Hyppää sisältöön

Sattuma toi Sanna Roukalan Hailuotoon – nyt hän vetää suosittua taiteilijaresidenssiä, jonka rauhasta nauttivat pian myös kriisialueiden taiteilijat

Historiallisen hirsitalon taiteilijaresidenssi houkuttaa vuosittain kymmeniä suomalaisia kulttuurialan ammattilaisia kokemaan pohjoisen saaren rauhan ja hiljaisuuden.

Sanna Roukalan tuottajan työhön kuuluu myös vuoteen sijaaminen taiteilijaresidenssin seuraavaa vierasta varten. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Punaisen hirsitalon piha muistuttaa niittyä. Se ei johdu siitä, että talon emäntä Sanna Roukala haluaisi sen näyttävän luonnonmukaiselta, vaan siitä, että hänellä ei ole ollut aikaa korjauttaa ruohonleikkuria toistamiseen.

Hirsitalo on Hailuodon saaressa sijaitseva kulttuuritalo Päiväkoti taiteilijaresidensseineen. Sanna Roukala on talon tuottaja, eli vastaa lähes kaikesta taloon liittyvästä, myös ruohonleikkurista.

Lisäksi hän toimii osa-aikaisesti Hailuodon kunnan kulttuurisihteerinä.

Nyt Roukalan kädet ovat täynnä töitä, sillä heinäkuu on saaren vilkkain tapahtumakuukausi.

On Bättre folk, Hailuodon teatterifestivaalit ja musiikkipäivät.

Sanna Roukalan on luonut itselleen uuden uran Hailuodossa. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Samaan aikaan residenssissä vierailee työskentelemässä muusikkoja, kirjailijoita ja muita taiteilijoita.

– Olemme nauraneet kavereiden kanssa, että nähdään sitten syksyllä. Silloin meillä on kaikilla aikaa.

Roukala oli Radio Suomen sunnuntaivieraana 17.7. Voit kuunnella haastattelun Yle Areenasta.

Kirjan kuvitus toi Hailuotoon

Sattumalla on ollut sormensa pelissä siinä, että Sanna Roukala on päätynyt kulttuuriresidenssin pitäjäksi Hailuodon saareen keskelle Perämerta.

Pääkaupunkiseudulla asunut Roukala etsi tuolloisen valokuvaajapuolisonsa kanssa uutta kotia läheltä merta.

Yksi myynnissä olleista sopivista taloista sijaitsi Hailuodossa, mutta Roukala empi.

Hän työskenteli tuolloin pakolaisten parissa ja oli menossa vetämään irakilaisvanhusten ryhmää. Matkalla hän poikkesi Helsingin Kontulassa sijaitsevaan antikvariaattiin.

Mukaan lähti Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppi -kirja, sillä sen kuvitus viehätti häntä.

Roukala huomasi yhtäkkiä, että kirjan kuvittaja oli sama mies, jonka entistä asuntoa he olivat Hailuodossa käyneet katsomassa. Hän oli taidegraafikko Teuvo-Pentti Pakkala, joka oli asunut talossa 35 vuotta.

– Siinä oli hyvä vahvistus, että eiköhän me vaan osteta se talo. Ja siinä minä asun edelleen.

Roukala on asunut Hailuodossa nyt 12 vuotta.

Tuottajaksi vierestä seuraamalla

Koti sijaitsee kulttuuritalosta muutaman kilometrin päässä. Kulttuuritalo Päiväkodin tuottajana ja sen taitelijaresidenssin pitäjänä Roukala on toiminut viisi vuotta.

Tuottajan työhön hän sai oppia seuraamalla vierestä kuinka entisen puolison Aki Roukalan perustama Bättre folk -festivaali syntyi. Sitten hän teki festivaalia itsekin.

Kulttuuritalo Päiväkoti, lempinimeltään Dagis, sijaitsee keskellä Hailuodon kirkonkylää. Talo tunnettiin aiemmin nimellä Lottala, sillä siinä sijaitsi aikoinaan Lotta Svärd -yhdistyksen lottakahvila.

Sen jälkeen talossa on toiminut muun muassa synnytyssairaala, neuvola, ja päiväkoti, josta nykyinen nimi on peräisin.

Uusi työpaikka syntyi tarpeeseen. Pakolaistyö pienessä saaressa ei ollut mahdollista, eikä myöskään kulkeminen Ouluun lauttamatkan taakse onnistunut enää lasten syntymisen jälkeen.

– Olisin joutunut olemaan poissa kotoa kellon ympäri, eikä se ollut mahdollista pienten lasten kanssa.

Hän kertoo, että alan vaihtajia on saaressa muitakin, sillä tuhannen asukkaan kunnassa työskentelymahdollisuudet ovat rajalliset.

Tilanne voi kuitenkin tulevina vuosina muuttua huomattavasti.

Hailuotoon on pitkään suunniteltu rakennettavaksi siltaa. Valmistuessaan se helpottaa kulkemista saaren ja mantereen välillä.

Sen odotetaan tuovan Hailuotoon myös lisää asukkaita.

Lue myös: Poni kuistilla on osa unelmaa – sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi muutti elämänsä ja perusti farmin, jossa eläimetkin liikkuvat vapaasti pitkin pihoja

Omaleimaisia tapahtumia

Taiteilijaresidenssi on vilkastuttanut Hailuodon ennestäänkin runsasta kulttuurielämää. Residenssissä vierailee vuosittain noin 80 eri alojen taiteilijaa, etupäässä kirjailijoita ja muusikoita.

Roukala kertoo ison kävijämäärän johtuva siitä, että residenssissä on mahdollista viipyä myös lyhyitä aikoja.

– Ilahduttavaa on se, että monet taiteilijat palaavat meille takaisin. Joku on voinut käydä meillä esimerkiksi kesällä ja haluaa sen jälkeen nähdä millaista täällä on talvella.

Kulttuuritalo toimii vanhassa rakennuksessa, joka ehti saada jo purkutuomion. Se kunnostettiin kauttaaltaan ennen toiminnan aloittamista. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Myös kyläläiset ovat ottaneet residenssiläiset omakseen. Heitä esimerkiksi kutsutaan koteihin vierailulle.

Roukalan työtä on valita residenssiin tulevat taiteilijat.

– On mielenkiintoista käydä hakemuksia läpi ja pohtia, millaista taidetta täällä syntyy. Vieraat viipyvät pääosin yhdestä kahteen viikkoa, joten kokonaisia teoksia siinä ajassa syntyy harvoin.

Jotkus taiteilijat viipyvät Hailuodossa pitempään. Esimerkiksi Samuli Putro kirjoitti saaressa kokonaisen levyn.

Taiteilijaresidenssin vieraita on välillä mahdollista päästä myös tapaamaan. Roukala järjestää talossa tapahtumia, joissa hän haastattelee residenssivierasta ja sen jälkeen käytössä on yleinen saunavuoro.

– Ajatus on, että meille voi tulla hyvin matalalla kynnyksellä kulttuuritapahtumaan.

Osana kulttuuritalon toimintaa järjestetään myös kirjoittajaleirejä ja biisileirejä.

Niiden inspiraationa toimivat Hailuodossa 70-luvulla järjestetyt kuvataideleirit, joiden päätteeksi järjestettiin myyntinäyttely

– Niiden jäljiltä saarelaisilla on kodeissaan paljon merkittävää taidetta.

Uutta kohti

Vilkkaan kesän jälkeen Hailuoto hiljenee talvikaudeksi.

Roukalan tavoitteena onkin luoda kuntaan ja kulttuuritaloon uutta toimintaa etenkin talviajalle. Suunnitelmissa on järjestää esimerkiksi pienimuotoisia konsertteja.

Jatkossa Hailuodon kulttuuritalo Päiväkodissa voi vierailla myös ulkomaisia taiteilijoita kriisialueilta.

Talossa on alkamassa kriisiresidenssitoiminta, joka tarjoaa työskentelytilan esimerkiksi Ukrainasta sotaa paenneelle tai muilta kriisialueilta saapuville taiteilijoille.

– Hailuoto on rauhallinen paikka ja koska täällä on yhteisöllistä, niin tänne pääsee joukkoon mukaan, vaikka ei olisi lainkaan yhteistä.

Rahoitus kriisiresidenssille tulee Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeesta.

Pimeys viehättää

Sanna Roukala on viihtynyt Hailuodossa hyvin. Saaressa asumisessa viehättää etenkin yhteisöllisyys.

– Hailuodossa asioilla on tapana järjestyä nopeasti, yleensä apua saa yhdellä puhelinsoitolla.

Nurjana puolena pienessä yhteisössä on se, että ihmiset tietävät toistensa asioista liiankin hyvin.

– Tai ainakin he kuvittelevat tietävänsä, Roukala sanoo.

Tärkeä seikka viihtyvyyden kannalta on myös saaren ainutlaatuinen luonto.

– Se tulee kirjaimellisesti ikkunoista ja ovista sisään. Ihan vähän aikaa sitten häädin kyykäärmettä kuistista pellon reunaan.

Taiteilijoita saaressa viehättää sen valo, mutta Roukala viihtyy myös syksyn ja talven pimeydessä ja ilman valosaastetta.

– Marraskuun pimeydessä kun menee otsalamppujen kanssa rannalle, sammuttaa lampun, huomaa linnunradan ja käy makaamaan kylmään, kuohuvaan mereen, niin ne on aika maagisia hetkiä.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella asiasta Yle Tunnuksella tiistaihin 19.7. kello 23 asti.