Hyppää sisältöön

Suomeen rakennetaan nyt koteja, jotka eivät menisi Ruotsissa läpi – tutkija kertoo, miksi keittiöt katosivat uusista asunnoista

Pääkaupunkiseudulla kerrostalokoteihin rakennetaan enää harvoin erillisiä keittiöitä. Asuntojen ikkunatonta takatilaa hyödynnetään usein keittotilana.

Pohjakuvissa kt-merkintä tarkoittaa keittotilaa, joka ei edellytä ikkunaa kuten keittiö. Kuvan kohde rakentuu Espooseen. Kuva: Rea Lemström / Yle. Lähde: Temotek

Uusia kerrostalokohteita selaillessa törmää väistämättä samaan näkyyn rakennuttajasta riippumatta: keittiöt ovat kadonneet kodeista.

Yhdessä asunnossa ruokaa valmistetaan tilassa, joka toimii samalla eteisenä. Toisessa jääkaapille ulottuu reippaalla kurotuksella suoraan sohvalta.

Miksi asunnoissa ei enää ole keittiöitä?

– Eivät keittiöt ole kadonneet, ne ovat vain muuttaneet muotoaan, Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma vastaa.

Kuosman mukaan keittiöt tehdään nykyään yleensä olohuoneen yhteyteen. Yhtenä syynä on se, että ihmisten elintavat ovat muuttuneet. Asukkaat haluavat yhteistä tilaa yhteisiin hetkiin ilman, että kenenkään tarvitsee eristäytyä keittiöön.

Uusien kerrostalokotien pohjakuvissa keittiön paikkaa ei enää näytä rajaavan edes saareke, vaan keittiön kiintokaluste tiskipöytineen ja liesineen on olohuoneen tai eteisen seinustalla.

Asuntoilmoituksista tuttu 2h+k onkin muuttunut muotoon 2h+kt eli keittotila. Siinä missä rakennusmääräykset edellyttävät, että keittiössä pitää olla ikkuna, keittotilan voi sijoittaa asuntoon vapaammin.

"Entinen kaksio onkin muuttunut kolmioksi"

Muutos kerrostalohuoneistojen pohjaratkaisuissa liittyy kaupungistumiseen, sanoo asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio Tampereen yliopistosta.

Tarpio on koulutukseltaan arkkitehti ja tutkinut pitkään joustavien asuntojen suunnittelua ja rakentamista.

Hän muistuttaa, ettei 50-neliöinen kaksio ollut ennen harvinaisuus. Lisäksi asunnossa oli kolmaskin huone eli keittiö.

Nyt kolmen huoneen perhekoteja mahdutetaan 55 neliöön, joten pinta-ala ei enää riitä erilliseen keittiöön.

– Eli tavallaan entinen kaksio onkin muuttunut kolmioksi, jossa on keittotila, Tarpio sanoo.

Havainnekuva näyttää, kuinka keittotila on sijoitettu kerrostaloasunnon olohuoneen seinustalle. Kuva: Skanska Kodit

Pääkaupunkiseudulla kalliiden neliöhintojen vuoksi on välttämätöntä pitää asunnon pinta-ala kurissa, jotta esimerkiksi perheasunnot olisivat saavutettavissa.

– Mielestäni se on ihan positiivinen suuntaus, ja oikeastaan välttämätöntä, että ihmiset pystyvät ostamaan asuntoja.

Tarpio toteaa, että rakennusliike pystyy lisäämään kerrospinta-alaan neliöitä tavallista edullisemmin, kun se kasvattaa rakennuksen runkosyvyyttä muutamalla metrillä.

– Mutta asunnoissa nämä neliöt ovat käytettävyydeltään kehnompia, kaukana ikkunaseinästä ja huoneiden perätiloja. On kuitenkin katsottu, että keittotiloina neliöt ovat suhteellisen hyvässä käytössä.

Rakentajat myös sijoittavat mahdollisimman paljon myytävää pinta-alaa yhden kerrostason ympärille, koska rakennusoikeus on kallista ja muun muassa hissilliset porrashuoneet nostavat rakentamisen kustannuksia.

Muutama vuosikymmenen takaperin kerrostasolla oli tyypillisesti 3–4 asuntoa, nyt jopa kymmenkunta.

– Ja kun asuntoja viritetään paljon yhteen kerrokseen, syntyy nurkkasisäänkäyntejä, joten asunnon pohjaa venytetään käytävällä, johon näkee toisinaan laitettavan keittiökalusteet. Kärjistäen keittiöstä on silloin tullut eteinen tai keittopaikka on eteisen jatkeena.

Ruotsissa koti pitää pystyä pilkkomaan ikkunallisiin huoneisiin

Onko keittiön puuttuminen kerrostalokodista asia, joka pitää vain hyväksyä?

– Mielestäni sitä ei pidä pelkästään hyväksyä. Asunnot tehdään asukkaille, Jyrki Tarpio sanoo.

Tarpio pitää järkevänä, että kysytyille alueille rakennetaan tehokkaasti. Samalla hän alleviivaa, että pitkäaikaisen ja kestävän rakentamisen kannalta on tärkeää, että kerrostalokoteja voi muunnella.

– Joustavuuden yksi aste on, että huonejako on muutettavissa, asuntoja voidaan yhdistää tai jopa isoja asuntoja jakaa pienemmiksi.

Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma myöntää, että niukemmilla neliöillä voidaan tehdä paremmin toimiva koti, kun esimerkiksi väliseiniä jätetään pois. Asumisen muuttuvat trendit haastavat myös rakennuttajia.

– Kyllähän mekin suunnittelemme usein jo valmiiksi, miten asuntoon voi vaikka rakennusvaiheessa tai jälkikäteen lisätä seinän tai keittiösaarekkeen, mikäli asiakas näin haluat.

Keittiöistä nipistäminen on tuttua myös oululaisessa rakennusyhtiö Temotekissa. Yhtiö rakentaa muun muassa asuntokohteita Pohjois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla.

Ruuhka-Suomessa pohjaratkaisujen tehokkuus on huipussaan, mutta pohjoisemmassa myös tehokkaissa kodeissa on onnistuttu säilyttämään asialliset keittiöt, myyntipäällikkö Vesa-Matti Tervonen kertoo.

– Kun olemme tehneet asuntoja Ouluun tai pienemmille paikkakunnille Tornioon ja Raaheen, joissa kysyntä on rajallisempaa, niin pohjaratkaisuihin pitää kiinnittää erityistä huomiota, jotta asunnot saa myytyä.

Tervonen sanoo, että jos asunnossa keittiön paikkaa rajaa ruokapöytä, niin ainakin se pyritään sijoittamaan lähelle ikkunaa ja siitä avautuvaa maisemaa.

Asukkaat kaipaavat yhteistä tilaa, joten keittiöt tehdään nykyään olohuoneen yhteyteen, sanoo Skanska Kotien myynti- ja markkinointipäällikkö Marja Kuosma. Kuvan kohde rakentuu Helsinkiin. Kuva: Rea lemström / Yle. Lähde: Skanska

Ruotsissa rakennusmääräykset edellyttävät, että yli 55-neliöiset kodit on suunniteltava siten, että myös keittiö voidaan jälkikäteen erottaa erilliseksi huoneeksi, jossa on ikkuna.

– Tämä voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta määräys vaikuttaa melko paljon kerrostalon pohjapiirrokseen ja huoneiden muotoon, asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio sanoo.

Putkimaisten ja kapeiden tilojen geometrialla asuntoihin syntyy paljon niin sanottua takatilaa, jossa ei ole ikkunoita, eikä niistä enää pysty muokkaamaan ikkunallisia asuinhuoneita.

Tarpion mukaan muunneltavuuteen pitääkin varautua jo suunnitteluvaiheessa. Asuntojen tehotuotannossa näin harvoin tehdään.

– Pahimmillaan kerrostalot betonoidaan pieniä, putkimaisia yksiöitä sisältäviksi bokseiksi.

Kaipaatko kerrostaloasuntoon erillistä keittiötä vai pidätkö olohuoneen yhteydessä olevaa keittotilaa toimivana? Voit keskustella aiheesta 29.7.2022 kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

.
.