Hyppää sisältöön

Mursua auttaneiden niskaan sataa rajuja syytöksiä – neljä eläinlääkäriä julkaisi tiedotteen tapahtumista ennen mursun kuolemaa

Turun yliopiston tutkija arvelee, että mursun kuoleman jälkeisessä someraivossa on kyse mursua laajemmasta asiasta.

Mursu nousi maihin Suomessa ensimmäisen kerran viime viikon perjantaina Haminassa. Kuva: Erkki Syrjäläinen

Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu paljon siitä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin mursun hengen säästämiseksi – tai olisiko se pitänyt lopettaa jo aikaisemmin.

Mursua auttamassa ja sen kuntoa arvioimassa olleet asiantuntijat ovat saaneet kritiikkiä ratkaisuistaan. Keskustelu on ollut kiivasta esimerkiksi Korkeasaaren tviitissä, jossa kerrottiin mursun kuolemasta.

Mursua Kotkassa auttamassa ollut meribiologi Maiju Lanki kirjoitti keskiviikkona julkisen Facebook-päivityksen (siirryt toiseen palveluun), jossa hän ottaa kantaa yleisön kritiikkiin.

– Näppiksen takana on hirveän helppo huutaa toimintaohjeita, mutta aina luonnon kanssa toimiessa asioilla on paljon enemmän kuin kaksi puolta, jotka kaikki täytyy yrittää ottaa huomioon. Se ei ole helppoa se, Lanki kirjoittaa.

Somessa on nyt "merinisäkäsasiantuntijoita"

Turun yliopiston tutkija Salla Tuomivaara on huomannut, että somekeskustelu mursun kuolemasta on ollut jopa poikkeuksellisen syyllisyyshakuista ja voimakasta.

– Henkilökeskeisen some-aikakauden syyllisen hakeminen näkyy tässä. Ei osata ajatella tätä laajempana kysymyksenä, vaan halutaan nimetä joku, jonka vika tämä on, Tuomivaara sanoo.

Eläinkäsityksiä ja niiden muutosta erityisesti sosiaalitieteissä tutkinut Tuomivaara sanoo, että tämäkin on somekeskustelulle tyypillistä.

Asiantuntijoilla kesti jonkin aikaa päätellä, onko mursu hyvässä vai heikossa kunnossa, mutta somettajat kertovat nyt omia päätelmiään mursun voinnista.

– Kaikenlaisten koronaterveys- ja sota-asiantuntijuuksien ohella on nyt löytynyt tällainen merinisäkäsasiantuntijuus. Somessa ihmiset ilmaisevat hirveän helposti sen tyyppisiä ajatuksia, että olihan se nyt aivan selkeää, että se oli heikko tai että olisihan se pärjännyt.

Tuomivaara toivoo, että jokainen tarkastelisi omaa sometoimintaansa ja pohtisi sitä, olivatko mursuun liittyvät päätökset ja toimet aidosti helppoja ja mustavalkoisia.

Mursu makaa nurmikolla kuusiaidan vieressä.
Mursu oli hyvin nälkiintynyt kömpiessään tiistaiaamuna omakotitalon pihaan Kotkan Tavastilassa. Myöhään illalla mursu nukutettiin, eikä se enää herännyt.

Eläinlääkärit kertovat oman näkemyksensä

Mursu kuoli tuoreiden tietojen mukaan mitä todennäköisimmin nälkään. Somettajat ovat ihmetelleet muun muassa sitä, miksei mursua otettu heti kiinni sen ilmestyessä rannalle Haminassa ja sitä, miksi mursua ei ruokittu, kun sen huomattiin olevan nälkiintynyt.

– Oikeasti, tätä toitottavat ihmiset, jotka eivät saa edes kissalleen lääkettä syötettyä ilman verinaarmuja. Miten he kuvittelevat, että mursua ruokitaan, jollei se halua stressaantuneena itse syödä? Lanki kysyy.

Tiistaina Kotkaan auttamaan tullut Lanki kertoo, että hänelläkin oli erilainen käsitys siitä, missä kunnossa mursu oli.

– Kun se oli siinä, näin meribiologina ja eläintieteilijänä, että se on tosi huonossa kunnossa. Kaikki ei ole aina sitä, miltä kuvissa ja videoissa näyttää.

Moni on Langin mukaan verrannut mursua hevoseen tai lehmään, jonka nostaminen on somettajan mielestä yksinkertaista. Mursu ei ole niin yksinkertainen.

– Mursu on kuin säkki, jolla ei ole raajoja. Mihin niitä liinoja laittaa, kun kaikki pullahtaa sieltä ympäri? Ei mursuakaan voi oikein roikottaa räpylöistä, Lanki selittää.

Mursu jäi Kotkassa jumiin kalastajan rysään. On arvioitu, että tapahtuma väsytti nälkään kuollutta mursua liikaa. Kuva: Merivartiosto

Neljä Haminan kaupungineläinlääkäriä kertoo yhteisessä tiedotteessaan, että he pohtivat useita eri toimintaratkaisuja jo perjantaina mursun suhteen. Tiedotteen ovat laatineet Jenni Hyväkkä, Tiina Lindholm, Aino Mitronen, Tuire Tuukkanen.

Eläinlääkärit olivat yrittäneet Korkeasaaren ohjeiden mukaan syöttää tutkimusta varten mursulle kaloja, joissa oli rauhoittavaa ainetta, mutta mursu ei suostunut syömään.

Korkeasaaren henkilökunta nukutusnuolineen ei eläinlääkäreiden mukaan ehtinyt paikalle perjantaina ennen mursun lähtemistä takaisin merelle. Ainoastaan rauhoitettuna se olisi voitu tutkia tarkemmin.

– Keinoja mursun pidättelemiseksi rannalla pohdittiin yhdessä Korkeasaaren, poliisin ja palolaitoksen kanssa, mutta turvallisia ja toimivia keinoja villieläimen pidättelemiseen rannalla ei keksitty, eläinlääkärit kertovat.

Lauantaina Korkeasaaresta ei päässyt ketään paikalle.

Tiistaina mursu hakeutui yhä kauemmas vedestä Kotkassa. Viranomaiset yrittivät estää eläintä karkaamasta. Kuva: Juha Metso / AOP

Eläinlääkärit kertovat konsultoineensa koko ajan Korkeasaarta, joka edelleen otti yhteyttä kansainvälisiin asiantuntijoihin.

– Tiistai-aamuna näimme heti mursun kunnon romahtaneen perjantaista, se näytti nyt todella laihalta, luut erottuivat selvästi ja se ei juurikaan reagoinut ympäristön ärsykkeisiin. Asiantuntija-arvioiden mukaan mursun tulee edelleen antaa levätä, mahdollisesti jopa seuraavaan aamuun, he kertovat.

Eläinlääkärit pyysivät silti Korkeasaaren henkilökuntaa saapumaan mahdollisimman pian paikalle tiistaina arvioimaan mursun tilaa paikan päälle, koska kuvat eivät välttämättä kerro riittävästi mursun oikeasta tilasta. Korkeasaaren asiantuntijan saavuttua tehtiin päätös mursun siirtämisestä hoitoon.

Itse siirto sujui meribiologi Maiju Langin mukaan hienosti. Kaikki tekivät sujuvaa yhteistyötä mursun pelastamiseksi.

– Yleisö ehkä ajatteli, että siellä oli paljon tällaista odottelua ja edestakaisin kävelyä, mutta siinä tehtiin kyllä paljon suunnittelua ja pohdintaa siitä, miten toimia. Siinä, missä näytti että vaan seisotaan mursun ympärillä, niin siellä on yksi eläinlääkäri puhumassa asiantuntijalle ja muut odottavat, mitä asiantuntija sanoo, Lanki selventää.

“Pettymys on mursua suurempaa”

Syyttelijöiden lisäksi keskustelijoiden joukossa on myös niitä, jotka kohdistavat pettymyksensä esimerkiksi Suomen valmiuteen reagoida vastaaviin tilanteisiin nopeasti. Mursua seurannut kansa toivoi loppuratkaisuksi jotain muuta kuin kuolemaa tai lopettamista.

– Tuntuu siltä, että pettymys on mursua suurempaa. Jokainen ihminen varmaan ymmärtää, että kyse oli kuitenkin vain yhdestä eläimestä. Tuntuu, että näillä reaktioillaan ihmiset tuovat esiin yleisempää pettymystä luonnonvaraisten eläinten kohteluun, Tuomivaara pohtii.

Ruumiinavauksen perusteella mursu kuoli nälkään. Kuva: Juha Metso / AOP

Kaupunkeihin eksyneet karhut, sudet ja hirvet saavat mursun tavoin kansalta huomiota, ja silloinkin sometietäjiä riittää. Usein hirvi päätetään ampua. Se on normaalia hirvestyskautena metsässä, mutta kaupungissa kuolema on jostakin syystä kansalle tragedia.

– Hirvet ja karhut ovat myös hyvin karismaattisia, jännittäviä ja suuria eläimiä, ja silti niitä ammutaan suuria määriä luonnossa. Voisi kyseenalaistaa, onko suomalaisten suhtautuminen niihin ja niiden yksilöarvoon kohdallaan.

Mursua voi muistaa ajattelemalla nykytilannetta

Tutkija Salla Tuomivaara toivoo, että keskustelu löytäisi tiensä kohti sitä, mitä maailmalle ja sen eläimistölle on tapahtumassa.

Tuomivaara huomasi aikoinaan Hongkongissa asuessaan, että suurkaupungin betoniviidakkoon eksyneet luonnonvaraiset eläimet johdateltiin poikkeuksetta kaupungista kärsivällisesti takaisin luontoon.

Tiheästi kansoitetulla alueella ei asutuksen keskelle harhautuneen eläimen lopettaminen ollut yleensä edes vaihtoehto.

– Ehkä luonnon tuhoutumista läheltä tarkkailtaessa sitä aletaan arvostaa enemmän. Suomessa on ehkä vähän sen tyyppistä ajattelua, että meillä luonto kasvaa aina takaisin, että täällä luonnolle ja eläimille voi tehdä mitä tahansa ja niitä aina riittää. Ei ole arvostusta eläinyksilöitä ja luontoalueita kohtaan, vaikka meilläkin luonnon tuho on osin silmiinpistävää ja lajikato todellisuutta.

Maiju Lanki toivoo myös, että mursun kohtalolla olisi tehtävä ihmisten tietoisuuden avaamisessa.

– Ei vain siinä, mitä eläinten kanssa voi tehtä, vaan myös siinä, mitä arktisilla alueilla tapahtuu.

Lanki kertoo, että hänen Facebook-kirjoituksestaan on tullut hänelle myös suoraan palautetta. Se hieman pelottikin etukäteen, mutta turhaan. Kirjoitusta on kiitelty.

– Palautteen antaja on kertonut esimerkiksi juuri kritisoineensa näitä asioita kaverilleen, ja nyt kun minä selitin nämä asiat auki, niin vähän hävettää, Lanki sanoo.

Lisää aiheesta

Haminaan rantautunutta mursua seurattiin tiiviisti päivien ajan – tutkija kertoo, miksi yksinäinen otus varasti koko kansan huomion

Haminan mursu kuoli todennäköisesti nälkään, paljastaa ruumiinavaus – rakastettu eläin tulee esille museoon Helsinkiin