon, että muut maat auttaisivat Suomea ja ihmisiä turvaan. Mikään ei oikeuta hyökkäystä toiseen valtioon, Kangastie sanoo.

Venäläinen ohjus teki tuhoa Harkovassa alkuviikolla osuttuaan kerrostaloon. Kuva: SERGEY KOZLOV/EPA-EFE/All Over Press

Maanantaina Rinne, Kangastie ja muiden vapaaehtoisten joukko olivat jo lähteneet Harkovasta mukanaan yhteensä 80 ukrainalaista.

Heidän noutamisensa aivan venäläisten asemien lähellä, lähes jatkuvien pommitusten kohteena olevassa kaupungissa oli hermoja raastava kokemus, kuvailee Timo Kangastie.

– Melkein koko ajan kuului laukauksia ja pauketta jostain. Täällä ollaan tietysti vaarassa koko ajan, mutta siellä se oli aivan erityistä.

Harkovassa seurueen oli tarkoitus Kangastien mukaan myös dokumentoida sodan tuhoja.

Hänen mukaansa seurueen turvana Harkovassa oli sotilassaattue. Mukana olevat vapaaehtoiset ovat myös varustautuneet muun muassa luotiliivein.

– Olemme ilmoittaneet lähiomaisillemme tietävämme, että myös se mahdollisuus on olemassa, että paluumatkaa ei ole.

Lue myös: Ukrainan sodan uhreja autetaan yhä aktiivisesti ja kirjavin tempauksin – somekoira Papu-Pirkon pohdintoja nähdään pian hyväntekeväisyyskirjassa

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella asiasta Yle Tunnuksella tiistaihin 19.7. kello 23 asti.

19.7. kello 8.21 Täsmennetty jutun alkua. Operaation vastuuhenkilönä on ollut Timo Kangastie. Kello 11.03 tarkennettu, että idean kehittäjä oli Kirill Rinne.