Hyppää sisältöön

Sota Ukrainassa etenemässä kolmanteen vaiheeseen, arvioi asiantuntija – "Kuluttava sodankäynti jatkuu vielä pitkään"

Kuluttava sodankäynti jatkuu kenraalimajuri evp Pekka Toverin mukaan vielä pitkään, sillä aselepoon johtavaa sotilaallista voittoa ei ole odotettavissa kummastakaan suunnasta. Poliittiseen rauhansopimukseen Venäjän nykyjohdon aikana hän ei usko.

Venäjän hyökkäys Ukrainassa on kestänyt pian viisi kuukautta
Venäjän hyökkäys Ukrainassa on kestänyt pian viisi kuukautta

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on siirtymässä kolmanteen vaiheeseen, arvioi Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri Ylelle.

Kaluston suhteen puntit Venäjän ja Ukrainan välillä ovat tasan: Venäjä jyrää määrällä, mutta Ukrainan lännestä saama kalusto on uudenaikaisempaa, eikä kummallakaan osapuolella ole resursseja ratkaista tilannetta.

Poliittisen rauhan mahdollisuus näyttää sekin pieneltä, joten nopeaa päätöstä sodalle Toveri ei ennakoi.

1. Mitkä sodan kolme vaihetta ovat?

Ensimmäisessä vaiheessa, sodan alussa, Venäjä hyökkäsi leveällä rintamalla ja pyrki valtaamaan suuria kaupunkeja. Hyökkäys hyytyi kuitenkin suuriin tappioihin ja pitkiin etäisyyksiin, ja Venäjä joutui vetäytymään.

Toisessa vaiheessa Venäjä keskitti voimiaan pienemmälle alueelle ja ilmoitti, että sen tavoitteena onkin vain Donbassin haltuunotto ja vallatun eteläisen rantamaan hallussapito.

– Se oli perinteistä venäläistä sodankäyntiä, jossa raskaalla tykistöllä pommitettiin murskaksi asemia ja edettiin parisataa metriä päivässä. Tässä hitaassa kulutussodassa Venäjän materiaalivarastot pääsivät oikeuksiinsa, kuvailee Toveri puhelinhaastattelussa.

Vaihe kesti kolmisen kuukautta, kunnes Venäjä heinäkuun alussa saavutti osavoiton eli valtasi Severodonetskin alueen ja sai siten kokonaan haltuunsa Luhanskin oblastin, sanoo Toveri.

Huoltotauon jälkeen Venäjä on aloittanut uuden hyökkäyksen tavoitteenaan Donetskin Oblaskin valtaaminen. Se on Toverin mukaan jo vaativampi tehtävä, sillä ukrainalaiset ovat varautuneet puolustamaan aluetta, joka on ainakin 40-prosenttisesti heidän hallussaan.

Ukraina on sanonut aloittavansa vastahyökkäykset. Samaan aikaan Venäjä on ilmoittanut kiristävänsä sotatoimiaan. Kuva: Anatolii Stepanov / AFP

2. Mikä merkitys iskuilla Venäjän asevarastoihin on tässä vaiheessa?

Pekka Toverin mukaan sodan kolmannesta vaiheesta tekee mielenkiintoisen se, että Ukraina on onnistunut kahden viikon aikana iskemään voimakkaasti venäläisten asevarastoihin länneltä saamillaan Himars-raketinheittimillä.

– Tykistösodankäyntiin tarvitaan valtavasti tarvikkeita, mutta ukrainalaiset ovat tuhonneet ammusvarastoja niin, että venäläisillä on vaikeuksia toimittaa ampumatarvikkeita tykistölleen. Saattaa olla, että heillä ei ole enää edellytyksiä jatkaa hyökkäystä, sanoo Toveri.

Venäläisten tulenkäyttö romahti Toverin mukaan viime viikolla. Osittain syynä on operatiivinen tauko, mutta myös tarvikevarastojen menetyksillä on merkitystä.

Venäjä teki kesäkuun lopussa ohjusiskun ostoskeskukseen Krementšukin kaupungissa Ukrainan keskiosassa. Kuva: Oleg Petrasyuk / EPA

Venäjä on Toverin arvion mukaan ampunut yli 3 000 pitkän kantaman ohjusta Ukrainaan. Paremmat ja tarkemmat ohjukset alkavat olla lopussa, ja siviiliuhrien riski kasvaa vanhemman kaluston käytön myötä.

Siviilikohteisiin iskeminen ei kuitenkaan johdu pelkästään kaluston epätarkkuudesta, sanoo Toveri.

– Koska kyky ei riitä Ukrainan asevoimien rankaisemiseen, on viime päivinä kostettu iskemällä yhä enemmän siviilikohteisiin – joita Venäjä toki väittää sotilaskohteiksi.

Myös reaktiot puhuvat omaa kieltään.

– Kremliä myöten on uhkailtu länttä kostotoimilla, jos tällaista tukea annetaan. Näkee että se iskee pahasti, sanoo Toveri.

Venäjä käy myös kiireellä neuvotteluja Iranin kanssa. Iran on luvannut Venäjälle lisää lennokkikalustoa, jolla maa voisi torjua nykyisttä paremmin Ukrainan pitkän kantaman iskuja ja tuhota nopealiikkeisiä raketinheittimiä.

Ukraina on onnistunut viime aikoina iskemään Venäjän asevarastoihin Yhdysvaltojen toimittamilla Himars-raketinheittimillä. Kuva: AOP

3. Millainen merkitys sodan pitkittymisellä on osapuolille?

Pekka Toveri arvioi, että muutaman kuukauden aikavälillä Ukraina vahvistunee. Lännestä on tulossa lisää apua, ja myös koulutusta on saatu. Ukrainan käytettävissä olevat henkilöreservit ovat myös suuremmat kuin Venäjällä, jolla on vaikeuksia rekrytoinnissa ja nykyaikaisen kaluston saannissa.

Ukrainalaiset ovat Toverin mukaan viime viikkoina koonneet voimiaan ja väittävät aloittavansa operatiiviset vastahyökkäykset saadakseen venäläiset pois alueelta. Nähtäväksi silti jää, riittääkö Ukrainan vahvistuminen vastahyökkäykseen, joka vaatii enemmän voimia kuin puolustus.

Pitkän aikavälin näkymä on kuitenkin Venäjälle suotuisampi. Sota tulee kalliiksi, ja Venäjän talous on yhä varsin hyvässä kunnossa, kun taas Ukrainan talous kärsii.

– Mitä pidemmälle mennään, sitä riippuvaisempi Ukraina on lännen tuesta, sekä aseellisesta että taloudellisesta, sanoo Toveri.

Hänen mukaansa Vladimir Putin laskee sen varaan, että lännen kiinnostus tukea Ukrainaa alkaa hiipua sitä mukaa kun talvi lähestyy, energianhinta jatkaa nousuaan, ja tukijamaiden oma taloustilanne vaikeutuu.

Onkin iso merkitys sillä, kuinka EU ja NATO pystyvät pitämään tukirintaman yhtenäisenä, kun paineet ja vaatimus aselevosta alkavat kasvaa.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri sanoo, ettei Ukrainassa ole näköpiirissä aselepoa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

4. Miksi jopa aselepo Ukrainassa näyttää kaukaiselta?

Osapuolet ovat kaukana toisistaan, eikä pyrkimystä neuvotteluihin ole juurikaan ilmennyt sodan alkuvaiheiden jälkeen.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri ei usko, että poliittista rauhansopimusta saadaan aikaiseksi niin kauan kuin Venäjällä on nykyinen poliittinen johto.

Ukrainalaisten katkeruus kasvaa sekin sodan edetessä, mikä heikentää entisestään halua hieroa rauhaa hyökkääjän kanssa.

Venäjälle riittäisi aselepokin, mutta Ukrainalle sillä olisi nykyasetelmista liian kova hinta. Jos aselepo tehtäisiin näillä linjoilla, Ukraina menettäisi taas kymmenen prosenttia alueestaan, eikä uhka väistyisi.

– Kun Venäjä olisi rakentanut asevoimansa taas jonkin vuoden päästä, se jatkaisi hyökkäystä entistä paremmista lähtöasetelmista. Siksi Ukrainassa halukkuus tehdä minkäänlaista rauhaa tässä vaiheessa on melko vähäinen.

Myös aselepo vaatisi Toverin mukaan jommaltakummalta sotilaallisen voiton, joka pakottaisi toisen toivomaan aselepoa. Sen paremmin Ukrainalla kuin Venäjällä ei kuitenkaan ole riittävää voimaa nopeaan sotilaalliseen ratkaisuun.

Kolmanteen vaiheeseen siirryttäessä puntit kaluston suhteen ovat tasan: Venäjällä on enemmän massaa, mutta kalusto on vanhempaa. Ukrainan lännestä saama kalusto taas on pääosin modernia, mutta maa on riippuvainen lännen avusta ja sen pitkäjänteisyydestä.

– Valitettavasti kuluttava sodankäynti jatkuu vielä aika pitkään, arvioi Toveri.

Lue myös: Näin Puolustusvoimain ex-komentaja arvioi Ukrainan sodan jatkuvan: ennakoi Ukrainan yrittävän vastaiskua Venäjän valtaamassa Hersonissa

Seuraa uutisia Venäjän aloittamasta sodasta täältä.