Hyppää sisältöön

9-vuotias Nooa Simola perusti satamaan kioskin, jotta saisi tietokoneen – näillä säännöillä lapsi voi perustaa oman pop up -kaupan

Yrittäminen kiinnostaa lapsia aiempaa enemmän. Lapset tienaavat myös leipomisella, pihatöiden tekemisellä ja kädentaidoilla. Juristi kehottaa olemaan pelkäämättä juridiikkaa.

9-vuotias Nooa Simola pitää omaa kesäkiskaa jo toista kertaa. Hän haaveilee kauppiaan urasta. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Kaksi vuotta sitten Nooa Simola oli 7-vuotias ja haaveili omasta kaupasta. Hän rakensi isänsä Villen kanssa Nooan torimyymälän kotikadulleen Keminmaahan.

Tänä kesänä myyntitiski kaivettiin jälleen varastosta. Se ehostettiin ja vietiin Kemin sisäsatamaan, jonne kaupunkilaiset kokoontuvat nauttimaan kesäpäivistä. Paremman myyntipaikan turvin tavoitteena oli kerätä muutamassa päivässä rahaa oman tietokoneen ostamiseen.

9-vuotias kauppias hymyilikin leveästi kun sisäsataman asiakkaat löysivät tiensä myyntitiskille.

– Kauppa on käynyt hyvin. Täällä on enemmän porukkaa ja jotenkin vain kivempaa, Nooa Simola kertoo.

Kaupassa myytiin muun muassa jäätelöä, mehua ja limsaa. Heti ensimmäisen myyntipäivän jälkeen Nooa huomasi, että myös vedelle on tarvetta ja marssitti isänsä vesiostoksille.

– Ajattelin, että jos tänne tulee jostain kauempaa ihmisiä ja heillä on jano, niin ei sitä aina tarvitse olla tarjolla jotain sokerista.

Toimittaja Risto Koskinen asioi nuoren yrittäjän kioskilla Kemissä.

Juristi: Lapsen ei tule pelätä byrokratiaa

Millainen byrokratiaviidakko kiskaa pitävää lasta odottaa?

Suomen yrittäjien johtaja, varatuomari Janne Makkula sanoo, ettei lasten tai lasten aikuisten kannata lähteä nyt säikkymään juridista puolta – olkoonkin, että Suomi on säännöstelyorientoitunut maa.

– Suhtautuisin asiaan rennosti ja rauhallisesti. Jos 9-vuotias haluaa tällaista kokeilla, niin mieluummin kokeilee kuin jumiutuu miettimään juridista puolta. Ei se voi kovin pieleen mennä, ellei sitten ala myydä alkoholia tai ilotulitteita, Makkula sanoo.

Maikkula korostaa, että lakia pitää noudattaa. Kioskin pitäjän tulee tutustua esimerkiksi Ruokaviraston ja verottajan vaatimuksiin, mutta isompaa juridista ongelmaa limsojen ja karkkien tapaisten elintarvikkeiden myyntiin ei liity. Lähtökohtaisesti perustamisilmoituksia ei tarvitse tehdä, eikä mitään erityisiä lupia hakea. Makkula sanoo, että perustuslakiin kirjattu elinkeinovapaus antaa varsin laajat oikeudet, lapsillekin.

Sitovia sopimuksia lapsi ei voi tehdä, eikä ottaa velkaa tai perustaa yritystä ilman aikuista.

Lapsen yrittäjäintoa ei saa tappaa pelottelemalla häntä Suomen sääntöviidakolla. Lapsen pitää saada toteuttaa kioskiunelmiaan rennosti, näkee Janne Makkula Suomen Yrittäjistä. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Ruokavirasto: Jos riskit vähäisiä, rekisteröintiä ei tarvita

Ruokavirastosta kerrotaan, että Nooa Simolan torimyymälän kaltaisessa toiminnassa on kyse elintarvikelain mukaisesta elintarviketoiminnasta, josta ei tarvitse tehdä ilmoitusta toiminnan rekisteröintiä varten. Elintarvikelaki ei aseta elintarviketoiminnan harjoittamiselle ikärajoja.

Riskien tulee kuitenkin olla vähäisiä. Ruokaviraston mukaan myynnissä voi olla tuotteita, jotka ovat esimerkiksi valmiiksi pakattuja tai pakastettuja. Sen sijaan herkästi pilaantuvia eläinperäisiä tuotteita kuten sushia myytäessä rekisteröinti pitää suorittaa.

Liikevaihto voi olla korkeintaan 15 000 euroa vuodessa.

Ruokavirasto suosittelee, että kioskia tai vastaavaa suunniteltaessa oltaisiin yhteydessä oman kunnan elintarvikevalvontaan, josta saa tarvittaessa lisää ohjeita. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen myös päättää, pitääkö juuri tietystä toiminnasta tehdä rekisteröinti-ilmoitus.

Ensimmäisenä myyntivuotenaan Nooa keräsi rahaa Jopo-pyörän hankkimiseen. Nyt hän keräsi rahaa oman tietokoneen hankkimiseen. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Verottajalle on ilmoitettava lapsen tulot

Verotuksellisesti lapset ovat samalla viivalla kuin aikuiset. Myös lasten tulot on ilmoitettava veroilmoituksessa, muistuttaa Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä.

Lähtökohtaisesti pop up -kaupassa on kyse tulonhankkimistoiminnasta, ei elinkeinotoiminnasta.

Lapsen tuloista ei käytännössä vielä tarvitse maksaa veroja, jos ne jäävät alle 10 000 euron. Tuloja on siis kioskin tapauksessa liikevoitto, ei liikevaihto.

Arvolisäveroa puolestaan pitää maksaa viimeistään siinä vaiheessa, kun 15 000 euron liikevaihto toteutuu.

Lapset saavat apua yritystoimintaansa

Jos lapsella on ikää yli 13 vuotta, hän voi perustaa yrityksen 4H-yhdistyksen avulla. Yhdistyksellä on esimerkiksi valmiita konsepteja, joissa lainsäädännölliset kulmat on mietitty jo valmiiksi.

4H-yrittäjä saa muun muassa koulutusta ja sekä tarvittaessa neuvontaa yrittäjyyden taipaleella. Koulutus koskee paitsi itse yrittäjyyttä, se voi olla myös käytännönläheistä. Koulutusta annetaan esimerkiksi pihatöiden työturvallisuudesta. Pihatyöt on yksi nuorten suosituimmista toimialoista leipomisen ja kesäkioskien ohella.

– Varsinkin, jos 13-vuotiaan vanhemmilla ei ole yrittäjätaustaa, yhdistyksen tuki on erittäin hyödyllistä, Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski sanoo.

4H-yhdistyksen kautta nuori voi tienata enintään 8 000 euroa. Alakosken mukaan raja on haluttu pitää pienempänä kuin nykyinen alv-raja (15 000 euroa), ettei se ylittyisi vahingossakaan ja aiheuttaisi veroseuraamuksia.

Tarvittaessa 4H ohjaa nuoren esimerkiksi Suomen Uusyrityskeskuksen palvelujen ääreen. Heidän asiantuntijansa auttavat jatkokehittämään nuoren yrityksestä oikean yrityksen, jos toiminta ylittää 8000 euron liikevaihdon.

Ennätysmäärä lasten yrityksiä

Yrittäjyys kiinnostaa lapsia yhä enemmän. 13–28-vuotiaiden nuorten perustamien 4H-yritysten määrä on kasvanut vuosittain 10–20 prosenttia. Viime vuonna uusia yrityksiä perustettiin 1370, mikä on kaikkien aikojen ennätyslukema. Yhteensä 4H-yrityksiä oli yli 2000.

– Kiinnostusta on ollut tänäkin vuonna varsin kivasti, Tomi Alakoski sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että lasten tietoisuus yrittämisestä on mennyt huimasti eteenpäin 2000-luvulla, vaikka tekemistä vielä on.

9-vuotias yrittäjänalku ilahduttaa Pentikäistä.

– Koskaan ei ole liian aikaista kokeilla yrittäjyyttä jollakin tapaa. Pyrimme siihen, että yrittäjyydestä puhuttaisiin enemmän jo alakouluissa, että lapsilla ja nuorilla on realistinen käsitys siitä, mitä se on. Vaikka yrittäjäksi ei alkaisikaan, yrittäjämäistä otetta tarvitaan silti työelämässä, Pentikäinen sanoo.

Pentikäinen kiittelee sitä, että Suomessa on hyvä järjestelmä auttaa nuoria. Hän mainitsee 4H:n lisäksi Nuori Yrittäjyys ry:n sekä joidenkin kuntien antamat yrittäjäsetelit. Esimerkiksi Espoon kaupunki (siirryt toiseen palveluun) jakaa 300 euron yritysseteleitä 13–28-vuotiaille nuorille.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 1.8. kello 23 saakka.

.
.