Hyppää sisältöön

Louelle rakennetaan kuntouttava arktinen puutarha – suojaisa keidas voi rauhoittaa ja avata mielen lukkoja

Kuntouttava puutarha tarjoaa esimerkiksi hoitoalan opiskelijoille sopivan harjoitteluympäristön keskustelutuokioille. Viherrakentamisesta huolehtivat Lappian opiskelijat.

Vielä nyt vanhaa pellonpohjaa muokataan sopivaksi puutarhaa varten, mutta loppukesästä alue täyttyy erilaisista kasveista, puista ja pensaista. Lappian opiskelijat aloittavat istutukset elokuun alussa ja esille tulee kaikkiaan 55 lajia. Lappia ylläpitää pohjoisten kasvien geenipankkia. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Tervolan Louella rakennetaan kuntouttavaa arktista puutarhaa. Lappian maatalousoppilaitoksen ja maaseutuyrittämisen osaamiskeskuksen alueelle rakentuu kolmiosainen viheralue, josta yksi osa on varattu pohjoisen kasveille, yhteen osaan tulee hyötypuutarha ja kolmanteen osaan terapeuttinen puutarha.

Kuntouttava puutarha tarjoaa suojaisan ympäristön rauhoittumiseen tai keskusteluun esimerkiksi hoitajan tai hoitajaopiskelijan kanssa. Puutarha on kaikille avoin, joten sinne voi kuka tahansa hakeutua aivan itsekseen tai kaveriporukalla.

– Tutkitusti tällainen ympäristö vaikuttaa ihmisen mielialaan ja terveyteen. Se rauhoittaa ja saa aikaan myönteisiä muutoksia kehossa ja ajatuksissa. Masentuneisuus voi helpottaa, ja jopa puhumaton ihminen on luontoympäristössä alkanut puhua, kuvailee kuntouttavan puutarhan mahdollisuuksia toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi.

Toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi sanoo, että puutarhasta saa kunnolla käsityksen jo syksyllä, kun kasvit on istutettu ja kulkuväylät on pinnoitettu. Saariniemen takana näkyy töyräs, jota pitkin alkaa virrata purovesi. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Louen kuntouttava puutarha on Suomessa harvinaisuus, ja arktiset kasvit tekevät siitä ainutlaatuisen. Maailmalla kuntouttavia puutarhoja on monissa maissa paljon ja toimintaa on runsaasti. Luontoavusteisia hyvinvointipalveluja edistävän Green Care Finlandin mukaan Suomessa toimintaa on ollut eniten psykiatristen sairaaloiden ja vankiloiden puutarhoissa.

– Lapissa ei toista tällaista taida olla, Tornion Arboretumkin on hiukan toisenlainen paikka, Saariniemi arvioi.

Veden solinaa, rauhallisia istumapaikkoja

Puutarhaan istutetaan runsaasti erilaisia kasveja, puita ja pensaita. Lisäksi sinne tulee huvimaja, pöytäryhmiä ja istumispaikkoja. Virtaavan veden elementtikin keitaaseen saadaan, sillä sinne on rakennettu lampi ja pienen mäen päältä juokseva puro pienine virtausta hidastavine poukamineen.

– Veden solinahan on rauhoittava tekijä, kasvit antavat suojaa ja valaistuskin on suunniteltu sopivan maltilliseksi.

Tuleva puutarha on vielä heinäkuussa melko karun näköinen kenttä. Vanhaa pellonpohjaa on myllätty uuteen uskoon, ja nyt valmiina on enimmäkseen piilossa oleva, mutta tärkeä infra.

– Valot, sähköjohdot ja vesijohdot on upotettu maahan ja kulkuväylät on pohjustettu. Ja tärkeä on myös ympärille pystytetty aita, jotteivät jänikset ja porot pääse syömään meidän puutarhaamme, Saariniemi kertoo.

Puutarha-alue alkaa kunnolla saada muotoaan elokuussa, kun Lappian opiskelijat pääsevät istuttamaan kasveja, laittamaan nurmikkoa ja pinnoittamaan kulkuväyliä kivituhkalla. Viheralueen rakentaminen kuuluu alan opintoihin.

– Syyskuun puoliväliin mennessä alue näyttää jo toiselta, kun kymmenien lajien istutukset on ehditty tehdä. Tietysti kesä tai kaksi menee ennen kuin ne ovat kunnolla tuuheita, Saariniemi sanoo.

Pohjan punaherukka kasvaa vain Lapissa. Lajin geenipankkia pidetään yllä Tervolassa. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Pohjoisen kasvien geenipankki

Lappia tekee arvokasta työtä myös pitämällä yllä pohjoista alkuperää olevien kasvien geenipankkia. Uusi viherkokonaisuus palvelee tätäkin tarkoitusta. Pohjoisia kasveja on 55 lajiketta, muun muassa erilaisia perennoja ja koristepensaita. Yksi Luonnonvarakeskuksen tärkeänä pitämä arktinen kasvi on pohjan punaherukka, jolle Louella on jo erillinen kasvualue.

– Pohjan punaherukka kasvaa ja menestyy vain Lapissa, se on siinä mielessä Lapin puikulan kaltainen erikoisuus. Ilmeisesti valoisuus on tämän herukan kasvulle tärkeä tekijä, Saariniemi kertoo.

Puutarhan rakentamiseen saadaan rahoitusta Luontokohtaamo EAKR-hankkeesta, jonka tavoitteena on muun muassa luoda uudenlaisia oppimistapoja ja tarjota ihmisille rauhaa luontoympäristössä. Alueen rakentaminen tulee maksamaan noin 150 000 euroa.

Lue myös:

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

.
.