Hyppää sisältöön

Mariia Golovinskaja tuli Suomeen ja päätti, ettei ala elää yhteiskunnan tuilla – jo sata ukrainalaista kertonut halustaan ryhtyä yrittäjiksi

Kieli on kapulana rattaissa, kun ukrainalaispakolaiset pohtivat yrittäjyyttä Suomessa. Silti ainakin satakunta sotaa Suomeen paennutta on kiinnostunut yrityksen perustamisesta.

Yuliia ja Mariia Golovinskaja tulivat Suomeen maaliskuussa. Yuliian on tarkoitus aloittaa syksyllä peruskoulu Kotkassa. Kuva: Riina Rastas / Yle

13 vuotta hierojana ja sitten tuli sota. Mariia Golovinskaja muutti 7-vuotiaan Yuliia-tyttärensä kanssa sodan takia Ukrainasta Suomeen. Golovinskaja mietti alkuun, voiko elää lapsen kanssa tukien varassa. Hän tuli siihen tulokseen, että tarvitsee töitä.

– Kysymykseen olisivat voineet tulla ravintola-alan työt tai siivoaminen. Minulla on kuitenkin koulutusta ja kokemusta, joten ajattelin, että voin tehdä alani töitä.

Golovinskaja päätti avata kevytyrittäjätilin pankkiin. Kuitenkin pian selvisi, että toiminimen perustaminen olisi parempi vaihtoehto hierojalle.

Kun byrokratian kiemuroista selvitään, Golovinskaja alkaa tarjota hierontapalveluita Kotkassa. Hän on jo saanut vuokrattua hierontapöydän toimipisteestä.

– Lähetin kymmenkunta hakemusta hieronta-alan toimipisteisiin. Sain vastauksia, että harmi kun et osaa suomea ja palataan asiaan myöhemmin. Sitten sain sattumankaupalla myöntävän vastauksen ja vuokrasin paikan.

Osa ukrainalaisista pakolaisista on ollut kiinnostunut perustamaan yrityksen Suomessa. Kynsiteknikkona työsuhteessa Pienessä Unelmapuodissa Taipalsaarella toimiva Katya Kazakova ei ole ajatellut yrityksen perustamista.

Moni ollut jo yrittäjä

Ukrainalaisten pakolaisten työllistyminen ei ole ollut helppoa. Tarkkoja lukuja ei ole työllisyystilanteesta saatu, mutta toukokuussa arviolta vain sadat ukrainalaispakolaiset olivat työsuhteessa.

Koska työsuhteeseen pääsy on ollut vaikeaa, osa ukrainalaisista on alkanut pohtia työllistymistä yrittäjänä.

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa on saanut arviolta lähemmäs sata yhteydenottoa ukrainalaispakolaisilta, jotka ovat olleet kiinnostuneita yrityksen perustamisesta.

Myös uusia yrityksiä auttava Suomen uusyrityskeskukset ry on saanut kymmeniä yhteydenottoja eri puolilta maata.

– Heillä on tietenkin luonnollisesti halu lähteä tekemään jotain, ja aika monella henkilöllä on myös ollut kotimaassa yritystoimintaa, sanoo Suomen uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

Kevytyrittäminen kauneusalalla kiinnostaa

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n työllisyystoimintaa koordinoiva vapaaehtoinen Olga Silfver kertoo, että yhdistys on saanut eniten kyselyitä kevytyrittäjyydestä.

– Kevytyrittäjyyteen into on ollut kova. Olemme suositelleet yrittäjäksi lähtemistä, jos osaa englantia. Suomessa yrittäminen ei ole vaikeaa, sillä byrokratia on läpinäkyvää. Ukrainalaiset ovat tottuneet raskaampaan byrokratiaan.

Silfverin mukaan ongelmat Suomen byrokratian kanssa tulevat esiin silloin, kun paperitöitä ei pysty tekemään Suomessa käytössä olevilla kielillä.

Suurin osa ukrainalaisista pakolaisista on naisia ja lapsia. Tällä hetkellä Suomen työikäisistä ukrainalaispakolaisista noin 25-30 prosenttia on miehiä, kun sodan alussa heitä oli vain 10 prosenttia, kertoo Olga Silfver Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:stä. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Ukrainalaisia pakolaisia on kiinnostanut yrittäjyys etenkin kauneudenhoitoalalla. Silfver kertoo, että nyt, kun myös miehiä on alkanut tulla Suomeen, kyselyitä on tullut myös rakennusalan yrittäjyydestä.

Hän arvioi, että tällä hetkellä Suomessa työskentelee työsuhteessa useampi tuhat ukrainalaispakolaista. Toukokuussa hän arvioi luvun jäävän satoihin. Suuri muutos johtuu sesonkityöstä.

– Monen kohdalla työt loppuvat syyskuussa tai lokakuussa. Nämä työt eivät anna pitkäaikaista turvaa. Sesonkityö on huolestuttavaa. Ukrainalaisten pitäisi saada pysyvämpiä työpaikkoja.

Työsuhde tuo turvaa

Kaikki ukrainalaispakolaiset eivät ole kokeneet yrittäjyyttä Suomessa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.

Kouvolassa toimivan ukrainalaisia auttavan hyväntekeväisyysjärjestö Repsikka ry:n vapaaehtoinen Tiina Toikka kertoo, että ukrainalaiset ovat sanoneet haluavansa olla nimenomaan työsuhteessa.

– Jopa he, jotka ovat olleet kotimaassaan yrittäjiä, ovat toivoneet työsopimuksella työskentelyä. Työsuhde tuo tässä vaiheessa turvaa ja moni kokee sen helpommaksi, Toikka toteaa.

Näin on esimerkiksi Katya Kazakovan kohdalla. Kazakova tuli Suomeen Ukrainasta sodan takia kahdeksan- ja neljävuotiaiden poikiensa kanssa.

Sumyn kaupungista läheltä Venäjän rajaa kotoisin oleva Kazakova on ollut aikaisemmin Suomessa poimimassa mansikoita miehensä kanssa. Nyt mies on sodassa ja hän toimii Suomessa kynsiteknikkona.

– Olen tehnyt kynsiä vuoden ajan ja aloitin niiden teon Ukrainassa. Välineet ystäväni lähetti minulle Ukrainasta.

Katya Kazakova ei tunne ukrainalaisia pakolaisia, jotka ovat kiinnostuneita yrityksen perustamisesta. Hän kuitenkin uskoo, että ukrainalaisia yrityksiä alkaa tulla pikkuhiljaa lisää. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Kazakova työskentelee Taipalsaarella Etelä-Karjalassa toimivan Pienen Unelmapuodin takahuoneessa. Puoti saa palkkatukea Kazakovan työllistämiseen joulukuun loppuun saakka.

Yrittäjäksi ryhtymistä Kazakova ei ole miettinyt.

– En ole ajatellut asiaa, koska en osaa suomen kieltä. Jos et osaa kieltä, viranomaisten kanssa asiointi on hyvin vaikeaa. Olen onnellinen, että minulla on hyviä ystäviä, jotka auttavat minua, Kazakova kertoo.

Helpompi tie työelämään

Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on tietoinen, että jotkut ukrainalaispakolaiset työllistyvät yrittäjinä Suomessa. Hänellä ei ole kuitenkaan tiedossa, että kyse olisi vielä laajamittaisesta ilmiöstä.

Pentikäinen pitää yrittämistä mahdollisuutena ukrainalaispakolaisille.

– Yrittäminen on luonteva tapa myydä osaamista, joka ihmisellä on. Kyllä se on mielestäni varteenotettava vaihtoehto ukrainalaisille.

Suomen uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama pitää yrittäjyyttä ukrainalaisille – kuten muillekin maahanmuuttajataustaisille – mahdollisuutena saada jalka oven väliin.

– Ehkä vähän samalla tavalla kuin maahanmuuttajataustaisille henkilöille noin yleisestikin, yrittäjyys on monesti helpompi tie työelämään.

Pian Kotkassa hierojana toimiva Mariia Golovinskaja puhuu tällä hetkellä venäjää ja ukrainaa, mutta aloitti suomenkielen opiskelun heti saapumisensa jälkeen. Kuva: Riina Rastas / Yle

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n Olga Silfver kertoo, että ukrainalaispakolaisista noin 30 prosenttia osaa englantia. Loput puhuvat usein vain ukrainaa ja venäjää.

Susanna Kallaman mielestä Suomessa menestyväksi yrittäjäksi pyrkivän kannattaisi opiskella jompaakumpaa kotimaista kieltä, vaikka englannistakin on hyötyä.

– Tärkeää on motivaatio. Kyllä kielen oppii, ja ehkä parhaiten oppiikin, työn ja tekemisen parissa, Kallama toteaa.

Ainakin vuosi Suomessa

Katya Kazakova laittaa lappeenrantalaisen Heli Niskasen kynsiä Pienessä Unelmapuodissa toista kertaa. Yhteisen kielen puute ei ole asiointia haitannut, Parta sanoo.

– Me molemmat tiedämme, mitä kynsihoidossa kuuluu tehdä, joten olemme pärjänneet muutamalla suomenkielisellä ja englanninkielisellä sanalla ja sitten ihan elekielellä. Katya tekee kauniita kynsiä.

Katya Kazakova ei tiedä vielä, kauanko hän aikoo olla Suomessa. Hänen miehensä on Ukrainassa, eikä hän osaa sanoa mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

– Suunnitelmien tekeminen sodan alkamisen jälkeen on hyvin vaikeaa. Mieheni ja minä olemme erittäin kiitollisia siitä, että minä ja lapsemme ovat turvassa Suomessa, Kazakova toteaa.

Mariiaa Golovinskajan oli alun perin tarkoitus olla Suomessa vain kuukausi. Sitten selvisi, ettei paluu vielä onnistukaan. Nyt tarkoituksena on olla Suomessa ainakin vuoden ajan.

– Monet ukrainalaiset toivovat, että työsopimus olisi ainakin vuoden mittainen, jotta olisi mahdollisuus jäädä tänne. Etenkin monet itäisen Ukrainan alueelta kotoisin olevat ovat menettäneet kotinsa, eikä heillä ole paikkaa minne palata.

Miten ukrainalaisten pakolaisten työllistymistä voitaisiin tukea? Kommentointi auki klo 23.00 28.7.2022 asti.

Lue lisää:

Juttua korjattu 27.7.2022 kello 17:19 Korjattu Heli Niskasen sukunimi oikeaksi.

.
.