Hyppää sisältöön

Meripelastajien apua on tarvittu edelliskesiä vähemmän – kallis polttoaine voi hillitä veneilijöiden menohaluja

Suomen Meripelastusseuralla on ollut avustus- ja pelastustehtäviä merellä tänä kesänä neljänneksen vähemmän kuin kahtena edelliskesänä.

Meri-Lapin meripelastusseuran puheenjohtaja Esa Eronen arvioi, että avustus- ja pelastustehtävien määrä on vähentynyt kalliin polttoaineen vuoksi. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Avustus- ja pelastustehtävien määrä merillä on selvästi jäljessä edelliskesistä. Suomen Meripelastusseuran mukaan kahtena aiempana kesänä tehtäviä on ollut tässä vaiheessa kautta yli 1100, mutta tänä kesänä niitä on ollut 830.

Yksi syy voi olla siinä, että veneilykausi alkoi tänä vuonna edellisvuosia myöhemmin, sanoo Suomen meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.

Myös polttoaineiden korkea hinta on voinut vähentää veneilyä.

– Nämä ovat tietenkin osin arvauksia, mutta uskon, että kyllä se vaikuttaa selvästi tilanteeseen. Esimerkiksi juhannuksena oli hiljaisempaa. Ihmiset viettivät enemmän aikaa saarissa ja mökillä, Stenberg sanoo.

Myös pohjoisella Perämerellä pelastus- ja auttamistehtäviä on ollut aiempaa vähemmän, vaikka kausi alkoi ajallaan ja kesäkuu oli erittäin lämmin.

– Luulen, että polttoaineen hinnat ovat rajoittaneet jollakin tasolla veneilymääriä, Meri-Lapin meripelastusseuran puheenjohtaja Esa Eronen arvioi.

Hän toivoo, että tehtävien määrä pysyisi aiempaa alhaisemmalla tasolla myös loppukesällä.

Veneilijät viihtyvät enemmän satamissa ja lentokentillä

Korona-aika käynnisti Suomessa veneilybuumin, mutta nyt tilanne on jonkin verran tasoittumassa, arvioi venealan keskusliiton Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.

Koronarajoitusten purkamisen jälkeen ihmisten vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lisääntyneet. Lentokentät ovat ruuhkautuneet, kun ihmiset matkustelevat jälleen sankoin joukoin ulkomaille.

– Satamissa on kuulunut myös sitä, että tänä kesänä veneillä on ajettu aiempaa hieman lyhyempiä matkoja, Pajusalo kertoo.

Suomen meripelastusseuran Marko Stenberg on huomannut, että moottoriveneillä liikkumisen tapa on ehkä hieman muuttunut ainakin Saaristomerellä ja Suomenlahdella.

– Satamissa pysähdytään nyt pidemmäksi aikaa. Kun ennen saatettiin käydä päivän vierailuilla, nyt ollaan 3–4 päivää. Toki siinä menee rahaa satamapalveluihin, joten vaikea sanoa, syntyykö säästöä, Stenberg pohtii.

Myös sisävesillä on ollut aiempaa hiljaisempaa. Järvipelastajilla tehtävää on ollut tavallista vähemmän Etelä-Savon vesillä.

Huolestuttava ilmiö yleistynyt

Suomen meripelastusseuran mukaan polttoaineen loppuminen kesken venematkan on yllättänyt entistä useamman veneilijän tänä kesänä. Polttoaineen loppumisesta johtuvia tehtäviä on ollut yli 10 prosenttia kaikista tehtävistä, kun normaalisti niitä on 4–6 prosenttia.

Marko Stenberg ei suosittele tinkimään polttoaineen määrästä, vaikka se onkin viime aikoina merkittävästi kallistunut.

– Polttoaineen loppuminen kesken matkan on täysin turha vaaran aiheuttaja. Tankissa on hyvä olla 30 prosenttia enemmän tavaraa kuin matkan kulutukseksi on arvioitu, koska matkaan voi tulla mutkia. Sääolot voivat muuttua tai joudutaan jostain syystä ajamaan nopeudella, jolla kulutus suurempi.

"Tankissa on hyvä olla 30 prosenttia enemmän tavaraa kuin matkan kulutukseksi on arvioitu."

Marko Stenberg

Oman veneen kulutusominaisuudet on syytä tuntea.

– Esimerkiksi liukuvilla veneillä matkanopeuden laskeminen liukukynnyksen tuntumaan tai sen alapuolelle kuluttaa enemmän polttoainetta kuin liu’ussa ajaminen, Stenberg sanoo.

Vesillä avun saapuminen voi kestää tunteja, joten siihen on hyvä varautua.

– Sen lisäksi, että tankki on täynnä, pitää myös veneen moottorin ja varusteiden olla kunnossa. Puhelimessa tulee olla virtaa. Lisäksi kannattaa varata mukaan riittävästi juotavaa ja syötävää.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 21.7. kello 23 saakka.

.
.