Hyppää sisältöön

Louen koeviljelmien ensimmäinen tyrni- ja humalasato näyttää lupaavalta – Lapin valoisa kesä sopii monelle erikoiskasville

Maatalousyrittämisen osaamiskeskus koeviljelee kasveja löytääkseen parhaat lajit. Erikoiskasvien viljelystä voisi tulla Lapissa monelle tilalle sivuelinkeino.

Osa humalalajeista on viihtynyt Louella erittäin hyvin ja kasvi on kiivennyt salkoa pitkin useiden metrien korkeuteen. Vertailtavana on 17 lajiketta, ja niistä 2–4 parhaiten menestyvää valitaan viljeltäväksi pysyvästi. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Tervolan Louella maatalousyrittämisen osaamiskeskus ja maatalousoppilaitos etsivät Lappiin sopivia uusia kasveja maataloustuotantoon. Esimerkiksi humalalle olisi paljon kysyntää panimoissa. Tyrnin ja humalan sato-odotukset ovat korkealla.

Louelle istutettiin toissa kesänä noin 660 humalan tainta. Koealalla on 17:ää lajiketta. Ensimmäistä satoa päästään keräämään kolmantena vuonna eli tänä kesänä.

Tyrnipensaat puolestaan istutettiin neljä vuotta sitten ja nyt on myös niiden ensimmäinen satokesä. Pensaat voivat hyvin ja marjoja on tulossa erittäin runsaasti.

Tyrnituotanto on Louen osaamiskeskuksen ja torniolaisen arktisten marjaöljytuotteiden valmistajan Aromtechin yritysyhteistyötä. Aromtech on hankkinut pensaat ja Lappia huolehtii lopusta. Aromtech käyttää vain siemenestä saatavan öljyn ja marjan hyödyntää Louella toimiva jäätelöyritys.

– Lisäksi alueella toimiva Meän Liha voi käyttää tyrniä vaikka marinadeissa, ja muitakin kuvioita tässä on kehkeytymässä, kertoo toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi.

Tyrnipensaat suorastaan notkuvat marjoista. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle
Tyrnin marja hyödynnetään tehokkaasti. Aromtech käyttää siitä öljyn ja Arctic Ice Cream hyödyntää marjan jäätelötuotannossa. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Tyrniviljelmä on kahden hehtaarin suuruinen ja pensaita on noin 4000. Keräämään päästään elo-syyskuun vaihteessa. Sato-odotus on 1 000 – 4 000 kiloa hehtaarilta.

Tyrni on pitkäikäinen kasvi ja sillä on vahvat juuret. Ympäristövaikutukset ovat suotuisat, sillä se on hyvä hiilensitojakasvi. Muutenkin Saariniemi näkee erikoiskasveilla olevan tulevaisuutta Lapissa.

– Lapin valoisan kesän luomat kasvuolosuhteet luovat mahdollisuuksia laajentaa erikoiskasvien viljelyä. Siitä voisi syntyä monelle tilalle sivutuloa.

Toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemen mukaan humalan ensimmäisestä käpysadosta on tulossa mukiinmenevä. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle
Humalaviljelmällä on kymmeniä vanhoja sähköpylväitä ja paljon vaijereita tarjoamassa kasville kiipeilytukea. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Humalaviljelmällä osa kasveista on kiivennyt jo yli viiden metrin korkeuteen, osa lajikkeista on kasvattanut vartta vain metrin, pari. Käpyaiheita on näkyvissä kohtalaisen paljon, joten ensimmäisestä satokesästä odotetaan jo tyydyttävää käpymäärää.

– Pohjoisen kesä ja valo tuovat humalaan oman arominsa.

Louen maatalouskeskuksen alueella on täysi tohina: meneillään on useita rakentamishankkeita, satokausi on aluillaan ja elokuussa Tervolaan muuttaa satoja lampaita ja lapinlehmiä Pelsolta. Kantavat lapinlehmät on varmuuden vuoksi jo tuotu Louelle. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Lue myös:

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

.
.