Hyppää sisältöön

Neuvostoaikainen tehdas ränsistyi Vilnassa “no go -alueeksi” – nyt seiniä koristavat kansainvälisten taiteilijoiden tekemät muraalit: katso kuvat

Muraalit ovat Liettuassa kasvava trendi. Pääkaupunki Vilnassa sijaitseva Open Gallery kattaa yli 50 taideteosta, ja alue on liettualaisen muraalikulttuurin ja katutaiteen ensimmäinen laajempi kokonaisuus.

Sokar Unon The Good Man of Freedom -muraalia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Reilun kilometrin päässä Vilnan päärautatieasemalta pilkottaa hieman kulahtaneiden tehdas- ja liikerakennusten rykelmä, joka kätkee sisäänsä yllätyksen. Täällä, erilaisiin sähkölaitteisiin erikoistuneen entisen Elfa-tehtaan tiloissa sijaitsee Vilnan ensimmäinen ja toistaiseksi myös laajin muraalikokoelma eli Open Gallery.

– Tämä on vuorokauden jokaisena hetkenä ja vuoden jokaisena päivänä avoinna oleva taidegalleria, jonne kaikki ovat tervetulleita, Open Galleryn perustaja Živilė Diawara kiteyttää.

Open Gallery sijaitseen tehdastalueella, jossa valmistettiin neuvostoaikoina erilaisia sähkölaitteita. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Živilė Diawara on ollut perustamassa Open Gallerya. Taustalla Agne Stasinskaiten A glimpse of Paradise -muraali. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Marija Tiurinan A Nest for the Birds of Thought -muraali laajentaa katsojan tajuntaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Muun muassa radioita ja kaiuttimia valmistanut Elfa-tehdas lopetti toimintansa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Sitten valtava tehdasalue vähitellen ränsistyi, ja varsin keskeisestä sijainnistaan huolimatta siitä tuli no go -aluetta.

– Muistan, kun kävin täällä ensimmäisen kerran. Kaikkialla oli huumeneuloja ja tämä oli hylätty, likainen ja vaarallinenkin paikka, josta ihmiset halusivat pysytellä kaukana, Živilė Diawara kertoo.

Nyt tilanne on toisenlainen. Vuonna 2016 itävaltalainen taiteilija Peter Phobia tarjoutui maalaamaan alueelle ensimmäisen muraalin, ja tähän mennessä taideteoksia on syntynyt jo viitisenkymmentä.

– Gallerian kantavana ideana on jatkuvuus: kyseessä on päättymätön prosessi, jonka tavoitteena on muuttaa alueella mahdollisimman moni pinta taideteokseksi, Živilė Diawara toteaa.

Linas Kaziulionisin vuonna 2017 valmistunut Mother of the Festival, joka on yksi Open Galleryn ikonisista töistä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Ruotsalaistaitelija Dirty Elmon All one all equal -muraalia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Osa muraaleista löytyy tarkemmalla katsomisella. Tämä teos sijaitsee korkealla kerrostalon seinässä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Ykkösenä vapauden teema

Open Galleryn kansainväliseen taiteilijakaartiin kuuluvat muun muassa tanskalainen Sokar Uno, espanjalainen Felipe Medrano ja ruotsalainen Dirty Elmo. Liettulaistaiteilijoita on ollut mukana nelisenkymmentä. Muraaleiden visuaalinen ilme vaihtelee abstraktista ja kokeellisesta ilmaisusta perinteiseen esittävään taiteeseen.

Ernestas Zacharevičiusin Rebel heart: #2 -muraalissa on hauska metatason jippo, kun taas alueen suurimpiin teoksiin kuuluva, Sokar Unon The Good Man of Freedom -muraali esittää kahta naista surrealistisissa maisemissa.

Ernestas Zacharevičiusin Rebel heart: #2 -muraalin teksti hardcoras-tekstissä ollaan kaiken mahdollisen ytimessä. Tämäkin muraali sulautuu saumattomasti tehdasalueen estetiikkaan. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Liettualaistaiteilija Agnė Juršytėn Being Yourself muistuttaa hauskalla tavalla Helene Schjerfbeckin Tanssiaiskengät-maalausta vuodelta 1882. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Felipe Medranon New World Cosmic Order sisältää käärmesymboliikkoineen viittauksia esoteriaan. Teoksen viestiä kuvastaa teksti, jossa todetaan, että intention on oltava puhdas. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Živilė Diawara nimeää Open Galleryn muraaleiden yhdeksi kantavaksi teemaksi vapauden, joka sanana koskettaa Neuvostoliiton kurimuksessa ja terrorissa viisi vuosikymmentä kärsinyttä Liettuaa hieman eri tavalla kuin meitä suomalaisia.

– Vapaus, muutos ja henkiin herääminen. Nämä teemat linkittyvät myös itse tehdasalueeseen, joka on pitkän rappiokauden jälkeen päässyt taas jaloilleen ja saanut suoniinsa uutta virtaa, Živilė Diawara sanoo.

Diawaran mukaan Open Galleryn muraaleista löytyy tarkemmalla tutkimisella varsin erilaisiakin viestejä, joista osa on myös poliittiisia ja kantaaottavia.

– Joissakin muraaleissa teemana on erilaisuus ja suvaitsevaisuus. Painotan kuitenkin vapautta: se on kiistämätön arvo, joka perustuu filosofiaan vapaasta yhteiskunnasta ja siitä, että olet vapaa tekemään mitä haluat. Mielestäni nyky-yhteiskunnassa on tärkeää arvottaa asioita ja pohtia, mitä esimerkiksi vapaus merkitsee ja millaista vastuuta siihen liittyy, Diawara jatkaa.

Itävaltalaisen Perkupin Let’s Play for Freedom, jossa toistuu jälleen vapausteema. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Alueella on myös runsaasti kissoja. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Itävaltalaisen Davi Leitnerin Face of mankind -muraali, joka operoi mustavalkoisuudella. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Hollantilaiskaksikko Telmo Mielin Leading (re)generation -muraali. Teos symboloi uutta aikaa: nuoret asettavat päähänsä kruunun ja ottavat tilan haltuun. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Muraalit ovat kasvava trendi

Liettuassa muraalitaide on vielä varsin nuorta, ja siihen on kohdistunut myös jonkin verran ennakkoluuloja.

– Muistan hyvin ajat, jolloin katutaide oli Liettuassa täysin kiellettyä. Tällä hetkellä muraalit kuitenkin ovat kasvava trendi. Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, että tämä on ammattimaista taidetta, eikä kyse ole tägeistä tai paikkojen sotkemisesta, Živilė Diawara toteaa.

Omat haasteensa muraalikulttuuriin tuo Vilnan pitkä ja hyvin säilynyt, näkyvä historia. Barokkiarkkitehtuuria pursuavan kaupungin keskusta kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin, eikä sinne luonnollisestikaan voi maalailla muraaleja tuosta vain.

– Vilnasta ei ole kovin helppoa löytää muraaleille sopivia paikkoja. Luulen kuitenkin, että muraalit ovat hyvä keino muuttaa esimerkiksi tälllaisen jälkiteollisen alueen imagoa. Alueella työskentelevät ja liikkuvat ihmiset ovat pitäneet siitä, että tänne on tuotu taidetta ja he ovat yleisesti ottaen olleet tyytyväisempiä, Živilė Diawara summaa.

Open Gallerya ilta-aikaan. Alueella on myös useita valoteoksia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Tehdasalueella toimii useita baareja ravintoloita ja siellä järjestetään erilaisia konsertteja ja kulttuuritapahtumia. Liettualainen elektroartisti Giedre esiintyi alueella viime syksynä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Liettuassa kunnianhimoista muraalitaidetta löytyy myös maan toiseksi suurimmasta kaupungista Kaunasista. Sinne on syntynyt muun muassa jättiläismäinen 21. vuosisadan dadaistinen Mona Lisa -muraali, jossa on 40 erilaista väriä ja jota maalattiin yli 500 tuntia.

Tänä vuonna Kaunas toimii myös Eurooopan kulttuuripääkaupunkina, ja juhlavuoden kunniaksi kaupunkiin on valmistunut useita uusia, toinen toistaan värikkäämpiä muraaleja.

Omatoiminen matkailija voi tutustua Open Galleryyn esimerkiksi puhelinaplikaation avulla ja käyskennellä paikan päällä omaan tahtiin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle